You can do it

Hellurei ja hellät tunteet <3

Tänään vuorossa oli viikon 2 (eli tämän viikon, aikataulussa ollaan!) harjoitukset ja ne lähtivätkin sujumaan huomattavasti sukkelammin, kun eilisen QGIS-seikkailut olivat tuoreessa muistissa. Harjoituskerta lähti käyntiin mukavan simppeleillä harjoituksilla, jossa tutuksi tulivat mittaustyökalut.

Taulukko 1. Suomi-neidolle piirtämäni hatun pinta-ala vaihtelee eri projektioilla, taulukossa on vertailun vuoksi kokoero prosentteina ja neliökilometreinä ETRS89/ETRS-TM35-projektioon. Projektio vääristää myös etäisyyksiä.

Ensimmäisessä tehtävässä vertailin eri projektioiden vaikutusta pinta-aloihin ja etäisyyksiin.  Vaikka olin toki tiennyt, että projektiot vääristävät mittasuhteita, oli silti pysäyttävää nähdä konkreettisia lukuja. Esimerkiksi matkaa Suomen pimeältä puolelta Kontiolahdelta Valon Kaupunkiin Kauhajoelle on ETRS-TM35:n mukaan 397 kilometriä. Muut projektiot vääristävät kuitenkin niin, että epätoivoinen matkalainen saattaa väärää projektiota tarkastellessaan erehtyä luulemaan, että välimatkaa olisi jopa yli 4000% todellista enemmän. Google Mapsin reittiopas heittää autoilijan reitin pituudeksi n. 480 kilometriä, joten jotain heittoa saattaa olla joko minun piirtämäni viivan ja  reitin tai projektioiden välillä. Elkää silti hätäilkö itään eksyneet: noin kuudessa tunnissa olette jo Suomen paremmalla puolella. Karttoja tehdessä ja etäisyyksiä mitatessa täytyy todella pysyä tarkkana, jotta kyseisen alueen tiedot eivät vääristyisi. Uskon, että aivan kaikki eivät kuitenkaan huomioi projektion vaikutusta, ja internetin syövereistä löytyy varmasti pilvin pimein epäluotettavaa tietoa.

Kuva 1. Oikeakulmaisessa Mercatorin projektiossa pinta-alavääristymät ovat sitä suurempia, mitä pohjoisempaan mennään.

Seuraavassa harjoituksessa tutkittiin pinta-alavääristymien alueellisia eroja Suomen kunnissa, ja tehtävänä oli havainnollistaa näitä Suomen kartalla. Käytin kartan projektiona ETRS89/ETR-LAEA, sillä se esittää Suomen likimain sellaisena, kuin olemme sen kartalla tottuneet näkemään. Väriksi valitsin raikkaan vaaleanpunaisen eri sävyt, sillä väripaletin eri sävyt kuvaavat ilmiötä mielestäni selkeästi: mitä tummempi sävy, sitä suurempi vääristymä. Lisäksi minun teki karttaa tehdessä kovasti mieli samansävyistä vadelmamehujäätä. Eri luokkia valitsin seitsemän, koska ajattelin, että näin pinta-alavääristymän muutos erottuisi hieman tarkemmin.

Valitsin tarkasteluun projektiot Mercator ja Robinson. Ensi silmäyksellä kartat näyttävät samanlaisilta, mutta erot löytyvätkin legendasta. Mercatorin projektiossa pienin vääristymä on 295%, kun taas Robinsonin projektiossa vääristymä on vähimmillään ainoastaan 19.2%. Alueelliset erot jakautuvat kuitenkin muutamaa kuntaa lukuunottamatta samalla tavalla: mitä pohjoisempaan mennään, sitä voimakkaampi vääristymä. Ero pohjoisimman Lapin ja esimerkiksi Helsingin välillä on suuri, sillä vääristymä on Lapissa jopa kaksinkertainen pääkaupunkiin verrattuna.

Ero projektioiden vääristymissä johtuu niiden tyypistä: Mercator on oikeakulmainen projektio, jossa ilmansuunnat ovat aina oikeassa kulmassa. Lähellä napoja tämä vaatii mittakaavan kasvattamista. Robinsonin projektio taas on kompromissi, jolla pyritään, että projektioiden aiheuttamat vääristymät olisivat minimissä.

Kuva 2. Myös Robinsonin projektiossa pinta-alavääristymät ovat voimakkaimpia pohjoisessa, vaikka projektio ei olekaan oikeakulmainen, vaan kompromissi, jossa kaikki vääristymät olisivat mahdollisimman vähäisiä.

 

Fiilis tämän viikon tehtäväpuristuksen jälkeen on hyvä! Tiistain hermoromahduksesta on tultu jo siihen, että osasin jopa neuvoa pulassa olevaa ystävää kartan visualisoinnissa. Ja vieläpä ulkomuistista!

Päivän ekstrana  toimii tänään Päivän vihattu: Internet Explorer

Loppuun vielä motivaatiovideosuositus:

 

Lähteet

Wikipedia: ”Mercatorin projektio” https://fi.wikipedia.org/wiki/Mercatorin_projektio (luettu 25.1.2019)

Wikipedia: ”Robinsonin projektio” https://fi.wikipedia.org/wiki/Robinsonin_projektio (luettu 25.1.2019)