Heippa,

META-roolissa toimiva Mia täällä, kerron hieman tässä postauksessa siitä, miten tutkimuksemme on edistynyt. Tapasimme maanantaina keskustelemaan taas uudesta työnjaosta ja siitä, kuka keskittyisi tutkimusprosessissa mihinkin osaan. Katriina osoitti halunsa tutustua lähteiden ja kirjallisuuden ihmeelliseen maailmaan eli lähinnä Zoteron ja atlas.Ti:n omaksumiseen. Sanni ja Sonja-Riitta ovat tällä viikolla keskittyneet SPSS:n opetteluun ja pyrkineet saamaan tutkimukseemme määrällistä sisältöä. Olemme ottaneet käyttöömme OneNoten muistiinpanoja varten, mutta saatamme käyttää tähän tarkoitukseen myös Google Docsia, sillä OneNoten suosio ryhmässämme ei ole kovinkaan korkealla.

Käytämme tutkimuksessamme aineistoa Kansallinen identiteetti III, Suomen aineisto. Aineistokäsittelee käsityksiä suomalaisuuden määrittelystä (kuka lasketaan suomalaiseksi), suhtautumisesta maahanmuuttajiin, ylpeyttä suomalaisuudesta ja tietämystä sekä mielipiteitäEuroopan unionista. Taustamuuttujia on mukana laajasti. Tarkoituksenamme on tutkia miten ikä ja koulutusaste taustamuuttujina vaikuttavat suomalaisten asenteisiin ja mielipiteisiin maahanmuutosta.

Tutkimusongelma: Sosiaalisen aseman (itse ilmoitettu luokka-asema, ammatti, koulutus) ja maahanmuuttajiin suhtautumisen ja suomalaisuuden määrittelyn kytkökset. Vaikuttaako sosiaalinen asema siihen, kenet lasketaan suomalaiseksi? Entä siihen, miten maahanmuuttajiinsuhtaudututaan (maahanmuuttajien määrään ja määrän lisäämiseen)? Miten nämä, suomalaisuuden määrittely ja maahanmuuttajiin suhtautuminen, ovat kytköksissä toisiinsa?  

Tarkoituksena on ristiintaulukoida yhtä muuttujaparia kerrallaan ja tehdä myös jokaisesta muuttujasta frekvenssikuvaajat. Sanni ja Sonja-Riitta kävivät tiistaina läpi SPSS:ään siirrettävää aineistoa ja päätyivät siihen, että tarkastelun kohteena tulisi olla korrelaatio K24:n (kuka lasketaan suomalaiseksi) ja K31:n (maahanmuuttajat heikentävät/eivät heikennä suomalaista kulttuuria) eri vastausvaihtoehtojen välillä. Sonja-Riitta osallistui perjantaina työpajaan, jonka tarkoituksena oli avustaa ryhmiä etenkin kvantitatiivisten menetelmien, lähinnä SPSS:n; käytössä.

Esimerkkitapauksessa Sanni ja Sonja-Riitta kokeilivat ääripäiltä vaikuttavia vastausvaihtoehtoja eli esimerkiksi K24 a)suomalaisena voi pitää henkilöä joka on syntyperäinen suomalainen ja  K31 e) täysin- tai samaa mieltä sen kanssa että maahanmuuttajat heikentävät suomalaista kulttuuria. Hypoteettisesti tässä korrelaatio voisi olla suhteellisen vahva. Tätä voisi tutkimuksen edetessä verrata sitten vaihtamalla ensimmäiseksi muuttujaksi K24-kysymykseen g)vaihtoehdon vastanneet; eli suomalaisena voi pitää henkilöä joka kokee itsensä suomalaiseksi. Kaikissa kysymyksissä pitää ottaa huomioon vastaustaulukosta 1 ja 2 –kohdan (täysin samaa mieltä ja samaa mieltä) ympyröineet. Tätä ei ole vielä ratkaistu, mutta asia on työn alla.