Kurssin viimeisellä kurssikerralla asiat muuttuivat jännittäviksi, kun tehtävänä oli tehdä itsenäisesti kartta itse valittavasta aiheesta. Myös aineisto piti etsiä internetistä itse, minkä oletin etukäteen olevan se kaikkein hankalin osuus. Viimeisellä kurssikerralla on siis tarkoitus näyttää, mitä on kurssin aikana oppinut ja miten osaa soveltaa oppimiaan asioita.
Lähdin etsimään aineistoa internetistä karttojani varten ilman mitään ajatusta siitä, mistä aiheesta halusin kartat tehdä. Tämä osoittautui virheeksi, sillä selasin erilaisia aineistoja vaikka kuinka kauan löytämättä mitään kiinnostavaa. Kiinostavia aiheita olisi ehkä pitänyt miettiä etukäteen. Keksin kuitenkin tarkasteltavan alueen, ja alueeksi valikoitui Eurooppa. Etsin QGIS:sta maailmankartan ja valitsin select features -toiminnolla Euroopan maat, jotta vain ne näkyivät kartalla.
Yritin aluksi etsiä Eurostat -sivustolta aineistoa ihmisten liikunnan määrästä eri maissa, mutta aineistosta puuttui tietoa lukuisista maista, joten en valinnut tätä aihetta. Tarkastelin myös World Data Bank -sivustolta erilaisia aineistoja. Päätin lopulta pitkän jahkailun päätteeksi valita aiheekseni turismin Euroopassa. Löysin juuri World Data Bankistä aineiston, joka koski saapuvien kansainvälisten turistien määrää eri maissa. Toin aineiston QGIS:iin suuremmitta ongelmitta ja liitin sen Join -komennolla Euroopan karttatasoon. Pitkään kestäneen aiheen valinnan jälkeen lopullisen kartan teko ei vienyt kauheasti aikaa tai vaivaa.
Halusin lisätä karttaan toisen muuttujan, joka mahdollisesti liittyisi jotenkin turismiin. Ajattelin lisätä pistemuotoista tietoa karttaan, joten päädyin valitsemaan toiseksi muuttujaksi suurimmat lentokentät Euroopassa. Nyt aineiston etsiminen oli jo sujuvampaa ja löysin sopivan aineiston ArcGis Hub -sivustolta. Aineistossa oli koko maailman kaikki lentokentät, mutta onneksi pystyin rajaamaan sitä koskemaan vain Euroopan suurimpia lentokenttiä. Lentokenttäaineiston tuominen QGIS:iin onnistui oikein hyvin.
![](https://blogs.helsinki.fi/anttipih/files/2024/02/turismi.png)
Kuvassa 1 on kartta turistien määrästä Euroopan maissa vuonna 2019. Valitsin tarkasteltavaksi vuodeksi 2019, sillä siltä vuodelta oli eniten tilastotietoa. Se on myös koronaviruspandemian edeltävää aikaa, joten turistimäärät ovat laskeneet seuraavina vuosina huomattavasti, mikä on hyvä ottaa huomioon. Olisi ollut kiinnostavaa tarkastella myös esimerkiksi viime vuoden turistimääriä ja verrata niitä vuoden 2019 turistimääriin. En kuitenkaan löytänyt niin uutta dataa. Aineistossa oli myös harmillisesti hieman puutteita, sillä Slovakiasta ja Kosovosta ei ollut ollenkaan dataa.
Kuvan 1 kartasta nähdään, että Espanjassa ja Ranskassa kävi selvästi eniten turisteja vuonna 2019. Myös esimerkiksi Italiassa, Iso-Britanniassa ja Turkissa on käynyt huomattavasti turisteja. Yllättävää kartassa on se, että esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa on käynyt enemmän turisteja kuin Saksassa. Tein luokkajaot itse, mikä vaikuttaa nyt jälkeenpäin ajateltuna kartan visuaalisuuteen hieman negatiivisesti. Esimerkiksi Ranskassa kävi selvästi eniten turisteja, yli 200 miljoonaa, mutta se on kuitenkin kuvattu samalla värillä kuin Espanja. Sen olisi voinut laittaa omaan luokkaansa. Suomi taas on kuvattu pienimpään luokkaan kuuluvana noin kahdella miljoonalla turistillaan, kun samassa luokassa on esimerkiksi Moldova, jossa on käynyt selvästi alle puoli miljoonaa turistia. Luokkia olisi siis voinut lisätä karttaan enemmän.
Lentokentät näkyvät kuvan 1 kartassa violetilla värillä. Niitä on etenkin Italiassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa huomattava määrä. Myös Norjassa on yllättävästi jopa viisi suurta lentokenttää. Lentokenttien lukumäärästä maittain voidaan päätellä myös, mitkä maat ovat tärkeitä matkustuksen kohteita. Maissa, joissa käy eniten turisteja, on myös lukuisia suuria lentokenttiä. Halusin lisätä myös kuvaamieni lentokenttien nimet kartalle. Ne eivät kuitenkaan näyttäneet siisteiltä turismikartan päällä, joten päätin kuvata niitä erillisellä kartalla. Alla olevassa kuvassa 2 näkyy lentokentät nimineen.
![](https://blogs.helsinki.fi/anttipih/files/2024/02/aiiiir.png)
Emma Kolkka teki myös kartan Euroopan lentokentistä, ja kertoo siitä blogissaan (2024). Hän oli lisännyt karttaansa myös satamat sekä tiheimmin asutut alueet Euroopassa. Hän mainitsee, että meidän karttoja voitaisiin tarkastella yhdessä yhtenä karttasarjana. Olen samaa mieltä, sillä karttamme aiheet ovat lähes samat ja ne tukevat toisiaan tuomalla myös hieman eri yksityiskohtia esiin.
Ajattelin tehdä vielä yhden kartan Euroopasta, jota voisi ehkä verrata karttaan turistien määrästä. Päädyin lopulta tekemään kartan Euroopan maiden asukasluvuista vuodelta 2022. Aineiston löysin samalta World Data Bank -sivustolta. Etsin lisäksi aineiston suurimmista metropolialueista. Se löytyi Natural Earth Data -sivustolta. En kuitenkaan löytänyt tietoa siitä, miltä vuodelta aineisto on. Aineistoa piti hieman rajata, koska se koski koko maailmaa. Valitsin QGIS:ssä Select features by location -toiminnolla tarkasteltavaksi vain Euroopan alueella olevat metropolialueet. Halusin vielä luokitella alueita asukasmäärän mukaan. Aineisto oli pistemuotoista, joten luokittelin metropolialueiden asukasmäärät pisteiden koon mukaan. Lisäsin vielä alueiden nimet kartalle.
![](https://blogs.helsinki.fi/anttipih/files/2024/02/rhyhr.png)
Kuvassa 3 on kartta Euroopan valtioiden asukasluvuista sekä suurimmat metropolialueet. Suurin asukasluku on Venäjällä, jossa on myös lukuisia suuria metropolialueita. isommat metropolit ovat kartan mukaan muun muassa Madrid, Lontoo, Moskova ja Pariisi. Metropolialueita voi verrata maiden asukaslukuihin kartalla hyvin. Joillakin alueilla on jopa selvästi enemmän asukkaita kuin joissain maissa. Esimerkiksi Moskovan metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Suomessa. Kun verrataan karttaa asukasluvuista kuvan 1 karttaan turistien määrästä, huomataan, että etenkin Venäjällä ei käy asukaslukuun nähden niin paljon turisteja kuin esimerkiksi Länsi-Euroopan maissa. Maissa, joissa on lukuisia suuria metropolialueita, käy myös suuri määrä turisteja. Suuret kaupungit ovat suosittuja matkakohteita esimerkiksi niiden kulttuurin ja palveluiden takia. Pienemmätkin paikat voivat olla upeita upeita matkakohteita, mutta valtavirta keskittyy kuitenkin suurin ja tunnettuihin kohteisiin, mikä nähdään myös kartoista.
Viimeisen kurssikerran tehtävä mittasi hyvin osaamistani sekä QGIS:in käytössä että aineiston hakemisessa. Aineiston löytäminen ja valinta tuotti aluksi vaikeuksia, mutta lopulta sekin onnistui hyvin. QGIS:in perustoiminnot ovat mielestäni hyvin hallussa, mutta taitoja voi aina kehittää ja tämä oli vasta pintaraapaisua.
Kiitos lukemisesta ja koko kurssista! 🙂
Lähteet:
World Data Bank. (2019) International tourism, number of arrivals. Viitattu 27.2.2024. International tourism, number of arrivals | Data (worldbank.org)
Esri Deutschland. (2018). World Airports. ArcGis Hub. Viitattu 27.2.2024. World Airports | World Airports | ArcGIS Hub
Kolkka, E. (2024). Seitsemäs ja viimeinen kurssikerta. Emman gis blogi. Viitattu 4.3.2024. Seitsemäs ja viimeinen kurssikerta – Emman gis blogi (helsinki.fi)Seitsemäs ja viimeinen kurssikerta – Emman gis blogi (helsinki.fi)
Natural Earth Data. Populated Places. Viitattu 27.2.2024. Natural Earth » Blog Archive » Populated Places – Free vector and raster map data at 1:10m, 1:50m, and 1:110m scales (naturalearthdata.com)