Ensimmäinen kurssikerta

Ensimmäisellä kurssikerralla käsittelimme Geoinformatiikan ja QGIS:n perusteita. Harjoittelimme ohjelman käyttöä sekä yksinkertaisimpia ominaisuuksia. Kurssikerralla suoritimme kaksi eri tehtävää. Ensimmäisenä koropleettikartta Itämeren alueen valtioiden typpipäästöistä Itämereen. Toisen havainnollistimme Suomen kunnittain valitsemaamme aihetta.

Ensimmäisen kurssikerran tehtävä oli itselleni jo jollain tasolla tuttu, sillä samainen kurssi jäi itsellä viime vuonna kesken. Avatessani QGIS:n edeltävän vuoden ykköstehtävä löytyi tallennetuista projekteista, mutta hetken sitä tutkailtuani totesin, että fiksuinta on aloittaa alusta, sillä muistikuvia edes ohjelman perustoiminnoista ei juurikaan ollu.

Päästyäni itse asiaan tuntui itse ohjelmiston käyttö suhteellisen luontevalta. Käyttöliittymässä on selkeä logiikka, mutta myös tietenkin paljon tavaraa, jonka vuoksi oma aikansa meni oikeiden komenojen sekä ikkunoiden löytämiseen, mutta tarvittava rutiini aivan yksinkertaisimpien asioiden tekemiseen löytyi kyllä suhteellisen nopeasti.

Ensimmäisenä tehtävänä oli kuten aiemmin mainittu koropleettikartta Itämeren alueen valtioiden typpipäästöistä Itämereen. Visuaalisesti olen suhteellisen tyytyväinen karttaan. Se antaa tarvittavan informaation ytimekkäästi. Toisaalta värejä olisi kyllä hieman voinut pehmittää, sillä jälkikäteen katsottuna kartta hieman “hyppii silmille”. Annetussa aineistossa tuli muutamia asioita, jotka päätin poistaa lopputuotoksestani. Erityisesti en nähnyt meren korkeuskäyrille tarvetta, sillä ilman tarkempaa kontekstualisointia ne eivät mielestäni tuoneet juurikaan lisäarvoa lopputuotokseen. Samaa voisi toki sanoa järvistä, mutta ne miellyttivät omaa visuaalista silmääni. Suurin taisteluni kartan kanssa oli oikean taustavärin asettaminan, sillä en alkuun meinannut löytää oikeaa komentoa tälle. Aineistossa meri loppui hieman “kesken”, joten halusin taustalle merialuetta vastaavan värin. Lopulta tämä löytyikin ja sain haluamani visuaalisen lopputuloksen.

Kuva 1: Itämeren valtioiden typpipäästöt

Kartta itsessään antaa realistisen käsityksen Itämeren saastuttajista. Tietenkin pelkkä kartta ei riitä taustoittamaan syitä vaan vaatii ympärilleen kontekstualisointia esimerkiksi juurisyiden ja valuma-alueideen suhteen. Yksinkertaisuudessaan kartta on kuitenkin suhteellisen informatiivinen. Värihaitareita olisin voinut tarkemmin säätää, koska nykyisellään väritys ei juurikaan kerro esimerkiksi Puolan todellisesta päästömäärästä. Kokonaisuudessaan, ensimmäiseksi kartaksi kyseessä on mielestäni suhteellisen onnistunut tuotos.

Toisena tehtävänä pääsimme tutkimaan aineistoa, joka pohjautui Suomen kuntiin. Päätin tehdä kartan, joka havainnollisti ruotsinkielisen väestön prosentuaalista osuutta Suomen kuntien asukasluvusta. Mielestäni tästä kartasta tuli hieman onnistuneempi kuin ensimmäisestä, sillä asetin värihaitarin hieman paremmin kuin ensimmäisessä kartassa. Kartta havainnollistaa mielestäni selkeästi ruotsinkielisen väestön alueellista jakautumista.

Kuva 2: Ruotsinkielisen väestön osuus Suomeen kunnissa

Näiden lisäksi yritin myös jatkaa tehtävälistaa pidemmälle ja luoda kuntakarttaa itse etsimästäni tekijästä, mutta sopivan aineiston löytäminen tuotti suurta päänvaivaa. Lopulta luovutin asian suhteen, kun en saanut “Join” -komentoa toimimaan halutulla tavalla atribuuttitaulukkoon. Tähän jäi siis vielä parannettavaa seuraavaan kertaan.

Kiitos lukemisesta!