Hankkeessa tutkitaan kotitalousopettajien lisäksi myös vanhempien näkemyksiä talous- ja kuluttajakasvatuksesta. Tavoitteemme on ymmärtää paremmin, miten kuluttaja- ja talouskasvatus toteutuu erilaisissa perheissä sekä millaisia odotuksia vanhemmat asettavat koulujen kuluttaja- ja talousopetukselle.
Talven aikana vanhempien haastatteluja on toteutettu pääkaupunkiseudulla sekä myös eri puolilla Suomea, esimerkiksi Oulun, Vaasan ja Jyväskylän seuduilla. Olemme keskustelleet erilaisten perheiden kanssa rakentaaksemme syvempää ymmärrystä vanhempien näkemyksistä ja erilaisten elämäntilanteiden kirjosta. Haastatteluissa on keskusteltu vanhempien omista rahaan ja talouskasvatukseen liittyvistä lapsuusmuistosta sekä heidän nykyisistä näkemyksistään kasvattajina. Tähän mennessä olemme haastatelleet viittätoista vanhempaa.
Yksi haastatteluistamme tarjoaa havainnollisen näkökulman siihen, miten kotien kuluttaja- ja talouskasvatus kiinnittyy arkisiin askareisiin ja perheen elämään:
”Just tämmöseen päivittäiseen elämään liittyviä välillä, että vaikka ku käydään ruokakaupassa ja sitte tulee se, tai jossain ostoksilla, ja sitte tulee se hinta, niin sitte lapset saattaa olla sillee, et ai noinko paljon se maksaa tai näin. Sitte pitää sitä vähän just käydä, että niin, että tää eläminen maksaa.”
Vanhemman puheenvuoro kuvaa haastatteluissa yleisemminkin esiin tulleita perheiden ajattelumalleja kuluttaja- ja talouskasvatuksesta. Vanhemmat kertoivat, että usein kasvatusta ei suunnitella ennakoiden, vaan se tapahtuu arjen lomassa lasten kehitysvaiheen mukaisesti. Haastatteluissa toistui myös ajatus siitä, että lapsille opetetaan kohtuullisuutta ja järkevyyttä silloin kun lapsi itse haluaa jotain. Monet vanhemmat ohjaavat lapsiaan säästäväisyyteen kannustaen heitä pohtimaan halun ja tarpeen eroa.
Koska hankkeen tavoitteena on kehittää pedagogisia työkaluja, olemme keskustelleet vanhempien kanssa myös siitä, millaista talouskasvatusta koulussa tulisi tarjota ja millainen työnjako koulun ja kodin välillä olisi heidän mielestään toimiva. Haasteeksi keskusteluissa on kuitenkin noussut se, että monet vanhemmat eivät ole tarpeeksi tietoisia siitä, mitä koulussa oikein opetetaan taloudesta ja kuluttamisesta. Monet vanhemmat ovatkin toivoneet kouluilta avoimempaa keskustelua ja viestintää.
Haastatteluiden perusteella vanhemmat näkevät koululla erityisesti kaksi tärkeää roolia kuluttaja- ja talouskasvatuksessa. Ensinnäkin kouluilla nähdään merkittävä rooli yhteiskunnan polarisoitumista hillitsevänä ja perheiden välisiä eroja tasaavana tekijänä. Koulussa opetus on kaikille samaa ja yhdenvertaista, ja oppilailla on mahdollisuus tutustua perheiden ja elämäntilanteiden kirjoon sekä oppia ymmärtämään perheiden erilaisia taloudellisia ja sosiaalisia lähtökohtia elämälle. Toisaalta taas koulun nähdään ja myös toivotaan tarjoavan teoreettisempaa taloudellista osaamista esimerkiksi siitä, miten yhteiskunta toimii. Monet vanhemmat myös toivovat, että koulussa keskusteltaisiin talouteen liittyviä riskeistä. Näin kodin tehtäväksi jäisi demonstroida, miten arkea käytännössä pyöritetään käymällä yhdessä kaupassa, maksamalla laskut sekä keskustelemalla lasten ja nuorten kanssa tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.
Hankkeen ja vanhempien haastatteluiden alustavia tuloksia esitellään pohjoismaisessa 16th Nordic Youth Research Symposium: Youth in a Just and Fair World -konferenssissa kesäkuussa Tampereella. Pysykää siis kuulolla – palaamme aiheeseen blogin puolella viimeistään silloin!
Kirjoittaja: Jani Varpa, hankkeen tutkija
Artikkelikuva: Minna Autio