ARTIKKELIT

Kotitalousalan tutkijat, opettajat ja järjestöjen edustajat kokoontuivat Irlantiin keskustelemaan tutkimuksesta, oppimisesta sekä erilaisista käytännön toteutuksista ja kehittämishankkeista. Tapahtuma oli 25. IFHE (The International Federation for Home Economics) maailmankonferenssi, jonka teemana oli “Home Economics in a Time of Transformation: Bridging the Past – Charting the Future“. Konferenssin järjestäjänä toimi the National Centre of Excellence for Home Economics (St Angela’s College) ja se pidettiin Galwayn yliopistossa, joka tarjosi erinomaiset puitteet kansainväliselle yleisölle.

Hankkeellamme oli kaksi esitystä konferenssissa: Janne Poikolaisen esitys kuluttajakasvatuksesta (Topics and Teaching Methods in Consumer Education: Insights from Finnish Home Economics Teachers) ja Minna Aution esitys tekoälystä (Finnish Home Economics Teachers’ Encounter with AI). Osana kotitalousopettajien haastatteluja olemme selvittäneet, miten opettajat kokevat tekoälyn vaikuttavan työhönsä. Ilmiö on opettajille vielä melko tuore, mutta opettajilla on kokemuksia siitä, miten oppilaat käyttävät tekoälyä kirjallisissa tehtävissä. Opettajat myös itse voivat hyödyntää tekoälyä kuluttajakasvatuksen opetuksessa, kuten opettaja pohtii: ”Tulee itselläkin mieleen, et minä voisin tekoälyltä kysyä, et miten tätä kuluttaja-asiaa voitaisiin nyt käsitellä ja pyytää vielä se sitten englanniksi. Ehkä sieltä tulisikin ihan hyviä keskustelunaiheita tai projektiaiheita.”

Poikolaisen esitys käsitteli kotitalousopettajien käytänteitä kuluttajataitojen opetuksessa. Hän nosti esiin rahankäytön taidot sekä aktiivisen kansalaisuuden. Siinä missä rahankäyttötaidot kohdistuvat säästämisen, laskujen maksamisen ja hintavertailun oppimiseen, aktiivinen kansalaisuus huomioi myös kestävän kulutuksen, kuten energian ja veden säästämisen sekä ruokahävikin estäminen (myös Sekki ym. 2022). Näin kuluttajakasvatus kattaa rahatalouden opetusta laajemmin kulutuksen ilmiöitä, kuten kuluttajakasvatuksen pioneeri Sue McGregor (2018) on tuonut esiin.

Myös kollegamme tutkivat samoja teemoja. Väitöskirjatutkija Heike Müllerin (Technische Universität Berlin) esitys “Consumer Education as part of Home Economics or cross-curricular theme: Teacher professionalization makes the difference” tarkasteli saksalaisten koulujen kuluttajakasvatuksen opetusta. Hän toi esiin, että vaikka kuluttajakasvatus sisältyy monien oppiaineiden tavoitteisiin, sen toteutuksesta vastaavat pääasiallisesti kotitalousopettajat. Kotitalousopettajat käyttävät myös kuluttajataitojen opetuksessa monipuolisempia opetusmenetelmiä (vrt. Pollari ym. 2022) kuin matematiikan, maantieteen ja biologian opettajat. Saksalaiset kotitalousopettajat hyödyntävät muun muassa videoita, roolipelejä, tapaustutkimusta sekä tuotteiden ja palveluiden testaamista.

Myös käytännön talousosaamista edistävät kansalaisjärjestöt osallistuivat konferenssiin. Marttaliiton Kati-Erika Timperi tarkasteli esityksessään “Improving Young People’s Financial Literacy with Functional Ways” sitä, kuinka liitto edistää nuorten talouslukutaitoa käytännön ruoanlaiton ja kuluttajataitojen oppimisen kautta (ks. Sekki ym. 2020).

Konferenssi tarjosi tilaisuuden luoda uusia ja vahvistaa jo olemassa olevia yhteistyöverkostoja. Se edisti omien tutkimustulosten selkeyttämistä ja korosti kollegoiden kanssa käydyn kansainvälisen ja tieteellisen keskustelun tärkeyttä.

Kirjoittaja: Minna Autio

Lähteet

McGregor, S. L. (2018). Status of consumer education and financial education in Canada (2016). Canadian Journal of Education/Revue canadienne de l’éducation, 41(2), 601–632. https://www.proquest.com/docview/2076261675/fulltextPDF/72AC4A5550D24B7CPQ/1?accountid=11365&sourcetype=Scholarly%20Journals

Pollari, M., Hokkanen, J., Eronen, L., Reijonen, H., Murphy, J., Autio, M., & Elorinne, A.-L. (2022). Perusopetuksen opettajat ruokakasvattajina – kohti kestävää ruokakäyttäytymistä edistäviä opetusmenetelmiä. Ainedidaktiikka 5(3), 5–27. https://doi.org/10.23988/ad.111284

Sekki, S., & Autio, M. (2020). Arkilähtöinen kotitalousneuvonta ja -kasvatus nuorten siirtymävaiheiden tukena. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 21, 9–37. https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/90106

Sekki, S., Autio, M., Lindblom, T., & Niva, M. (2022). ”Koko ruoanvalmistusprosessi on täynnä ilmastotekoja!” – Kotitalousopettajien näkemyksiä perusopetuksen kestävästä ruokakasvatuksesta. Ainedidaktiikka 5(3), 28–50. https://doi.org/10.23988/ad.111246

Artikkelin kuvat: Minna Autio

CONFIN-SKILLS-hankkeen tavoitteena on kehittää tutkimusperustaisia materiaaleja koulujen kuluttaja- ja talousopetuksen tueksi sekä tehdä tutkimusta kuluttaja- ja talouskasvatuksen käytännöistä ja vastuunjaoista. Hanke on nyt edennyt puoleen väliin. Kevään aikana tapahtui monia merkittäviä edistysaskeleita ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Lue alta, mitä kaikkea olemme tehneet tähän mennessä ja mitä on luvassa syksyllä.

Kevään aikana pääsimme tapaamaan useita kentällä toimivia kotitalousopettajia haastatteluiden merkeissä ja muun muassa Kotitalousopettajien liiton kevätkoulutuspäivillä. Monien keskusteluiden kautta pääsimme perehtymään syvällisesti heidän näkemyksiinsä kuluttaja- ja talousopetuksesta. Kotitalousopettajien liiton tuella keräsimme opettajista kehittäjäyhteisön, jonka kanssa aloitimme hankkeen materiaalien suunnittelun ja kehittämisen. Materiaaleja kehitettiin kahdessa huhtikuussa järjestetyssä työpajassa: yksi Helsingissä ja toinen Tampereella.

Haastattelimme myös lasten ja nuorten vanhempia ymmärtääksemme paremmin, millaista kuluttaja- ja talouskasvatusta kodeissa tapahtuu. Tavoitteenamme oli selvittää myös, miten vanhemmat näkevät oman ja koulun roolin kuluttaja- ja talouskasvattajina. Alustavia tuloksia voit lukea täältä. Loppukeväästä ja alkukesästä haastattelimme myös 13–17-vuotiaita nuoria kuluttaja- ja talousasioista. Kysyimme heiltä arjen rahankäytöstä sekä kotoa ja koulusta saadusta kuluttaja- ja talouskasvatuksesta. Hankkeen tutkimusavustaja Annukka Rytky käyttää haastatteluja aineistona gradussaan, josta kuulette lisää myöhemmin. Kaikkien kevään aikana tehtyjen haastattelujen pohjalta pystymme huomioimaan opettajien, vanhempien ja nuorten toiveet hankkeen materiaalien tuottamisessa.

Hanke on ollut mukana myös kasvatustieteellisen tiedekunnan opintojaksoilla. Hanke muun muassa mahdollisti hedelmällisen yhteistyön Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa Kotitaloustaitojen syventäminen-opintojaksolla, jonka aikana opiskelijat pääsivät itse suunnittelemaan pedagogisia työkaluja kuluttajakasvatuksen tueksi. Myös talousosaamisen kurssilla tulevat opettajat ja kasvatusalan ammattilaiset pääsivät kuulemaan hankkeen työstä ja alustavista tuloksista.

Hankkeen tiimi on osallistunut ensimmäisen puoliskon aikana monenlaiseen yhteistyöhön. Yhteistyökumppanimme Kotitalousopettajien liitto ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat olleet tiiviisti mukana hankkeessa. Kotitalousopettajien liiton kautta olemme pystyneet viestimään hankkeen toiminnasta kotitalousopettajille koko Suomen laajuisesti. Olemme tehneet yhteistyötä Kilpailu- ja kuluttajaviraston oppimisen palveluiden tiimin kanssa ja saaneet heiltä arvokasta tukea ja palautetta materiaalien suunnitteluprosessissa. Lisäksi muun muassa Suomen Pankin talousosaamisen toimijaverkoston tilaisuudet ja kansainvälinen yhteistyö Kazakstanin asiantuntijadelegaation kanssa ovat rikastuttaneet kevättämme ja mahdollistaneet kiinnostavia keskusteluja kuluttaja- ja talouskasvatuksen merkityksestä eri näkökulmista.

Hankkeen toiminta jatkuu elokuussa vilkkaana. Kuluttaja- ja talousopetuksen materiaalipaketin ensimmäinen versio lähetetään kehittäjäyhteisön opettajille kommentoitavaksi kouluvuoden alussa. Samalla aloitamme kotitalousopettajille suunnatun kuluttaja- ja talouskasvatuksen oppaan tuottamisen. Materiaaleja muokataan kehittäjäyhteisön opettajien palautteen perusteella, ja valmiit materiaalit julkaistaan loppuvuodesta. Julkaisun jälkeen järjestämme kotitalousopettajille koulutusta kuluttaja- ja talousopetukseen ja materiaalien käyttöönottoon liittyen. Keräämme opettajilta myös palautetta materiaaleista julkaisun jälkeen.

Syksyn aikana kirjoitamme artikkelin, jossa hyödynnämme opettajien haastatteluja aineistona. Hanke on myös syksyllä vahvasti mukana kasvatustieteellisen tiedekunnan opintojaksoilla. Hankkeen alustavia tuloksia esitellään esimerkiksi opintonsa aloittavien opiskelijoiden johdantokurssilla. Järjestämme myös opetusharjoitteluun osallistuville opiskelijoille työpajoja ja keräämme heiltä palautetta materiaalikokonaisuudesta. Hankkeen tutkimusaineistojen ja materiaalien pohjalta tavoitteemme on kehittää myös talousosaamisen kurssia entistä vaikuttavammaksi.

Hankkeen tiimi toivottaa mukavaa kesää ja kiittää kaikkia tähän mennessä mukana olleita onnistuneesta yhteistyöstä!

Artikkelikuva: Pixabay

Osallistuin Tampereella järjestettyyn 16th Nordic Youth Research Symposiumiin (NYRIS, 12.–14.6.2024), jossa esittelin hankkeemme alustavia löydöksiä siitä, miten vanhemmat kokevat sosiaalistavansa lapsia kuluttaja- ja taloustaitoihin (Esitys: Financial Parenting: Communicating Consumer Skills with Children). Työpajan teemana oli sosiaaliset suhteet ja alustukset käsittelivät muun muassa siitä, miten nuorten kotoa poismuuttaminen vaikuttaa perheen sosiaalisiin suhteisiin sekä miten eri sukupolvet tukevat toisiaan perheyhteisössä.

Hankkeen tulokset olivat ensimmäinen silmäys siihen, miten taloudellinen vanhemmuus jäsentyy aineistomme perusteella. Nostimme esityksessä esiin neljä teemaa: talouskasvatus arjessa, säästäväisyyden ihanne suomalaisessa kulttuurissa, lasten taloudellinen toimijuus sekä kulutuksen ilo. Kaikki teemat kietoutuvat sukupolvien väliseen tietojen, taitojen ja ohjenuorien välittämiseen.

Talouskasvatus arjessa -teeman kautta jäsensimme talouskasvatuksen linkittymistä jokapäiväisiin askareisiin kuten kaupassa käyntiin. Jälkikasvun kanssa keskustellaan rahasta aina tilanteen sattuessa kohdalle – arjen lomassa – eikä rahankäyttöä erityisemmin suunnitella. Eksplisiittistä keskustelua talouskasvatuksesta vanhempien kesken nousi esimerkiksi tilanteissa, jossa neuvoteltiin viikkorahakäytännön käynnistämisestä ja muuttamisesta.

Säästäväisyyden ihanne läpileikkaa suomalaista keskustelukulttuuria. Vanhempien toiveena on se, että lapset ja nuoret oppisivat kuluttamaan järkevästi suhteessa tuleviin tuloihinsa. Hallitsematon velkaantuminen nähtiin pelottavimpana tulevaisuuden uhkakuvana, kun taas säästäväisyys ja myös sijoittaminen nähtiin tärkeinä taitoina. Myös työteliäisyyttä arvostettiin sukupolvien ketjussa. Saadun rahan eteen jälkikasvun tuli osallistua perheen arjen pyörittämiseen. Säästäväisyyteen puolestaan kannustettiin niin, että kun lapsi oli säästänyt omistaan tietyn osan, vanhemmat maksoivat osan tavoitteena olleen tavaran hinnasta.

Lasten taloudellinen toimijuus –teema on mielenkiintoinen osa perheen talouskulttuuria. Lasten ja nuorten toimijuus tuo esiin sen, miten lapset saavat vaikutteita perheen ulkopuolelta ja he tuovat näitä vaikutteita mukaan perheen talouskeskusteluun. Lapset ja nuoret saavat vinkkejä ja vaikutteita ystäviltään koulussa ja harrastuksissa sekä seuraamalla mediaa. Kun lapsilla herää uusia kulutustoiveita vaikkapa kaveripiirin kautta, he saattavat ehdottaa vanhemmilleen ”sopimusta”, jolla vanhempien osoittamasta tehtävästä saadaan tietty korvaus hankintaa varten. Liian vähäinen korvaus tehdystä työstä voi johtaa tilanteeseen, jossa lapsi keksii pienen ”liikeidean”, kuten naapuruston lumityöt, jolla hän hankkii lisärahoitusta hankintaansa varten. On kiinnostavaa huomata, ettei talouteen ja rahaan liittyvä keskustelu perheissä ole vain vanhempien antamaa opetusta ja tiedon jakamista, vaan keskustelua, johon kaikki osapuolet osallistuvat ja tuovat näkemyksensä.

Kulutuksen ilo ­on viesti siitä, miten eri sukupolvet omaksuvat ajatuksia toisiltaan. Siinä missä vanhemmat pyrkivät useimmiten välittämään säästäväisyyden ihannetta lapsilleen, lapset puolestaan voivat opettaa vanhempiaan suhtautumaan kulutukseen hieman sallivammin ja enemmän nautiskellen. On hyvä huomata, että lapset olivat vanhempiensa mukaan sisäistäneet säästäväisyyden melko hyvin ja varsinaiset ”ylilyönnit” olivat harvinaisia. Kiinnostavaa vanhempien näkemyksissä on se, että he kertoivat toisinaan yrittävänsä opettaa samanlaista nuorille leimallista rentoutta omille vanhemmilleen. Näin kulutuksen tavat ja arvostukset siirtyivät sukupolvien välillä molempiin suuntiin – eivät vain vanhemmalta nuorille. Säästäväisyyden ja kulutuksesta nauttimisen välillä on jännitteitä lasten ja vanhempien ohessa myös vanhempien ja isovanhempien välillä.

Kirjoittaja: Jani Varpa, hankkeen tutkija

Artikkelikuva: Minna Autio

CONFIN-SKILLS-hankkeen tavoitteena on kehittää tutkimusperustaisia ja nuorisolähtöisiä materiaaleja koulujen kuluttaja- ja talousopetuksen tueksi. Hankkeen materiaaleja kehitetään yhteistyössä kentällä toimivien kotitalousopettajien kanssa.

Yhteistyö polkaistiin käyntiin kahdella kotitalousopettajien työpajalla: 17.4. Helsingissä ja 24.4. Tampereella. Työpajoihin osallistuneet kotitalousopettajat muodostavat kehittäjäyhteisön, ja he ovat mukana antamassa palautetta materiaaleista myös syksyllä ennen kuin ne julkaistaan kaikille avoimena.

Työpajoihin osallistuneet opettajat olivat etukäteen päässeet tutustumaan suunnitelmaan hankkeessa tuotettavista materiaaleista. Hankkeen materiaalikokonaisuus on suunniteltu kotitalousopettajien haastattelujen pohjalta. Materiaalikokonaisuus koostuu neljästä teemakokonaisuudesta, ja Helsingin työpajalla keskityttiin teemoihin 1) Minä & mun rahat ja 2) Minä = käyttäjä, ostaja & maksaja. Tampereella puolestaan pureuduttiin teemoihin 3) Minä, media & mainonta sekä 4) Minä, mun valinnat & maailma.

Työpajoilla pääsimme perehtymään vielä haastattelujakin syvemmin kotitalousopettajien kokemuksiin, toiveisiin ja tarpeisiin. Saimme opettajilta paljon rakentavaa palautetta materiaalisuunnitelmasta, ja opettajat toivat esiin tärkeitä näkökulmia esimerkiksi materiaalien soveltuvuudesta ja saavutettavuudesta ympäri Suomen, oppimistehtävien vaikeustasosta ja siitä, miten materiaalikokonaisuus olisi opettajalle helposti lähestyttävä. Opettajat pääsivät myös itse ideoimaan uusia ja innostavia oppimistehtäviä ryhmittäin. Kaikki työpajoilla ideoidut oppimistehtävät otetaan osaksi materiaalikokonaisuutta.

Opetustyylejä ja pedagogisia näkemyksiä on tietysti yhtä monta kuin kentällä opettajia, mutta työpajojen avulla pääsimme syvemmälle kotitalousopettajien arkeen ja sen moninaisuuteen, ja saimme kentän asiantuntijuuden käyttöön. Työpajojen pohjalta materiaalien suunnitteluvaihe saadaan viimeisteltyä ja konkreettinen tuottaminen voidaan aloittaa.

Tavoitteemme on kehittää materiaaleja, jotka todella vastaavat kotitalousopettajien toiveisiin ja tarpeisiin. Työpajojen jälkeen olemme jälleen askeleen lähempänä tätä tavoitetta!

Etsimme tällä hetkellä hankkeen haastatteluihin 13–17-vuotiaita nuoria, jotka haluaisivat jakaa omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan kuluttamisesta ja rahankäytöstä. Tunnetko sinä nuoren, joka voisi kiinnostua tutkimukseemme osallistumisesta? Tai oletko kenties itse haastattelujen kohderyhmää ja tahtoisit mukaan?

CONFIN-SKILLS-hankkeen tavoitteena on kehittää nuorisolähtöisiä materiaaleja koulujen kuluttaja- ja talousopetuksen tueksi. Haastattelemalla nuoria haluamme ymmärtää paremmin sitä, miten kuluttaminen ja rahankäyttö linkittyvät nuorten maailmaan ja millaisia toiveita ja kokemuksia nuorilla itsellään on kuluttaja- ja talouskasvatuksen suhteen. Lisäksi hankkeen tutkimusavustaja Annukka Rytky hyödyntää haastatteluja aineistona omassa gradussaan.

Haastatteluun osallistuminen ei edellytä aiempaa kuluttaja- ja talouskasvatusta koskevaa tietämystä tai kokemusta, eikä haastattelutilanteeseen tarvitse valmistautua ennakkoon. Olemme kiinnostuneita nimenomaan siitä, millaisena kuluttamiseen ja rahankäyttöön liittyvät teemat näyttäytyvät nuoren maailmasta käsin. Haastattelut kestävät noin 30 minuuttia, ja ne on mahdollista järjestää joustavasti etänä verkon välityksellä tai haastateltavan haluamassa paikassa. Haastatteluun voi osallistua myös yhdessä ystävän kanssa. Haastattelut ovat täysin vapaaehtoisia ja kerättyjä tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Tutkimusaineisto anonymisoidaan täysin ja nauhoitettu tutkimusaineisto hävitetään litteroinnin jälkeen. Alle 15-vuotias nuori tarvitsee tutkimukseen osallistuakseen huoltajaltaan luvan.

Jos kiinnostuit tai sinulla heräsi jotain kysyttävää haastatteluista, ota yhteyttä hankkeen tutkimusavustajaan Annukka Rytkyyn sähköpostitse annukka.rytky@helsinki.fi tai Whatsappissa 050 306 7022. 

Artikkelikuva: Pixabay.

Talous- ja kuluttajataitojen opetuksen tueksi on saatavilla runsaasti materiaaleja. Kokosimme opetukseen soveltuvista materiaaleista listauksen, joka löytyy blogin “Materiaalit”-sivulta.

Suomessa on useita toimijoita, jotka pyrkivät edistämään lasten ja nuorten talous- ja kuluttajaosaamista. Niin pankit, valtionhallinto kuin järjestötkin ovat kantaneet kortensa kekoon tämän yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi erilaisten materiaalien muodossa. Myös kotitalouden oppikirjoissa on tarjolla erilaisia materiaaleja ja tehtäviä kuluttaja- ja taloustaitojen opetukseen. Eri kirjasarjoja tutkimalla kuitenkin selviää, että näiden teemojen osuus kirjoista on häviävän pieni. Moni kotitalousopettaja onkin todennut, että kirjasarjojen materiaalit eivät ole riittäviä tai sopivia yläkouluikäisille (CONFIN-SKILLS 2024).

Materiaaleja tutkiessa herää kysymys: kenelle talous- ja kuluttajakasvatus on kohdennettu? Vaikka materiaalit ovat kaikkien saatavilla, ovatko ne kaikkien saavutettavissa?

Saavutettavuutta voidaan tarkastella useista näkökulmista. Kun tavoitteena on saada nuoret oppimaan, olisi keskeistä saada heidät tuntemaan osallisuutta. Ylhäältä alas suuntautuva opetus, joka ei kiinnity nuoren elämismaailmaan, saattaa nuoresta tuntua etäännyttävältä – suorastaan luotaantyöntävältä. Tutkimusten mukaan nuoret toivovat koulujen talous- ja kuluttajakasvatukselta nuorten näkökulmia ja lähtökohtia sekä konkreettisia esimerkkejä, jotka koskettavat nuorten elämää. (mm. Pajari & Harmoinen 2019; Kortesalmi, Autio, Ranta & Huiku 2022). Kun selaa opetusmateriaaleja ja keskustelee kotitalousopettajien kanssa, käy nopeasti selväksi, että monet saatavilla olevista materiaaleista jäävät hyvin kaukaisiksi yläkouluikäisen kiinnostuksen kohteista ja kokemusmaailmasta.

Materiaalit ovat herättäneet mietteitä myös sosiaalisesta ja pedagogisesta saavutettavuudesta. Sosiaalinen saavutettavuus liittyy esimerkiksi siihen, millaiset taustat on otettu huomioon, kenen tarinoita ja millaisia esimerkkejä kerrotaan sekä millaisia asenteita opetus tai materiaalit pitävät sisällään (ks. esim. Happo & Talonen 2022). Kuluttaja- ja taloustaitoja opetettaessa on ensisijaisen tärkeää, että oppilaiden taustoista ja tilanteista ei tehdä oletuksia. Opettajan tulisi olla tarkkaavainen, ettei hän toiminnallaan tai sanavalinnoillaan toiseuta tai uusinna erilaisia stereotypioita.

Esimerkiksi roolipelit mahdollistavat keinon oppia uutta ilman riskiä henkilökohtaisten taustojen esiin tulemisesta. Myös oppilaiden keskinäistä vertailua voidaan välttää eläytymällä toisen henkilön asemaan. Roolipelit tarjoavat näin mahdollisuuden oppia taitoja käytännössä sekä tehdä virheitä riskittömästi. Näistä myönteisistä seikoista huolimatta joissakin materiaaleissa roolihahmot tarjoavat samaistumispintaa vain tietynlaiselle ihmisryhmälle. Materiaalien henkilögalleria uusintaa usein normatiivista perhekäsitystä: keskiluokkaista ja koulutettua, eivätkä esimerkiksi uussuomalaiset tai sateenkaariperheet juurikaan näy kuvastoissa. Perheiden, nuorten ja erilaisten elämäntilanteiden moninaisuutta ei näin ollen edelleenkään huomioida ja tehdä näkyväksi.

Pedagogisesti saavutettavat materiaalit antavat jokaiselle oppijalle mahdollisuuden oppia (Happo & Talonen 2022) ja tähän liittyy myös kielellinen saavutettavuus. Osa kuluttaja- ja talousopetuksen materiaaleista ei kuitenkaan ota huomioon oppilaiden monimuotoisia kielellisiä taustoja. Osa oppilaista vasta opiskelee suomea, ja toisaalta tutkimusten mukaan myös suomea äidinkielenään puhuvien nuorten luku- ja kirjoitustaito on heikentynyt (ks. PISA 2018, PIRLS 2021, PISA 2022). Monet kuluttaja- ja talouskasvatuksen materiaalit sisältävät määrällisesti paljon tekstiä ja vaikeaa sanastoa, mikä saattaa uuvuttaa oppilaan jo ensisilmäyksellä. Kielitietoisuuden periaatteet ja esimerkiksi selkokielisyys tulisi nivoutua osaksi kuluttaja- ja talousopetuksen materiaaleja. Olisi tärkeää, että käsitteistö ja teemojen keskeisimmät ydinalueet olisi tuotettu selkeään ja helposti eriytettävään muotoon, ja että materiaalit tarjoaisivat oppilaille mahdollisuuden kokea samaistuttavuuden lisäksi myös minäpystyvyyden kokemuksia (Bandura 2006; vrt. Ranta ym. 2022).

Aihe ja erityisesti kuluttaja- ja talouskasvatuksen sosiaalinen saavutettavuus on ollut paljon esillä myös tiedekunnan yhteisellä Talousosaaminen -opintojaksolla. Mikko Puustisen luennolla mietittiin samoja teemoja yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta – kenelle se on suunnattu, millaisia piiloajatuksia yrittäjyyskasvatus sisältää ja onko todella niin, että kaikki on kaikille mahdollista, jos vain tarpeeksi yrittää? Myös Minna Aution luennolla syvennyttiin talousosaamisen materiaaleihin ja siihen, millaista normistoa ne sisältävät ja millaisia näkemyksiä ne uusintavat. Taru Lindblomin luennon ydin oli puolestaan se, että hyväosaisuus usein kasaantuu ja talous ei ole vain rahallisia resursseja, vaan osaamiseen, taitavuuteen, neuvokkuuteen ja jaksamiseen vaaditaan monenlaisia mahdollistajia.

Näiden luentojen kautta myös opettajaopiskelijat ovat päässeet pohtimaan, kuinka he voivat tulevassa ammatissaan ottaa huomioon oppijoiden monenlaiset taustat ja elämäntilanteet. Opettajaopiskelijat näkevät, että tulevaisuudessa heidän tehtävänsä on tarjota kaikille oppilaille yhtäläiset mahdollisuudet oppia kuluttajuudesta, taloudesta ja rahasta. Tulevien opettajien mukaan tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oletuksien tekemistä tulee välttää ja opetuksen tulisi tuoda kosketuspintaa kaikille oppilaille.

Hankkeen materiaaleja kehittäessä tavoitteena on ottaa huomioon opettajien toiveiden lisäksi ne puutteet, joita olemme jo olemassa olevissa materiaaleissa havainneet. Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että materiaalit olisivat 1) nuorisolähtöisiä, 2) sosiaalisesti, pedagogisesti ja kielellisesti saavutettavia, 3) helposti opettajan käyttöönotettavissa ja 4) tutkimusperustaisia.

Lähteet

Bandura, Albert (2006). Guide for constructing self-efficacy scales. In F. Pajares & T. Urdan (Eds.), Self-efficacy beliefs of adolescents (Vol. 5, pp. 307-337). Greenwich, CT: Information Age Publishing.

CONFIN-SKILLS (2024). Kotitalousopettajien haastatteluaineisto kuluttaja- ja taloustaitojen opetuksesta. Helsingin yliopisto.

Happo, I. & Talonen, E. 2022. Saavutettavuuden edistäminen koulutuksessa on
meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Oamk Journal 180/2022. http://urn.fi/urn:nbn:fife2022102563263

Kortesalmi, Marilla, Minna Autio, Mette Ranta & Laura Huiku (2022). Osaamista omaan elämään ja kiinnittymistä yhteiskuntaan – nuorten kokemuksia koulun talousopetuksesta. Nuorisotutkimus 40:2, 24–40. https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/120323

Leino, Kaisa, Sirén, Marjo, Nissinen, Kari ja Puhakka, Eija. (2023) Puoli tuntia lukemista. Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2021). Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksia 37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9620-8

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2023). PISA 2022. First Results Report. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151338

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019). PISA 2018.  First Results Report. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-684-3

Pajari, Kati & Harmoinen, Sari (2019). Teachers’ perceptions of consumer education in primary schools in Finland. Discourse and Communication for Sustainable Education 10:2, 72–88. https://intapi.sciendo.com/pdf/10.2478/dcse-2019-0019

Ranta, Mette, Kruskopf, Milla, Kortesalmi, Marilla, Kalmi, Panu & Lonka, Kirsti (2022). Entrepreneurship as a neglected pitfall in future Finnish teachers’ readiness to teach 21st century competencies and financial literacy: Expectancies, values, and capability. Education Sciences, 12(7), 463. https://www.mdpi.com/2227-7102/12/7/463 

Artikkelikuva: Minna Autio.

Hankkeessa tutkitaan kotitalousopettajien lisäksi myös vanhempien näkemyksiä talous- ja kuluttajakasvatuksesta. Tavoitteemme on ymmärtää paremmin, miten kuluttaja- ja talouskasvatus toteutuu erilaisissa perheissä sekä millaisia odotuksia vanhemmat asettavat koulujen kuluttaja- ja talousopetukselle.

Talven aikana vanhempien haastatteluja on toteutettu pääkaupunkiseudulla sekä myös eri puolilla Suomea, esimerkiksi Oulun, Vaasan ja Jyväskylän seuduilla. Olemme keskustelleet erilaisten perheiden kanssa rakentaaksemme syvempää ymmärrystä vanhempien näkemyksistä ja erilaisten elämäntilanteiden kirjosta. Haastatteluissa on keskusteltu vanhempien omista rahaan ja talouskasvatukseen liittyvistä lapsuusmuistosta sekä heidän nykyisistä näkemyksistään kasvattajina. Tähän mennessä olemme haastatelleet viittätoista vanhempaa.

Yksi haastatteluistamme tarjoaa havainnollisen näkökulman siihen, miten kotien kuluttaja- ja talouskasvatus kiinnittyy arkisiin askareisiin ja perheen elämään:

”Just tämmöseen päivittäiseen elämään liittyviä välillä, että vaikka ku käydään ruokakaupassa ja sitte tulee se, tai jossain ostoksilla, ja sitte tulee se hinta, niin sitte lapset saattaa olla sillee, et ai noinko paljon se maksaa tai näin. Sitte pitää sitä vähän just käydä, että niin, että tää eläminen maksaa.”

Vanhemman puheenvuoro kuvaa haastatteluissa yleisemminkin esiin tulleita perheiden ajattelumalleja kuluttaja- ja talouskasvatuksesta. Vanhemmat kertoivat, että usein kasvatusta ei suunnitella ennakoiden, vaan se tapahtuu arjen lomassa lasten kehitysvaiheen mukaisesti. Haastatteluissa toistui myös ajatus siitä, että lapsille opetetaan kohtuullisuutta ja järkevyyttä silloin kun lapsi itse haluaa jotain. Monet vanhemmat ohjaavat lapsiaan säästäväisyyteen kannustaen heitä pohtimaan halun ja tarpeen eroa.

Koska hankkeen tavoitteena on kehittää pedagogisia työkaluja, olemme keskustelleet vanhempien kanssa myös siitä, millaista talouskasvatusta koulussa tulisi tarjota ja millainen työnjako koulun ja kodin välillä olisi heidän mielestään toimiva. Haasteeksi keskusteluissa on kuitenkin noussut se, että monet vanhemmat eivät ole tarpeeksi tietoisia siitä, mitä koulussa oikein opetetaan taloudesta ja kuluttamisesta. Monet vanhemmat ovatkin toivoneet kouluilta avoimempaa keskustelua ja viestintää.

Haastatteluiden perusteella vanhemmat näkevät koululla erityisesti kaksi tärkeää roolia kuluttaja- ja talouskasvatuksessa. Ensinnäkin kouluilla nähdään merkittävä rooli yhteiskunnan polarisoitumista hillitsevänä ja perheiden välisiä eroja tasaavana tekijänä. Koulussa opetus on kaikille samaa ja yhdenvertaista, ja oppilailla on mahdollisuus tutustua perheiden ja elämäntilanteiden kirjoon sekä oppia ymmärtämään perheiden erilaisia taloudellisia ja sosiaalisia lähtökohtia elämälle. Toisaalta taas koulun nähdään ja myös toivotaan tarjoavan teoreettisempaa taloudellista osaamista esimerkiksi siitä, miten yhteiskunta toimii. Monet vanhemmat myös toivovat, että koulussa keskusteltaisiin talouteen liittyviä riskeistä. Näin kodin tehtäväksi jäisi demonstroida, miten arkea käytännössä pyöritetään käymällä yhdessä kaupassa, maksamalla laskut sekä keskustelemalla lasten ja nuorten kanssa tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.

Hankkeen ja vanhempien haastatteluiden alustavia tuloksia esitellään pohjoismaisessa 16th Nordic Youth Research Symposium: Youth in a Just and Fair World -konferenssissa kesäkuussa Tampereella. Pysykää siis kuulolla – palaamme aiheeseen blogin puolella viimeistään silloin!

Kirjoittaja: Jani Varpa, hankkeen tutkija

Artikkelikuva: Minna Autio

Keskiviikkona 7.2. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa käynnistyi neljättä kertaa kaikille opintosuunnille yhteinen talousosaamisen opintojakso.

Projektimme näkyy myös Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan yhteisellä ”EDUK0121: Talousosaaminen” -opintojaksolla, jossa eri opintosuunnista (mm. varhaiskasvatus, luokanopettaja, koti- ja käsityötiede, yleinen ja aikuiskasvatus, erityispedagogiikka) tulevat opiskelijat pääsevät pohtimaan talous- ja kuluttajaosaamiseen liittyviä kysymyksiä ja kehittämään omaa opettajuuttaan suhteessa näihin teemoihin. Kurssin tavoitteena on tarjota eväitä lapsille ja nuorille suunnattuun kuluttaja- ja taloustaitojen opetukseen, mikro- ja makrotaloudellisten ilmiöiden ymmärtämiseen sekä henkilökohtaisten kuluttaja- ja taloustaitojen kartuttamiseen.

Kurssi starttasi Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijan Anna-Riitta Lehtisen luennolla viitebudjeteista ja siitä, mitä eläminen maksaa. Toisella luennolla keskiviikkona 14. helmikuuta CONFIN-SKILLS-hankkeen johtaja, professori Minna Autio luennoi talouskasvatuksesta, -osaamisesta ja kestävyyden teemoista. Luennon aihe linkittyi vahvasti hankkeeseemme, ja Zoomissa keskusteltiin myös CONFIN-SKILLS:in tavoitteista sekä jo nyt tekemistämme havainnoista. Molemmilla luennoilla opiskelijat ovat innostuneet keskustelemaan kuluttaja- ja talousosaamisesta ja esittämään myös kriittisiä näkemyksiä teemoista.

Kevään aikana kurssilla vierailee myös useita muita talouden ja kuluttajuuden asiantuntijoita. Helmikuussa yliopistonlehtori Mikko Puustinen tulee puhumaan yrittäjyyskasvatuksen diskursseista. Maaliskuun puolella kurssilla vierailee professori Taru Lindblom puhumassa taloustilanteesta, yhteiskunnasta ja kotitalouksista. Professori Mika Pantzar puolestaan puntaroi sitä, kenelle talousosaaminen on suunnattu, kenen toimesta ja miksi sitä ylipäätään tarvitaan. Maaliskuun lopulla vastaväitellyt tohtori Marilla Kortesalmi ja luokanopettaja Taru Piironen keskustelevat talousopetuksesta peruskoulussa ja aiheen kytkeytymisestä opetussuunnitelmaan. Viimeisellä luennolla yliopistonlehtori Janne Poikolainen keskittyy nimenomaan kuluttajuuteen tuoden näkökulmia kuluttajakasvatukseen ja kuluttajaksi kasvuun. Opintojakson päättää vierailu Suomen Pankin Rahamuseoon ja talousosaamisen keskukseen huhtikuussa.

Opintojakso järjestettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2020 vastauksena kasvavaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen kehittää kotitalouksien talousosaamista ja koulujen talousopetusta. Samana vuonna Suomen Pankki, oikeusministeriö ja muut keskeiset viranomaiset sopivat, että Suomen Pankki valmistelee kansallisen talousosaamishankkeen, jossa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteita kotitalouksien talousosaamisen edistämiseksi. Sekä talousosaamisen opintojakso että CONFIN-SKILLS-hanke ovat osa kansallista strategiaa ja mukana tekemässä kehittämässä suomalaisten kuluttaja- ja taloustaitoja.

CONFIN-SKILLS-hanke palvelee jatkuvan oppimisen tavoitteita, ja hankkeen lopullisia tuloksia tullaan hyödyntämään myös jatkossa talousosaamisen opintojaksolla ja sen kehittämisessä. Toivon mukaan opintojakso herättää tulevissa opetus- ja kasvatusalan ammattilaisissa kipinän kuluttaja- ja taloustaitojen kehittämiseen sekä ammatillisella että henkilökohtaisella tasolla.

Artikkelikuva: Minna Autio.

CONFIN-SKILLS-hanketta on nyt reilu kuukausi takana, ja projekti on lähtenyt hyvin käyntiin! Tällä hetkellä keskitymme haastattelemaan vanhempia ja kotitalousopettajia kuluttaja- ja talouskasvatukseen liittyen. Samalla olemme kartoittaneet jo olemassa olevia kuluttaja- ja talouskasvatuksen oppimateriaaleja ja olemme parhaillaan työstämässä niistä yhteenvetoa.

Hanke osallistaa myös Kotitaloustaitojen syventäminen -opintojaksolle osallistuvia tulevia kotitalousopettajia. Opintojakson kautta opettajaopiskelijat ovat mukana kehittämässä kuluttaja- ja talouskasvatusta. Opintojakson kuluttajakasvatusteemaryhmään osallistuvien opiskelijoiden tehtävänä on suunnitella kuluttaja- ja talouskasvatukseen pedagogisia sisältöjä, joita hyödynnetään Kilpailu- ja kuluttajaviraston digitaalisessa Kampus-oppimisympäristössä.

Keskiviikkona 7. helmikuuta opiskelijat esittelivät ryhmissä ideoita, joita he olivat työstäneet yhteistyössä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa. Suunnitellut työkalut käsittelivät monenlaisia aiheita markkinoinnin viherpesusta rahankäyttöön. Työkaluja oli suunnitteilla myös koulumaailman ulkopuolelle – alustaviksi kohderyhmiksi oli valikoitunut muun muassa pienten lasten vanhemmat sekä ikäihmiset. Valmiit työkalut on tarkoitus esitellä huhtikuussa.

Tulevat kotitalousopettajat tunnistivat selkeästi tarpeen kuluttaja- ja talouskasvatuksen kehittämiselle ja keskustelivat aiheesta innokkaasti. Opettajaopiskelijat kertoivat odottavansa hankkeemme tuloksia innolla, ja heitä kiinnosti erityisesti vanhempien näkemykset omasta sekä opettajien roolista kuluttaja- ja talouskasvattajina.

Me puolestamme odotamme innolla huhtikuuta ja valmiiden tuotosten esittelyä. Lisää aiheesta tuonnempana!

Artikkelikuva: Hilde Lehtonen