Tavoite

Hankkeessa kehitetään opettajankouluttajan ammatillisen kehittymisen malli. Tätä varten on suoritettu haastattelututkimuksia, perustettu ammatillisen kehittymisen seminaari opettajankouluttajille ja tehty valtakunnallinen kysely. Syksyllä 2019 järjestetään valtakunnallinen seminaari, johon kutsutaan osallistujia eri opettajankoulutusyksiköistä.

Taustaa

Sekä haastattelupyyntöjen vastauksissa että seminaariin osallistumisessa vastaanotto oli ilahduttavan innostunutta. Opettajankouluttajien työ on sangen kiireistä eikä ylimääräisille osallistumisille ole juurikaan aikaa. Tulkitsimme tämän niin, että hankkeelle on todellista tarvetta.

Tutkimus

Tutkimuksessa on toteutettu viisi osuutta. Ensimmäinen koskee opettajankouluttajien huolia, uskomuksia ja arvoja. Tulosten mukaan huolet kohdentuvat uran alussa epävarmuuteen omasta asemasta ja työn jatkuvuudesta sekä noviisina olemiseen. Uran edistyessä esiin nousevat huoli työmäärän rasittavuudesta sekä opettamiseen liittyvät käytännön kysymykset. Opettajankouluttajat katsoivat opiskelijoiden koulutuksen tärkeimmäksi aspektiksi työssään ja opettajankouluttajan työ nähtiin ylipäätään tärkeänä tehtävänä.

Toinen osuus keskittyi nimenomaan ammatilliseen kehittymiseen. Tässä tutkimuksen ja tutkimuspainotteisuuden merkitys korostui. Tutkimuksen tekeminen nähtiin keskeisenä tekijänä ammatillisessa kehittymisessä, sekä oman tutkimuksen tuottamisena että tutkimuskirjallisuuteen perehtymisenä. Työnantajan järjestämää koulutusta erilaisten kurssien muodossa ei nähty keskeisenä seikkana, vaan enneminkin omaehtoista kurssittautumista vapaa-ajalla. Tuloksista ilmenee, että opettajankouluttajat kokevat paineita korkeatasoisen tutkimuksen tekemisessä sekä oman uransa edistämisessä.

Tutkimuksen kolmas osa koski opettajankouluttajien kokemuksia ja näkemyksiä tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ja siihen liittyvästä osaamisesta omassa työssään. Tässä ilmenivät tietoisuus ympäröivän yhteiskunnan kehityksestä ja opiskelijoiden tarpeista. Opettajankouluttajat olivat pääosin tyytyväisiä omaan osaamiseensa tekniikan käytön suhteen, mutta aikapula ja välittömän teknisen tuen puute huolestuttivat.

Tutkimuksen neljättä osaa eli kyselyä valmisteltaessa havaittiin, että opettajankouluttajien ammatillista kehittymistä on tutkittu yllättävän vähän ja valmiita mittareita ei kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta juurikaan löytynyt. Tätä kirjoitettaessa kyselyn tulokset ovat analysoitavina.

Viidentenä osana on haastattelututkimus tiedekunnan ja osaston johdoille koskien opettajankouluttajien mahdollisuuksista omaan ammatilliseen kehittymiseen. Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, miten ammatillista kehittymistä voidaan edistää ja mitä sillä ylipäätään ymmärretään johtamisen näkökulmasta.

Julkaisut

Maaranen, K., Byman, R., Jyrhämä, R., Kynäslahti, H. & Sintonen, S. (2018) Opettajankouluttajien näkemyksiä ammatillisesta kehittymisestä. Kasvatustieteen päivät 15.-16.11.2018 Tampere.

Maaranen, K., Kynäslahti, H., Byman, R., Sintonen, S. & Jyrhämä, R. (2018) ’Do you mean besides researching and studying?’ Finnish teacher educators’ views on their professional development. Professional development in education. Published online 10 Dec 2018

Maaranen, K., Kynäslahti, H., Byman, R., Jyrhämä, R. & Sintonen, S. (2019)Teacher education matters: Finnish educators’ concerns, beliefs, and values. European journal of teacher education. Published online 21 Jan 2019.

Henkilöt

Dosentti Heikki Kynäslahti (johtaja), heikki.kynaslahti [at] helsinki.fi

Dosentti Reijo Byman, reijo.byman [at] helsinki.fi

Dosentti Riitta Jyrhämä, riitta.jyrhama [at] helsinki.fi

Dosentti Katriina Maaranen, katriina.maaranen [at] helsinki.fi

Dosentti Sara Sintonen, sara.sintonen [at] helsinki.fi

KT Katariina Stenberg, katariina.stenberg [at] helsinki.fi