Viime aikoina kirjastojärjestelmämarkkinat ovat olleet järistyksen kourissa – keskeisiä pelaajia yhdistyi niin meillä kuin maailmallakin. Nyt on julkaistu uusi kyselytutkimus tämänhetkisestä kansainvälisestä tarjonnasta. Tutkimuksessa pyydettiin käyttäjiä pisteyttämään tyytyväisyytensä nykyiseen järjestelmäänsä ja sen toimittajaan. Lisäksi kartoitettiin aikeita vaihtaa järjestelmää tai hankkia siihen erillinen, eri toimittajan asiakasliitymä, sekä kiinnostusta avoimen lähdekoodin järjestelmiin. Pääsääntöisesti vastauksista kuulsi tyytymättömyys ja huolestuneisuus – mikä puolestaan on omiaan lisäämään huolestuneisuutta.

Tutkimukseen on kuitenkin suhtauduttu myös kriittisesti, esimerkiksi Edward Corradon blogissa http://ecorrado.us/?p=364. Hänen näkökulmansa on, että tyytyväisyys on suhteellista eikä sitä voi määrällisesti mitata, koska sekä järjestelmät että niiden käyttäjäkirjastot olivat hyvin erityyppisiä.

Vastauksia saatiin 1779 kirjastolta kaikkiaan 47 eri maasta (suurin osa kuitenkin USAsta). Kaksi kolmasosaa kirjastoista oli yleisiä ja kolmannes tieteellisiä, mukana oli lisäksi 53 konsortiota. Pienen amerikkalaisen yleisen kirjaston tarpeet ja odotukset eivät välttämättä ole suoraan verrannollisia eurooppalaisista tieteellisistä kirjastoista koostuvan konsortion kanssa.

Corradon mukaan Porschen ja Hondan omistajilla on myös erilaiset odotukset. Jos ostaa kalliin auton, sen myös haluaa olevan luksusvarustettu. Edullisen perheauton valinnut puolestaan on jo lähtökohtaisesti valmis tyytymään vähempäänkin. Ne, jotka ovat investoineet suuria summia monipuoliseen kirjastojärjestelmään, ovat totta kai vaativampia sekä tuotteen ominaisuuksien että saamansa palvelun suhteen. Eli yksinkertaisesti: mitä suurempi (ja kalliimpi) järjestelmätoimittaja, sitä vaativammat asiakkaat.

Itse tutkimus löytyy verkosta osoitteesta http://www.librarytechnology.org/perceptions2007.pl.

Suomalaisia eniten kiinnostavista järjestelmistä Millennium sai suhteellisen hyvät arvosanat, Voyager ja Aleph keskinkertaiset. Silmiinpistävä huomio oli, että Voyagerin käyttäjät olivat kaikkein kiinnostuneipia avoimen lähdekoodin vaihtoehdoista.