Kolmannella kurssikerralla opettelimme yhdistelemään taulukkoaineistoja MapInfossa sekä tuomaan ohjelmaan taulukkoaineistoja esimerkiksi Excelistä. Hyödyllisiä toimintoja tätä varten olivat erityisesti MapInfon Table/Maintenance/Table Structure -valikko sekä Table/Update Column -valikko. Toiminnot tuntuivat varsin loogisilta ainakin kun ohjeistus oli kunnossa. Juuri tällaisella osaamisella tulee varmasti olemaan käyttöä kun MapInfoa haluaa hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi opinnäytetöissä.
Afrikan konfliktit
Kurssikerran ensimmäisessä osiossa tutkimme Afrikan mantereen karttaa sekä konfliktien, timanttikaivosten ja öljylähteiden esiintyvyyttä alueella. Alkutilanteessa monien valtioiden tiedot olivat jakautuneet useiksi eri tietoriveiksi, sillä osa Afrikan valtioista koostuu manneralueen lisäksi hajanaisista saarista ja muista irrallisista alueista. Tehtävänämme oli yhdistää tiedot siten, että kunkin valtion tiedot olivat yhtenäisesti omalla rivillään. Tämän jälkeen meidän oli mahdollista tuoda ohjelmaan Excel-pohjaisia tietoja Afrikan eri valtioiden internetin käyttäjien lukumääristä, konflikteista sekä luonnonvaroista.
Pelkistetyssä muodossa näiden tietojen pohjalta luotu kartta voisi näyttää esimerkiksi konfliktien esiintymisen kannalta kriittisimmät alueet (Kuva 1).
Kuva 1 Afrikan konfliktit
Kun tätä karttaa verrataan tietoihin esimerkiksi timanttikaivosten tai öljykenttien esiintymisestä, voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, onko konfliktien rahoitus helpottunut näiden toimintojen kautta. Toisaalta voidaan ajatella, että konfliktit myös häiritsevät kaivaus- ja porausalueiden normaaleja toimintoja. Esimerkiksi Libyan vuoden 2011 konfliktin aikaan öljyvarantojen hyödyntäminen alueella heikentyi, ja öljykenttien herruudesta myös taisteltiin (BBC 2011). Mikäli oheista karttaa verrataan TVT3-tiedotusblogin Afrikka-karttaan, havaitaan, että konfliktien esiintyvyys on laajaa myös siellä, missä merkittäviä öljy- ja timanttiesiintymiä ei ole ollut (TVT3 Tiedotusblogi 2012). Luonnonvaroilla voisi kuitenkin olla merkitystä esimerkiksi sen suhteen, kuinka pitkään konflikti voi kestää. Hyötyä voisi näin olla kartasta, joka huomioisi sekä konfliktien laajuuden ja keston sekä luonnovarojen (esimerkiksi öljy ja/tai timantit) tuottavuuden.
Karttaesitykseni kannalta kiinnostava on Havard Hegren ja Clionadh Raleighin artikkeli Population Size, Concentration, and Civil War. A Geographically Disaggregated Analysis (2006). Artikkelista käy ilmi, että suurilla valtioilla on enemmän sisällissotia kuin pienemmillä valtioilla. Tilastoissa konfliktien esiintyvyyttä on verrattu valtioiden väkilukuun ennemminkin kuin pinta-alaan, mutta suuri väkiluku viittaa yleensä myös suurempaan pinta-alaan. Hegren ja Raleigh tutkivat aineistoja 14 Keski-Afrikan valtiosta vuosien 1960-2004 ajalta ja etsivät yhteyksiä konfliktien ja erilaisten muiden muuttujien välillä, kuten välimatka pääkaupunkiin, pääteihin ja raja-alueille. Omassa kartassani (Kuva 1) valtiot esitetään yhtenäisinä alueina, mutta Hegren ja Raleighin artikkeli muistuttaa siitä, että valtioiden sisällä on suuria eroavaisuuksia esimerkiksi väestöntiheyden ja infrastruktuurin osalta, mitkä voivat vaikuttaa konfliktien esiintyvyyteen. Parhaita johtopäätöksiä voitaisiinkin tehdä kartasta, joka huomioisi nämä formaalisten alueiden sisäiset vaihtelut.
Suomen valuma-alueiden tulvaindeksit
Kurssikerran jälkimmäisessä osiossa saimme omin avuin tuottaa tilastotietojen yhdistelyn avulla karttaesityksen Suomen valuma-alueista, niiden tulvaindekseistä sekä järvisyydestä (Kuva 2). Tulvaindeksillä tarkoitetaan alueella olevan veden ylivirtaaman (MHQ = ylimpien mittaustulosten keskiarvo) suhdetta alivirtaamaan (MNQ = alimpien mittaustulosten keskiarvo). Laskukaavalla MHQ/MNQ selvitetään tulvahuipun suhde jokien virtaamaan kaikkein kuivimpana aikana (TVT3 Tiedotusblogi 2012). Suuri tulvaindeksi viittaa siten myös suureen vuosittaiseen vaihteluun alueen vesistöjen virtauksissa.
Kuva 2 Tulvaindeksi ja järvisyys Suomen valuma-alueilla
Kartasta on helppo havaita, että tulvaindeksi on rannikkovyöhykkeellä selvästi sisämaata suurempi. Tulvaindeksin suuruus näyttäisi myös korreloivan suurten jokien sijainnin kanssa. Tulvaindeksillä näyttäisi olevan myös suhde valuma-alueen kokoon siten, että suurilla valuma-alueilla indeksiarvo on pienempi. Jälkimmäiseen tekijään vaikuttaa varmasti myös maaston rakenne. Kuten Heli Kainulainen tuo blogimerkinnässään esiin, järvisillä ja soisilla alueilla virtaamat tasoittuvat veden varastoituessa olemassa oleviin altaisiin. Pohjanmaan tulvaherkkyyteen vaikuttaa sen alava ja tasainen maasto, järvien vähäisyys ja suurten vesimassojen pakkautuminen kapeisiin järviin. Järvisyysprosentti onkin kartan mukaan selvästi suurempi alueilla, joilla tulvaindeksi jää pienemmäksi. Kuitenkin myös valuma-alueen laajuudella on merkitystä – pienillä alueilla valunta kerääntyy pääuomiin nopeammin, jolloin virtausnopeus ja virtauman volyymi kasvavat suhteellisen suuriksi (Valtion ympäristöhallinto 2012).
Mietin myös, voidaanko rannikoiden katsoa olevan sisämaata sateisempia ja runsaslumisempia, vai onko näissä tekijöissä mitään merkittävää vaihtelua Suomen kokoisella alueella. Toisaalta tulvaindeksin suuruus viittaa myös siihen, että osan aikaa vuodesta virtaama on näillä alueilla hyvin pieni suhteessa virtaaman huippuun, joten tällä tekijällä tuskin on asian kannalta merkitystä.
Eira Linkon blogissa esitettiin mainio huomio siitä, kuinka myös ihmistoiminta vaikuttaa tulvaindeksin suuruuteen. Rannikkovyöhykkeellä metsiä on raivattu peltoviljelyyn, jolloin veden virtaama on nopeutunut, kun kasvillisuus ei enää sitä sido.
Lähteet
BBC (2011). Oil prices rise as Libyan conflict intensifies. 2.3.2011. Osoitteessa <http://www.bbc.co.uk/news/business-12619017>. Viitattu 3.2.2012.
CSCW (2012). Konfliktien sijainnit. Osoitteessa <http://www.prio.no/CSCW/Datasets/Armed-Conflict/Conflict-Site/>. Viitattu 31.1.2012.
Hegre, Havard – Raleigh, Clionadh (2006). Population Size, Concentration, and Civil War. A Geographically Disaggregated Analysis. Paper presented to the Meeting in the Environmental Factors in Civil War Working Group 21 September 2006 and Centre for the Study of Civil War 19 September 2006.
Kainulainen, Heli (2012). Kurssikerta 3: Tee-se-itse tietokanta. Osoitteessa <https://blogs.helsinki.fi/helikain/2012/01/30/kurssikerta-3-tee-se-itse-tietokanta/>. Viitattu 3.2.2012.
Linko, Eira (2012). Kurssikerta 3: Vesireittejä. Osoitteessa <https://blogs.helsinki.fi/elinko/2012/02/01/kurssikerta-3-vesireitteja/>. Viitattu 3.2.2012.
Maanmittauslaitos (2011). Joet ja järvet. Osoitteessa <http://www.maanmittauslaitos.fi/ilmaisetaineistot>. Viitattu 31.1.2012.
Map Library (2012). Afrikan pohjakartta. Osoitteessa <http://www.maplibrary.org/stacks/Africa/index.php>. Viitattu 31.1.2012.
Syken Oiva-tietokanta (2012). Valuma-alueet. Osoitteessa <http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/paikkatieto.asp>. Viitattu 31.1.2012.
TVT3-Geoinformatiikka-tiedotusblogi (2012). Afrikan tietoja. Osoitteessa <https://blogs.helsinki.fi/tvt3-2012/2012/01/30/afikan-tietoja/>. Viitattu 3.2.2012.
TVT3-Geoinformatiikka-tiedotusblogi (2012). Tulvaindeksi. Osoitteessa <https://blogs.helsinki.fi/tvt3-2012/2012/02/01/tulvaindeksi/>. Viitattu 3.2.2012.
Valtion ympäristöhallinto (2012). Eroosioon vaikuttavia tekijöitä. Osoitteessa <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=53579>. Viitattu 3.2.2012.