Opitut taidot testiin
Viimeisen kurssikerran aiheena oli soveltaa kurssilla opittua ja toteuttaa itsenäisesti kartta vapaavalintaisesta aiheesta. Ehtona kartalle oli se, että sen täytyi sisältää ainakin kaksi muuttujaa. En matkani takia päässyt osallistumaan tällekään kurssikerralle fyysisesti, joten suoritin etänä itsenäistä työskentelyä. Tiesin siis olevani omien taitojeni varassa, jonka takia päätin olla asettamasta rimaa liian korkealle hermojeni ja ajan säästämiseksi. Ongelmatilanteissa apunani oli nimittäin vain internetti, eikä opettaja tai kurssikaverit luokassa.
Päätin lähteä tekemään karttaa Euroopan alueelta, joka havainnoisi tiheästi asuttujen alueiden suhdetta lentokenttiin ja satamiin. Latasin aineistot Arttu Paaralahden etukäteen minulle vinkkaamalta Natural Earth sivustolta. Sivusto tarjosi suuren määrän avointa dataa maailman kulttuurisista ja fyysisistä ominaisuuksista. Dataa oli tarjolla vektori- ja rasterimuodoissa.
Kun olin saanut aineistot liitettyä karttaan aloin ensimmäiseksi miettimään järkevän järjestyksen eri tasoille. Kun mielestäni järkevin järjestys löytyi aloin muokkaamaan aineistojen visualisointien värejä ja muotoja järkeviksi. Muutin esimerkiksi satamien ja lentokenttien symbolit eri muotoisiksi, jotta niiden erottaminen olisi pelkkiä värieroja selkeämpää. Koitin valita myös tiheästi asutuille alueille mahdollisimman näkyvän värin, mutta kuitenkin sellaisen, että se ei veisi kaikkea huomiota. Aluksi tiheästi asutetut alueet näkyivät suurelta osin mustina, mutta keksin viime metreillä vaihtaa sen ääriviivat saman väriseksi kuin täytön, mikä ratkaisi ongelman.
Halusin myös korostaa Euroopan erottumista kartalla, johon käytin categorized toimintoa ja muuttujaksi valitsin continent. Halusin siis muokata valtioiden värejä maanosan perusteella. Muutin muut maanosat harmaaksi, jolloin Eurooppa näkyy kartalla selkeästi tarkasteltavana kohteena. Olen tyytyväinen karttani lopputulokseen. Tiedän, että jos olisin ollut paikan päällä koululla, olisin avun kanssa pystynyt vaikeampaankin kokonaisuuteen, mutta tämän tasoinen kartta sopi nyt tähän tilanteeseen hyvin.
![](https://blogs.helsinki.fi/emkolkka/files/2024/02/Euroopan-satamat-lentoliikenne-ja-tiheasti-asutetut-alueet-1-300x202.png)
Kartan päätehtävänä on havainnollistaa tiheästi asutettujen alueiden suhdetta satamiin ja lentokenttiin valtioittain. Tiheästi asutuimmat alueet huomaa jo nopealla silmäyksellä sijoittuvan Keski-Eurooppaan, sekä muiden valtioiden pääkaupunkien ympärille. Luonnollisesti satama-alueet sijoittuvat valtioiden rannikoille ja lentokenttiä löytyy runsaammin sisämaasta (kuva 1).
Jos tutkimme ensiksi vihreiden kolmioiden eli lentokenttien sijoittumista suhteessa oransseihin tiheästi asutettuihin alueisiin voimme huomata niiden olevan usein yhteydessä toisiinsa. Kartalta löytyy vain muutama syrjäisempi lentokenttä, jota ei ympäröi tiheä asutus. Vaaleanpunaisten ympyröiden eli satamien kohdalla on havaittavissa enemmän eroavaisuuksia. Osa satamista kyllä sijaitsee tiheästi asutettujen alueiden lähellä, mutta satamia sijaitsee myös paljon syrjäisemmillä seuduilla. Etenkin Fennoskandian pohjoisrannikkoa tutkaillessa syrjäisemmillä alueilla sijaitsee paljon satamia.
Pihlavisto (2024) tutki omassa kartassaan Euroopan lentokenttien ja turismin suhdetta. Mielestäni meidän kahden luomat kartat täydentävät toistensa informaatiota ja niitä voisi hyvin tutkia eräänlaisena karttasarjana. Pihlaviston kartta toisi minun karttaani turismin näkökulman ja minun kartastani voisi hyödyntää etenkin tiheästi asutettuja alueita ja miksei myös satamiakin.
Sama kartta on näyttänyt aikaisemmin varmasti hyvin erilaiselta. Ennen ihmiset olivat hyvin riippuvaisia pelkästä laivaliikenteestä ja satamien läheisyydestä. Nykyään rahtia on kuitenkin mahdollista kuljettaa myös ilmateitse, sekä jatkuvasti kasvava kulkuyhteydet mahdollistavat satamien kaukaisuuden. Jatkuvasti kehittyvä Euroopan juna- ja tieliikenne mahdollistaa tuontitavaroiden kuljettamisen nopeasti ja vaivattomasti esimerkiksi sisämaahan. Monet satamat palvelevat myös esimerkiksi kalastusaluksia.
Lähteet
Natural Earth Data. 1:10m cultural vectors. https://www.naturalearthdata.com/downloads/
Pihlavisto, A (2024). Antin gis-blogi. Seitsemäs kurssikerta. Viitattu 28.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/anttipih/