Mikin blogi

Kurssikerran tarkoituksena oli tuottaa omatoimisesti karttoja vapaasti valitsemista aiheista. Aiheet ja aineistot piti itse valikoida ennen kurssikertaa valmiiksi, jotta pääsee saman tien asiaan. Tietysti apua sai tarvittaessa.

Valitsin aineistokseni Jesperin tavoin Suomessa asuntokuntien tulot ja tulojen rakenne alueittain tilastokeskuksen sivuilta. Tein kaksi karttaa: ensimmäinen kuvaa asuntokuntien määrää kunnittain ja toinen kartta kuvaa keskimääräisiä tuloja kunnittain. Nämä kartat pohjautuvat samaan tietokantaan, mutta käsittelivät eri muuttujia.

Kartan aloittaminen oli vaikeaa, tuntui että en taas muista paljoakaan siitä, miten QGIS toimii. Löysin onneksi pohjakartakseni kurssi ensimmäisellä kerralla käytetyn Suomen kunnat aineiston, mutta ensimmäinen ongelma tulikin jo tilastokeskuksen aineiston kanssa. En tiennyt mihin tiedostomuotoon tilastot oli tullut tallentaa. testasin ensiksi itse ja epäonnistuin, sitten pyysin apua. Apua tarvitsin myös tilastokeskuksen aineiston järjestelyssä, sillä se väitti numeroita tekstiksi. Minulle myös muistutettiin kuinka joint toiminto toimi, koska senkin olin unohtanut. Lopulta pääsin kartan visualisointivaiheeseen, jonka muistan hyvin. Toinen kartta onnistui helposti ja nopeasti, koska käytin samanlaista metodia kartan tekoon.

Perhekuntien määrä alueittain on minusta tarpeeksi onnistunut kartta ja kuvaa sitä mitä halutaankin. olisin kyllä voinut muokata luokkien kokoa ja välejä hieman paremmiksi. Kysymysmerkiksi jäi miksi jotkut kunnat puuttuvat kokonaan Vaasan seutumilta, sillä valitsin aineistosta kaikki Suomen kunnat.

Keskimääräiset tulot kartassa meni minusta kaikki putkeen. Visualisointivärini ovat toki hieman rajut, mutta minusta kuvaa osuvasti tuloeroja. Vähän rahaa -> synkempi väri. Tähän karttaan tulikin onneksi kaikki kunnat ja lopputulos minusta tarpeeksi mainio.

Tämä kurssi on opettanut todella paljon QGISsin käytöstä ja ollut todella hyödyllinen. Kuitenkin uskon että, jos en tule sovellusta käyttämään paljoa, unohtuu monet toiminnot nopeasti. Kurssista on ollut paljon hyötyä ja osaan nyt jotenkin käyttää QGISsia.

Lähteet:

• Grönberg, J. 2024. Jesperin GIS Kärsimys. Viitattu 1.3.2024.

Jesperin GIS Kärsimys – Saadaan tästä jotain aikaiseksi (helsinki.fi)

Tällä kertaa aluksi lyhyen tehtävän annon jälkeen menimme ulos keräämään Epicollect5 sovelluksella erilaisia sijainteja. Arvioimme erilaisia paikkoja esimerkiksi niiden turvallisuuden perusteella. Luokassa havainnoimme koko ryhmän keräämiä aineistoja harjoitellen interpolointia QGISsilla. Opettajan johdolla harjoitukset sujuivat hyvin.

Seuraavaksi annettiin tehtäväksi luoda kolme karttaa hasardeista oman mielen mukaan. Tein kaksi karttaa tulivuorista ja yhden meteoriittiosumista. Ensimmäinen kartta kertoo Italian tulivuorien korkeuden merenpinnasta interpoloinnin avulla. Toinenkin kartta on tehty samoin, mutta kuvaa islantia. Kyseiseen karttaan en osannut vielä tehdä taustaa läpinäkyvämmäksi. Halusin tehdä kartat interpoloinnilla, jotta tekniikka jää mieleeni edes vähäksi aikaa aivan kuten Jesperi. Kuitenkaan en liiemmin innostunut interpoloinnista, enkä kunnolla tajunnut miksi sitä tuli välttämättä edes käyttää. Kolmannessa kartassa en ole interpoloinut vaan esitän rehdisti missä pin Eurooppa on ollut meteoriitti-impakteja ja minä vuosina ne ovat tulleet.

Harjoituksessa oli tehtävänä pohtia, kuinka kyseiset tekemäni kartat sopisivat opetukseen. Riippu toki mitä opettaa, mutta kartat yksi ja kaksi, eivät minusta ole todellakaan hyvä opetukseen. Niistä ei saa kunnolla selvää, eikä välttämättä tajua mitä niillä yritetään esittää. Tulivuorten korkeuksia merenpinnasta olisi voinut selvemminkin esittää. Minusta ne eivät ole päteviä opetuskäyttöön, halusin vain harjoitella interpolointia. Kolmas kartta sen sijaan voisi olla ihan kelpo. Siinä näkyy selvästi Eurooppa ja eri vuosia tulleet impaktit. Sitä voisi käyttää opetukseen, Euroopan meteoriiteista.

Tässä linkki Euroopan meteoriittikarttaan. Mielestäni minun karttani on paljon informatiivisempi. Lisäksi kartassani näkyy enemmän meteoriitin osumia, sekä ne on jaoteltu eri vuosiluvuille.

Lähteet:

• Grönberg, J. 2024. Jesperin GIS Kärsimys. Viitattu 26.2.2024.

Jesperin GIS Kärsimys – Saadaan tästä jotain aikaiseksi (helsinki.fi)

Kurssikerta alkoi viimekerralla työstettyjen Pornaisiin liittyvän aineiston käsittelyssä. Harjoittelimme aineistolla puskurivyöhykkeiden tekemistä. Tämä harjoitus tehtiin opettajan johdolla, jotta pääsimme mukaan ja opimme tarvittavat asiat. Kyseiseltä kurssikerralta ei tarvinnut tuoda tänne blogiin mitään visualisointia tai karttaa. Tärkeintä oli harjoitella ja pähkäillä QGISsia. Kyseessä oli harjoituskerta, jossa sai itse soveltaa kaikkea oppimaansa. Alkutehtävän lisäksi itse sai tehdä sen lisäksi kolme tehtävää.

Tehtävän 1 alku onnistui helposti, mutta jäin nopeasti jumiin ja apu tuli tarpeeseen. Lopulta meni täysin motivaatio ensimmäiseen tehtävään, joten siirryin kokeilemaan seuraavaa. Kuten Saara blogissaan toteaa, ei yhteisen osuuden harjoitusten avulla voinut suoraan ratkaista kaikkea. Toinen tehtävä vaikutti helpolta ja yksinkertaiselta, mutta sen viimeinen kohta voitti minut, enkä kurssikerralla kerennyt enempää tehdäkään.

Alla tehtävän yksi vastauksia. Tehtävässä tutkittiin Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien melualueita ja paljonko niillä asui ihmisiä.

Malmin lentokenttä:

• 1km säteellä asui 9736 ihmistä
• 2km säteellä asui 60966 ihmistä

Helsinki-Vantaa:

• Asukkaita asuu 2km päässä lentokentältä 15110 henkilöä
• 65desibelin melualueella asuu 23 ihmistä – 0,15% 2km säteellä asuvista
• Vähintään 55db alueella asuu 2537 asukasta

 

Tehtävän 2 vastauksia. tehtävässä tutkittiin kuinka paljon eri ihmisryhmiä asuu taajamissa. Tehtävässä piti tehdä puskurivyöhykkeitä.

• Taajamissa asuu 496555 asukasta/ 516193 – eli noin 96,2%
• Kouluikäisiä on 70047 taajamissa niistä 67372 noin 96,2%

 

Tämä kurssi on kokonaisuutena haastava, koska joka kerta tulee uutta jonka kanssa leikitään se kerta, mutta seuraavalla kerralla saatetaan tehdä jotain aivan muuta. Välillä kurssin edetessä jotkin vanhat toiminnot ja työkalut tulevat taas esille. Minulle on vaikeaa muistaa kaikkia työkaluja ja toimintoja. Ne eivät tule uutena, mutta olen aina unohtanut jotain ja en täten onnistu tekemään haluttua hommaa. QGISsin minulle tällä hetkellä tärkeimmät ja keskeisimmät työkalut, joita osaan käyttää ovat filed calculator ja kartan visualisointi. Näiden käytön hallitsen hyvin ja muissa saattaa esiintyä jotain ongelmia. Esimerkiksi muistan kyllä vielä buffer työkalun käytön, mutta todennäköisesti parin viikon jälkeen en. QGIS on todella monipuolinen työkalu, mutta sen järkevä ja tehokas hyödyntäminen edellyttäisi ohjelman parempaa osaamista.

Puskurivyöhykkeet ovat kyllä hyvä ja mielenkiintoinen työkalu, koska niillä voi tehdä kaikenlaista. Esimerkiksi niillä voi tutkia eri kohteiden etäisyyksiä jostain, voidaan rajata vaikutusalueita ja tutkia vaikka keskusten tavoitettavuutta.

Lähteet:

• Torvi, S. 2024. Saara’s blog. Viitattu 19.2.2024.

Saara’s blog – MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät 1, 2024 (helsinki.fi)

Neljäs kurssikerta käynnistyi luennolla aiheesta ruutukaava, sekä ruutu-ja pisteaineistot. Luento-osuuden jälkeen aloimme harjoitella opettajan johdolla ruutu- ja pisteaineistojen käyttöä ja käsittelemistä QGISsillä. Kurssikerran suoritus koostui kahdesta eri tehtävästä.

Tehtävässä 1 oli tarkoitus opettajan johdolla tehdä pääkaupunkiseutua kuvaava ruutukartta, joka esittää ruotsinkielisten absoluuttisen määrän eri puolilla karttaa. Tämän teko onnistui vaivattomasti seuraamalla ohjeita. Samasta aineistosta tuli myös itsenäisesti tehdä toinen samantyyppinen kartta, mutta nyt ruotsinkielisten osuus kokonaisväestöstä. Tämän kartan teko onnistui myös helposti, sillä piti vain käyttää tuttua field calculatoria.

Kun karttoja vertaillee, huomaa niiden olevan ihan eri näköiset. Tämä johtuu siitä, että tottakai myös ruotsikielisiä asuu enemmän siellä missä asuu muutenkin enemmän ihmisiä. Kuitenkin kuin katsoo heidän määrää suhteessa kaikkiin asukkaisiin korostuukin aivan eri osat pääkaupunkiseudusta. Tämä vaihtelu pistää taas miettimään, kuinka suuri merkitys on sillä millä tavalla esittää aineiston ja kuinka helppo kartalla on johtaa harhaan.

Tehtävä 2 oli taas opettajajohtoista. Siinä opeteltiin tekemään peruskarttaa maastonmuodot rinnevarjostuksella ja lisäämään korkeuskäyrät karttaan. Tämän jälkeen digitoimme itse kartan alueelta muutaman tien ja kaikki asuintalot ensi kerran harjoitusta varten. Tehtävä kaksi oli keskivaikea, mutta opettajan johdolla sekin onnistui helposti. Kun itse piti näpytellä taloja kartalta aineistoon, tuli mieleen viime kurssi ”Tiedon esittäminen maantieteessä”, kun siinä tuli leikittyä digitoinnin kanssa paljon. Taika mainitsee myös digitoinnista  blogissaan, ja olen samaa mieltä, että QGISsillä digitoiminen oli jotenkin kankeaan.

Lähteet:

• Jaakkola, T. 2024. Taikamatkalla GIS-velhoksi. Viitattu 12.2.2024.

Taikamatkalla GIS-velhoksi – Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin tuotoksia ja mietteitä (helsinki.fi)

Kolmannella kurssikerralla aloitimme käymään läpi lisää QGISsia yhdessä. Harjoittelimme opettajan johdolla uusia toimintoja QGISsissä, esimerkiksi kuinka eri layereita saatiin yhdisteltyä samoihin ominaisuustietotauluihin. Seurasimme opettajan ohjeita ja sain aikaiseksi tämän kartan, joka kuvaa missä päin Afrikkaa on maaöljyä, timantteja ja konflikteja. Tämä kartta (alla) oli vain harjoitus, eikä varsinainen työ. Halusin kuitenkin sen tuoda tänne blogiin muistoksi ja muistiksi, siitä mitä kaikkea olemme harjoitelleen. Kartta ei ole visuaalisesti kaunis, eikä siinä ole legendaa tai muita karttamerkkejä, koska tälle ei ollut mitään syytä.

Kyseisen harjoituksen tuloksesta, eli kartasta ja ominaisuustietotaulusta voi päätellä, kuinka Afrikassa on paljon arvotavaraa, kuten öljyä ja timantteja, kuitenkaan ne eivät ole tuoneet onnea ja rauhaa. Myös konflikteja on paljon Afrikassa, vaikka todellakaan kaikki eivät liity arvotavaraan, aiheuttaa öljy ja timantit levottomuuksia johtuen niiden omistusoikeuksista. Ongelmat juontavat juurensa siirtomaa-aikaan, jolloin siirtomaaisännät pyrkivät ryöstämään alueilta kaiken arvokkaan. Tämä johti siihen, että alueita ei kehitetty järkevästi. Käyttämämme aineisto on todella mielenkiintoinen, sillä siitä löytyy paljon erilaista informaatiota, kuten milloin timanttikaivokset ovat aloitettu eri paikkoihin.

Kun harjoitukset oli tehty oli aika tehdä itse kartta Suomen valuma-alueiden tulvaindekseistä. Tehtävässä käytettiin samoja toimintoja kuin harjoituksessakin, mutta nyt piti itse muistaa mitä oli tehnyt. Toki apua sai aina kysyä, enkä tuotostani edes tehnyt täysin yksin, sillä teimme Jesperin kanssa taas yhteistyötä. Kartan tekeminen eteni hyvin ja lopputulos on mielestäni ihan hyvä, jos tämänkaltaista karttaa haettiin. Tuotos on kyllä hieman sekavan näköinen ja kuten Saara blogissaan mainitsee, ei maallikko välttämättä ymmärrä kartasta paljoa.

Karttani esittää missä päin Suomea tulvii paljon, sekä missä on myös suurimmat tulvimisen vaihtelut. Karttaan on myös lisätty ympyrädiagrammit tulva-alueiden järvi- ja maapinta-alaa. Kun karttaa tarkastelee huomaa suurimpien tulva-alueiden sijoittuneen rannikoille, missä tulvivat joet virtaavat. Minusta samaan karttaan muun informaation ja diagrammien laittaminen on sekavaa.

Kartan jälkeen alkoivat ongelmat. Emme Jesperin kanssa saaneet pitkään aikaan siirrettyä ominaisuustietoja Exceliin histogrammia varten. Lopulta onnistuimme siinä, mutta ajan loppuessa teimme histogrammit nopeasti, eikä se ole mikään ilo silmällä. Diagrammi on kuitenkin ohjeiden mukainen ja näyttää järvisyyden osuuden valuma-alueista.

Lähteet:

• Grönberg, J. 2024. Jesperin GIS Kärsimys. Viitattu 31.1.2024.

Jesperin GIS Kärsimys – Saadaan tästä jotain aikaiseksi (helsinki.fi)

• Torvi, S. 2024. Saara’s blog. Viitattu 5.2.2024.

Saara’s blog – MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät 1, 2024 (helsinki.fi)

Vuoden jälkeen takaisin QGISsin parissa. Oli mielenkiintoista palata vanhaan tuttuun ohjelmaan tauon jälkeen. Kuten Armida blogissaan toteaa, olin myös unohtanut suurimman osan asioista ja painikkeista, joten uudelleen opetteluksi se meni. Oppitunnin kävimme läpi vaihe vaiheelta, kuinka QGIS toimii ja samalla teimme ensimmäisiä karttojamme. Tunnin lopulla kartat valmistuivat. Oikeastaan tunnilla ei tullut minulle mitään uutta tietoa, mutta tarpeellista kertausta. Nyt uskon taas hetken muistavani QGISsin perusasiat. Täytyy vielä sanoa se, että on karttojen tekeminen paljon helpompaa kahdella näytöllä.

Tässä yläpuolella on esillä ensimmäinen karttani tällä kurssilla, jonka teimme opettajan johdolla tunnilla. Noudatin ohjeita ja lopputulos on mielestäni oikein hyvä. Kartta kertoo Itämeren suurimmat typen päästö maat vihreällä väriskaalalla. Mitä tummemman vihreällä valtiota on kuvattu sitä ”pahempi” se on, eli sitä enemmän se tuottaa typpipäästöjä.

Karttani on minusta oikein onnistunut ja se täyttää kaikki kriteerit ja siitä löytää kaikki mitä pitääkin olla. Karttani esittää tarpeellisen informaation selvästi ja luettavasti. Sellaiselle ihmiselle, joka ei tiedä aineistosta mitään ja näkee vain kartan, uskoisin sen olevan hyvin selvä ja katsoja saa kiinni siitä mitä on yritettykin esittää. Pelkkää karttaa katsomalla toki ei huomaa, kuin eri väreillä erotellut Itämeren maat, mutta legenda vieressä kertoo tarpeeksi aiheesta selitteineen ja otsikoineen.

 

Toinen kartta piti tehdä itsekseen kotona samalla tavoin tunnilla tehty. Annetusta aineistosta sai valita mitä muuttujaa kuvaa kartallaan ja millä tavalla. Tehtävänanto oli siis hyvin vapaa, kunhan käyttää Suomen kunnista kerättyä aineistoa ja visualisoi jotain ilmiötä kartalla. Valitsin aiheekseni ruotsinkielisten osuuden Suomen kunnissa. Kokonaisuuden tekeminen oli suhteellisen yksinkertaista lukuun ottamatta luokkajakoa, mikä tuotti vähän päänvaivaa. Kokeilin monia valmiita luokkajakoja, enkä ollut tyytyväinen mihinkään. Lopulta muokkasin itse mielestäni järkevimmät luokkajaot. Olen samaa mieltä Armidan kanssa siitä, että valmiit luokittelut ovat joko huonoja tai vain todella tylsiä. Pidän luokkajaoistani, koska ne näyttävät kartalla sen mitä pitää, eli missä ruotsinkielisiä asuu ja missä ei.

Kartta on visuaalisesti hyvä ja selvä, ja hyvän kartan piirteet löytyvät. Legendan avulla ymmärtää helposti, mitä kartta esittää. Kartasta selviää, että suurin osa ruotsinkielisistä asukkaista elää Etelä-ja Länsi-Suomessa, kun taas idässä ja keskellä Suomea vain vähän tai ei ollenkaan. Esittämäni ilmiön luettavuus kartalta onnistuu hyvin ja kartta on teknistesi ja visuaalisesti tyydyttävä. Jos jotain pitäisi muuttaa kartasta, voisin vielä ehkä hienosäätää luokkia vähän.

Lähteet:

• Wanström, A. 2024.  Gissful thinking. Viitattu 22.1.2024.

gissful thinking – På de båda inhemska – Molemmilla kotimaisilla (helsinki.fi)