Research Plan

Tutkimuksen merkitys ja tavoitteet

Affektiivisen kielenkäytön tutkimus on ollut yksi tämän vuosituhannen alun tutkimusalueista kuumimpia kielentutkimuksen kentällä. Paljon on kirjoitettu paitsi affektiivisuudesta yleensä, myös kielteisten tunteiden kielentämisestä, mikä äärimmillään saa vihapuheen ja verbaalisen väkivallan muotoja (mm. Moïse, Burger, Culpeper, Kienpointner, Jay). Samaten uuden teknologian synnyttämät kommunikaation eri muodot (computer mediated communication (CMC)) ovat olleet kielitieteellisen tutkimuksen keskiössä viime aikoina (mm. Crystal 2001, Lehti 2013). Ne ovat irrottaneet kielenkäyttäjän yhä voimakkaammin ajasta ja paikasta ja luoneet uusia virtuaalisen kommunikaation muotoja ja käytänteitä. Tämän päivän Suomessa sosiaalinen media on osa hyvin laajan väestönosan arkea. Tämän tutkimuksen tavoite on selvittää kielentutkimuksen keinoin vihapuheen syntymekanismeja ja nettikeskusteluun osallistuvien henkilöiden vuorovaikutuskäyttäytymistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on ensisijaisesti diskurssianalyysi ja vuorovaikutuslingvistiikka, toissijaisesti korpustutkimus ja sosiolingvistiikka.

Tutkimus linkittyy kielentutkimuksen lisäksi voimakkaasti myös median tutkimukseen, vuorovaikutussosiologiaan, sosiaalipsykologiaan ja yhteiskunnan tutkimukseen yleensä. Tutkimustuloksista on ilmeistä hyötyä medioille sekä esimerkiksi oikeuslaitokselle ja poliisille (vihapuheen määrittelyn vaikeus jne.). Hanke edustaa tutkimusmenetelmiensä osalta digitaalista humanismia, sillä tutkimusmateriaalin keruu tapahtuu louhimalla korpustyökalujen avulla laajoja sähköisiä tekstimassoja. Tutkimustulokset julkaistaan kirjana. Tutkimuksen kuluessa tutkimuksesta julkaistaan useita artikkeleita. Tutkimuksen ohessa syntyy erikielisiä sosiaalista mediaa edustavia korpuksia. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta on mahdollista kehittää koneellista moderointia, joka säästää ihmistyötä.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.