Ensimmäisellä viikolla pitkän talviloman jälkeen pääsemme, onneksi lähiopetuksessa, tutustumaan QGIS-ohjelmaan. QGIS-ohjelman käytöstä on hieman kokemusta ensimmäisestä periodista, mutta käytännössä lähden aivan puhtaalta pöydältä, koska muistikuvat alkusyksystä on aika hatarat.

QGIS-ohjelmassa on paljon erilaisia ominaisuuksia ja siksi ohjelmiston käyttö tuntuu vielä hieman kankealta, koska itse ei osaa vielä tulkita ja käyttää kaikkia pieniä kuvakkeita, lukuisia eri asetuksia ja toimintoja. Uskon kuitenkin, että kurssin edetessä ohjelmasta jää sellainen kuva, että sitä pystyy itsenäisesti käyttämään ilman suurimpia apukäsiä.

Ensimmäinen kurssityö liittyi HELCOM-alueen eli Itämeren alueen typpipäästöihin valtiokohtaisesti.

“HELCOM on järjestö, johon kuuluu Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden hallitukset.” -Senja Mäkiaho

Kuva 1. Itämeren alueen valtioiden typpipäästöt prosentteina

Kartan työprosessista ei jäänyt kauheasti mitään käteen, koska oma kriittinen ajattelu työtä kohtaa oli poissa ja keskittyminen oli ainoastaan opetuksen seuraamisessa ja oikeiden nappien painamisessa oikeaan aikaan oikeassa järjestyksessä. Mielestäni kartasta tuli selkeä ja helposti luettava. Punaisen eri sävyillä näkyy kuinka paljon typpipäästöjä kukin Itämeren kanssa rantaviivaa jakava valtio on päästänyt. Alun perin vähiten päästöjä päästäneet maat eli 3,2-8,1 % päästäneet maat olivat valkoisella, mutta se loi liian puhtaan kuvan maiden päästöistä, joten päätin laittaa vaaleamman punaisen.

Näin jälkikäteen mietittynä muut valtiot, jotka eivät jaa Itämeren kanssa rantaviivaa olisi voinut laittaa muulla värillä kuin vaalean vihreällä, jotta punavihervärisokeat pystyisivät lukemaan karttaa paremmin. Myös legendan otsikossa voisi olla, että kartta on Itämeren alueesta tehden siitä selkeämmän. Kartasta ei myöskään näe ainestoa tai lähdettä.

Puolan suuri osuus typpipäästöissä ei ollut yllätys, koska ympäristöasiat hoidetaan siellä hieman kyseenalaisesti. Yllätyksenä tuli kuitenkin Venäjän alhainen lukema, koska luulin, että Venäjän päästöt olisivat korkeammat. Uskoisin Ruotsin pidemmän rantaviivan selittävän Suomen ja Ruotsin eron päästömäärissä.

Itämeren suojelu on tärkeää, koska Itämeri on aika matala, joka edistää rehevöitymistä ja sen veden vaihtelevuus on pientä, koska Tanskan salmet estävät Atlantin suolaisen veden pääsyä.

Lähteet:

Mäkiaho, S. Senjan seikkailut GIS maailmassa (2022), https://blogs.helsinki.fi/senjamak/ (käytetty 25.1.2022)

Itsenäinen työ

Ensimmäisen kurssikerran itsenäisenä työnä oli luoda koropleettikartta  Kunnat 2015 aineistosta. Aineistossa oli paljon muuttujia, mutta päätin valita ruotsinkielisten osuuden Suomen kunnissa, koska halusin itse nähdä missä muualla puhutaan ruotsia rannikoiden lisäksi.

Kuva 2. Ruotsinkielisten osuus 2015, luonnolliset jaot

Kartasta näkyy hyvin, että länsirannikolla, Turun saaristossa ja etelärannikolla ruotsinkielisten osuus on muuhun maahan verrattuna paljon isompi. Muun maan ruotsinkielisten osuuden vähyys yllätti minut ja vaikka lisäsin luokkajakoja viidestä kymmeneen, silti lähes koko maa oli valkoisena. Toisaalta kartta kertoo hyvin missä päin Suomea ruotsinkielestä on hyötyä.

Aineistoa oli helppo käyttää, vaikkakin aluksi en muistanut miten sitä edes lähestytään. Pienen muistelun, pähkäilyn ja hienosäädön jälkeen sain mielestäni aika kelpo kartan luotua.