Neljäs viikko – Ruutukarttoja ja nivelvaurioita aiheuttavaa näpertämistä (eli digitointia)

Neljännellä kurssikerralla tutustuttiin ruutukarttoihin ja niihin liitettäviin tietoihin, sekä toisena – ja uutena – osana rasterikarttoihin ja ilokseni myös digitointiin QGIS:in avulla! Kertauksen lisäksi oli siis pitkästä aikaa jotakin täysin uutta, mikä oli mukavaa vaihtelua vektorien kanssa puurtamiseen, joskin totesimme vieruskaverini Annan kanssa, että juuri kun jotakin oltiin opittu, saakin taas aloittaa (lähes) alusta. Tällä kurssikerralla kuitenkin sain ehkä kaikista tähän mennessä olleista kurssikerroista eniten irti ja edelleenkin on sellainen fiilis, että osaisin luoda mm. ruutukartan ja tuoda siihen maantieteellistä tietoa omatoimisesti uudestaan ja toisaalta toimia myös rasteriaineistojen ja digitoinnin parissa (ainakin paremmin kuin viime kerralla, hehe…)!

Kaikki sujuikin koko kurssikerran melkolailla onnistuneesti, kunnes lopuksi tuskailin tiedostojen siirtämisessä kannettavalleni – viime kerralla kun QGIS-tiedosto ei avautunutkaan omalla koneella niinkuin piti. Päätin siis säätää tavallista enemmän tiedostojen tallennuksen osalta jos vaikka saisin ne avautumaan oikein, kunnes puolen tunnin latailun ja testailun jälkeen tulin siihen tulokseen, että parempi vain hoitaa koko homma pois alta samantien, ja väsäsin “kotitehtävä”-kartatkin kampuksella valmiiksi – ja poistuin ilokseni luokasta jo ennen kymmentä (illalla). Kotona halusin sitten kuitenkin vielä muokata viimeistelemiäni karttoja, ja totesin, että sain kuin sainkin kartat kaikkine layereineen aukeamaan oikein! (Nyt vähän harmittaa että käytin koko maanantai-illan kampuksella…)

Oli miten oli, päätin myös edesauttaa blogin kirjoitusta ja tehdä tämän pois alta heti seuraavana päivänä – muistini kun on tunnetusti hyvä mutta lyhyt. 😉 Jalossa ajatuksessa ongelmaksi muodostui kuitenkin kanssakurssilaisten blogien puute, joten löysin itseni etsimästä viime vuosien kurssilaisten blogeja, joita onnekseni jopa löysin. Niinpä tämä blogi pitää sisällään viittauksia vuoden 2023 kurssilaisten blogeihin. (Ennen tämän julkaisua muitakin blogeja tosin ehti jo valmistua, joten sain mukaan muutaman oman vuosikurssinkin blogin!)

ENSIMMÄINEN TEHTÄVÄ: PÄÄKAUPUNKISEUTU RUUDUISSA

Ensimmäisenä tehtävänä oli siis tarkoitus luoda valmiin vektoriaineiston päälle ruudukko, jonka avulla taas saada aikaan maantieteellistä tietoa sisältävä ruututietokanta. Tämä sujui mielestäni hyvin ja sainkin aikaan järkevän näköisen ruudukon sekä tietoja sisältävän kartan. Jo heti aluksi onnistuin kuitenkin saamaan QGIS:in tilttiin Artun neuvojen mukaan – eli jätin ruutujen kooksi kilometrin sijaan metrin. Käynnistin siis koko hommelin uudestaan ja tein pikakelauksella alkuvaiheet uudestaan, joita onneksi oli ollut vasta ihan muutama (eli tällä kertaa selvisin säikähdyksellä: ensi kerralla muista tallentaa ja seurata ohjeita).

Ruudukon muodostamisen jälkeen tehtävänä oli liittää Pks_vaki-tietokannasta tietoja kyseiseen taulukkoon, jotta luotuun ruudukkotietokantaan saatiin jotakin tietoa, jota siinä esittää. Aluksi lisäämämme tiedot olivat absoluuttisia arvoja, joiden käyttö on usein ongelmallista, mutta jotka kuitenkin jossain määrin toimivat tällaisessa ruutumuotoisessa esitystavassa: ruudut ovat kaikki saman kokoisia, kuten myös Anni Lindgren (2023) totesi blogissaan. Toisaalta Eemeli Ingervo (2023) pohti blogissaan sitä, onko ruututeemakartalla(kaan) ylipäänsä hyväksyttävää esittää absoluuttisia arvoja, mutta antoi kuitenkin esimerkiksi toimivasta kartasta Tyyne Turusen (2023) tekemän väestöntiheyskartan: koska kyseessä on tietyn alueen koko väestö, tätä voi hyvin vertailla saman kokoisten ruutujen avulla. Lisäksi Stella Syrjänen oli blogissaan (2024) kiinnittänyt huomiota samaan asiaan, ja huomauttanut, että esimerkiksi kahden eri ilmiön vertailua varten molempien tulisi olla esitettynä suhteellisesti.

Näitä ajatuksia ja huomiota lukiessa käsitin kunnolla itsekin, kuinka tarkkana täytyy olla sen kanssa, mitä tietoja esittää absoluuttisina arvoina: esimerkiksi tietyssä ruudussa olevien ruotsinkielisten määrä on tietenkin suurin siellä, missä myös asukkaita on eniten. Tällöin absoluuttiset arvot antaisivat harhaanjohtavan kuvan. Jotta asiaa voisi esittää “oikein” eli suhteutettuna (tässä tapauksessa) ruudun koko väestöön, täytyy laskea ruotsinkielisten määrän suhteelliset arvot (eli ruotsinkielisten osuus alueen ((ruudun)) koko väestöstä), mitä myös kuvan 1 karttani esittää.

Tästä näkee hyvin, kuinka ruotsinkielisten osuus vaihtelee paljon koko pääkaupunkiseudun alueella, mutta suurimmat keskittymät ovat alueen reunoilla. Myös Helsingin keskustan tuntumassa osuus on hieman suurempi. Kartasta myös näkee kiinnostavasti alueet, joissa ruotsinkielisiä ei ole toisaalta ollenkaan: esimerkiksi alueen itäreunassa olevan Bodominjärven (ainoa isompi (ei-pitkulainen) järvi kartan alueella) pohjoispuolella on ruutuja, joissa on sekä luokittelutason korkeinta että pienintä luokkaa aivan vierekkäin. Nimistöllistä karttaa tarkastellessani huomasin, että tällä seudulla on kuitenkin ruotsinkielisiä kuntia ja alueita, mikä selittää korkeaa ruotsinkielisten osuutta – vaikkakin silti on kiinnostavaa, että heti viereisessä ruudussa osuus onkin (lähes) 0%. Myös Kauniaisten alue erottuu korkeammalla ruotsinkielisten määrällä. Tässä ruutukartassa on myös kiinnostava nähdä kuinka pääkaupunkiseudultakin löytyy kilometri x kilometri -kokoisia alueita, joissa ei ole yhtään asukkaita (vihreät kohdat): esimerkiksi Nuuksion kansallispuisto lienee yksi näistä. Pienin luokka taas pyrkii kuvaamaan ruutuja, joissa ei ole yhtään ruotsinkielisiä, mutta asukkaita kuitenkin on (kts. *).

Kuva 1. Ruotsinkielisten suhteellinen osuus pääkaupunkiseudulla. Ruutujen koko on 1×1 km. (Legendan ensimmäisen luokan kuuluisi olla 0 eli se pitää sisällään alueet, jossa ei ole lainkaan ruotsinkielisiä.)

Tämä kartta onnistui mielestäni varsin hyvin, ja siitä on suhteellisen helppo nähdä, mille alueille ruotsinkielinen asutus keskittyy. Toisaalta esimerkiksi Taika Jaakkolan blogia (2024) tarkastellessani huomasin, kuinka erilaiselta ilmiön sai näyttämään ruutukokoa vertailemalla – ja kuinka suuremmat ruudut myös jossain määrin tekivät kartan luettavuudesta selkeämmän. Toisaalta suuremmat ruudut kuitenkin pelkistävät ilmiötä ja liikaa pelkistettynä ne voivat antaa turhan epämääräisen kuvan ilmiöstä. Taikan käyttämä 2000 x 2000 metriä on kuitenkin mielestäni vielä sopiva ruutukoko esittämään muunkielisten osuutta koko pääkaupungin ollessa tarkastelun alaisena. Olisi siis voinut olla kiinnostavaa kokeilla myös omiin ruotsinkielisyyttä esittäviin karttoihin erilaisia ruutukokoja. Lisäksi koen, että oman karttani tulkittavuutta haittaa jokseenkin siitä puuttuvat alueen sisäiset kuntarajat: alunperin ulkopaikkakuntalaisena en pysty itsekään oikeastaan ollenkaan nyt hahmottamaan missä menevät Espoon, Helsingin ja Vantaan rajat. Ne olisi siis voinut olla syytä lisätä karttaan sen luettavuutta parantaakseni: esimerkiksi Taikan kartoista taas löytyy kuntarajat, mitkä tekivät niistä itselleni heti huomattavasti selkeämmät lukea.

Innostuin tutkimaan vielä lisää suhteellisen ja absoluuttisen tavan aiheuttamia eroja karttoihin, mikä johti siihen, että löysin itseni näpertämästä myös absoluuttisilla arvoilla luotoa ruututeemakarttaa (kuva 2). Tässä oli kiinnostavaa huomata, kuinka ilmiö esiintyykin lähes päinvastaisella tavalla – etenkin Helsingin niemen ja pääkaupunkiseudun ulkoreunojen osalta. Tämä käy kuitenkin hyvin järkeen, sillä kuten aiemmin tuli todettua, väestömäärä tietyllä alueella on kaiken a ja o, ja juurikin Helsingin keskustan tuntumassa se on huomattavasti suurempi kuin lähiöissä ulkoreunoilla. Näin siis näin vielä kartalla sen, kuinka korkea asukasmäärä lisää samantien myös vähemmistöjen edustajien määrää. *Toisaalta huomasin myös, että vaikka laitoin (ainakin olevinaan) molempiin karttoihin pienimmäksi luokaksi luokan 0, jossa ei pitäisi kaiken järjen mukaan olla lainkaan ruotsinkielisiä, nämä kuitenkin eroavat osittain kahden tekemäni kartan (kuvat 1 ja 2) välillä. Liekö tämä johtuu teknisestä virheestä tai epäonnistuunesta luokittelusta… (otan vastaan informaatiota, pohtimisinto ei riittänyt enää tähän…).

Kuva 2. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten osuus esitettynä absoluuttisin arvoin (lukumäärä). Ruutujen koko on 1×1 km.

Tein vertailun vuoksi myös muunkielisten osuuksista ja absoluuttisista arvoista kartat, mistä kuvat 3 ja 4. Näiden tulkinta jää nyt vähäisemmälle, mutta kiinnostavina huomioina nostaisin sen, että muunkielisten osuus vaihtelee alueen sisällä huomattavasti sekä toisaalta muunkieliset alueet ovat selvästi keskittyneet Itä-Helsinkiin. Jäin myös miettimään, pitääkö muunkieliset sisällään myös ruotsinkieliset vai nimenomaan muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset (tietokannan tietojen perusteella voisi olla näin). Näissä kartoissa absoluuttisten ja suhteellisten arvojen välillä ei myöskään ole läheskään yhtä suurta eroa kuin ruotsinkielisiä alueita kuvaavissa kartoissa, vaan molemmista voi huomata samat keskittymät. Suhteellisia arvoja antava kartta kuitenkin joka tapauksessa on tätä ilmiötä kuvatessa pätevä versio.

TOINEN TEHTÄVÄ: PARAISISSA ON TALOJA!

Kurssikerran toisena osana perehdyimme ensimmäistä kertaa rasteriaineistoihin QGIS:n kautta. Tämä oli jopa hieman jännittävää – kuinka tällaiset tiedostot oikein avautuvat! Ja vähän hassuilta aluksi todella näyttivätkin, mutta pienellä projektiosäätämisellä saimme kartan näyttämään järkevältä korkeusmallikuvaan verrattuna. Seuraavaksi tehtävänä oli saada karttalehdeltä puuttuvat korkeuskäyrät siihen näkyviin, missä käytimme apuna mainitsemaani korkeusmallin sisältämää kuvaa. Innostuin tässä erityisesti siitä, kuinka kuvankäsittelyssä käyttämiäni toimintoja käytettiin saamaan korkeuserovarjostukset näkyviin kartalle – siitä puhumattakaan, kuinka kiinnostavaa oli huomata, millaisella metodilla korkeuskäyrät ylipäänsä saadaan kartoille näkyviin. Niiden ylittämistä nimittäin on maastossa vältetty oikein huolella… (eli niitä on tullut katseltua kartoista)! Lisätyt korkeuskäyrät näkyy hyvin kuvasta 6 (alimmainen).

Myös digitointi oli oikeastaan erittäin mukavaa (tuttua ja turvallista), niinkin mukavaa, että löytin itseni tien digitoinnin kanssa kartan ulkoreunalta… Lopuksi pääsimme siis vielä digitoimaan teitä ja taloja Pornaisten keskustaan, jonka lähialueilta karttalehtikin oli. Harmikseni kuitenkin huomasin, että OneDriveen siirtämässäni kartassa digitoimani tiet eivät olleetkaan tallentuneet, eli ne jäivät puuttumaan kartalta. Talot kuitenkin löytyivät punaisina palloina, mistä olen ERITTÄIN iloinen, sillä niitä riitti näpyteltäväksi (sattui vähän käteen…). Huomasin myös Sampo Väätäjän blogista (2024), että hän oli digitoinut myös vesialueet – kerran ensi kerralla pääsen todennäköisesti digitoimaan omaani tiet uudestaan, voisi olla kiva samantien kokeilla myös polygonialueiden digitointia. Alla joka tapauksessa kuva Pornaisten kartasta (kuva 5), jossa nyt digitoituna vain talot.

Tämän kartan osalta odotan jo innolla (huolestuttavaa?) ensi viikon kurssikertaa, jossa jatkamme kyseisen tiedoston työstämistä – mitähän hienoa saamme vielä aikaan?!

Kuva 5. Pornaisten keskusta ja siellä sijaitsevat talot digitoituina.

Löysin myös luennolla ottamani kuvakaappauksen Pornaisten digitoidusta alueesta, jossa näkyy mukana tiet – siitä vielä kuva 6 alla! Tässä näkyy myös hyvin korkeuskäyrät. Ymmärtääkseni epätarkoituksellisesti näitä löytyy myös pelloilta, jossa Artun sanojen mukaan on todennäköisesti tullut näkyviin kyntöjälkiä, jotka ovat sitten piirtyneet yhdeksi korkeuskäyräksi.

Kuva 6. Pornaisten alueen karttalehti, jossa digitoituna tiet ja talot sekä lisättynä korkeuskäyrät.

Tällä kerralla todellakin innostuin aiheesta, ja kirjoitin blogia ja muokkailin karttoja vielä pitkälle yöhön… o ou, ollaanko nyt jo syvässä päädyssä? No, onpahan kerrankin ajoissa tehtynä! 😀

 

Lähteet:

Ingervo, E. (2023). 1.4 Ruutuja ja rastereita. https://jeemlei.github.io/geoinformatiikan-menetelmat/2023/02/21/Ruutuja_ja_rastereita.html Haettu: 6.2.2024

Jaakkola, T. (2024). Tiedon esittäminen ruututeemakartalla. https://blogs.helsinki.fi/jztaika/2024/02/06/tiedon-esittaminen-ruututeemakartalla/ Haettu: 6.2.2024

Maanmittauslaitos (2024). Karttapaikka. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ Haettu: 7.2.2024

Lindgren, A. (2023). QGIS 4. viikko: ruututeema- ja rasterikartat. https://blogs.helsinki.fi/ablindeg/2023/02/09/qgis-4-viikko-ruututeema-ja-rasterikartat/ Haettu: 6.2.2024

Turunen, T. (2023). 4. harjoituskerta 8.2.2023. https://blogs.helsinki.fi/ttyyne/2023/02/08/4-harjoituskerta-8-2-2023/ Haettu: 6.2.2024

Syrjänen, S. (2024). 4 viikko, Ruututeemakartta. https://blogs.helsinki.fi/stellasy/2024/02/06/4-viikko-ruututeemakartta/ Haettu: 7.2.2024

Väätäjä, S. (2024). Neljäs kurssikerta 6.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/vsampo/2024/02/06/neljas-kurssikerta-6-2-2024/ Haettu: 7.2.2024