Venäjän vesistöillä

MS Volga DreamAikaa kuluu nopeasti, myös historiantutkijalle. Nyt jo kolme viikkoa sitten osallistuin luennoitsijana Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen kuuden päivän risteilyyn Pietarista Moskovaan MS Volga Dreams nimisellä huippuhienolla jokilaivalla. Matkalaisten yhteiseksi kieleksi oli tällä kertaa valittu ruotsi. Mukana luennoitsijana oli myös Venäjä-kirjoillaan runsaasti mainetta niittänyt journalisti Anna-Lena Laurén.

Kokemuksemme olivat kaikin puolin myönteiset. Käytännön järjestelyistä vastasi hämmästyttävällä tehokkuudella pitkään alalla toiminut ahvenanmaalainen matkailuyrittäjä Christer Mörn, joka jokilaivan omistajien kanssa oli luonut upeat puitteet tälle risteilykokemukselle: vanhanajan matkustajalaivan ykkösluokan sisustus yhdistettynä miellyttäviin kanssamatkustajiin, hyvään ruokaan, ensiluokkaisen palveluun ja ainutlaatuisiin kulttuuri- ja luonnonnähtävyyksiin.

Reittimme kulki kaksi ensimmäistä vuorokautta Nevajokea, Laatokkaa, Syvärijokea ja lopulta Äänistä pitkin. Maisema oli melko suomalaista, tai jos tarkkoja ollaan, inkeriläistä, karjalaista ja vepsäläistä. Vesistöjen suuruus ja varsinkin Äänisen rannikkojen kauneus ja hyvin ylläpidetty rakennuskanta tekivät vaikutuksen. Syväriä pitkin seilatessamme kokosin seurueemme etukannelle, jossa pidin esitelmän jatkosodasta ja suomalaisjoukkojen taisteluasemista joen eteläpuolella. ”Tuolla rämeikön takana on pieni sivujoki Jandeba, jossa isäni taisteli yli kaksi vuotta, hieman idempänä taas on Semenski, jossa enoni kaatui 18-vuotiaana huhtikuussa 1942”, totesin ja sain heti kuulla monta vastaavia perhemuistoja kanssamatkustajiltani.

Kižin museosaari puukirkkoineen ja talonpoikaisrakennuksineenPohjoisen Äänisen rannoilla sijaitseva Kižin museosaari puukirkkoineen ja talonpoikaisrakennuksineen oli tämän matkaosuuden hätkähdyttävin nähtävyys.  Kolme seuraavaa vuorokautta matkasimme jokia, kanavia ja suuria järviä pitkin kohti etelää ja Moskovaa. Joka päivä rantauduimme merkittävän historiallisen nähtävyyden kohdalla. Viimeinen niistä oli Uglichin kaupunki, jossa Rurikin dynastian viimeinen edustaja tapettiin 1591 hämärissä olosuhteissa.

Kuluneen sanonnan mukaan matkustaminen avartaa mieltä. En ole aina aivan vakuuttunut tästä. Venäjän kohdalla olisin valmis luopumaan skeptisyydestäni. Venäjä on jo maantieteellisistä syistä osa kohtaloamme. Siksi meillä on hyvä syy käydä säännöllisesti siellä toteamassa kuinka suuri, kaunis, tuhlaava ja lupaava, mutta samalla ongelmallisen ristiriitainen tuo itänaapurimme oikein on.