Kuukausi: helmikuu 2023

Kuten otsikko kertoo, vielä ollaan elossa ja uusia karttoja syntyy toisensa perään. Tämän viikon aiheina oli teksti- muotoisen aineiston tuominen QGIS:n ja sen käyttäminen.

Aamu kylläkin alkoi pienellä happihyppelyllä, kun menimme maastoon kuvaamaan sekä tallentamaan aineistoa. Tehtävänä oli arvioida Kumpulan lähi- alueen turvallisuutta. Mielestäni tehtävä oli loppujen lopuksi mielenkiintoinen, kun kokosimme päälle 70 havaintoa kartaksi ja interpoloimme havainnot.

Varsinainen tehtävä blogia ajatellen oli kumminkin hazardit: Maanjäristykset, tulivuoret sekä meteoriitit.

Aloitin tehtävän kevyesti sekä helposti vain tarkastelemalla vuosien 1900- 2012 maanjäristyksiä, joiden magnitudi on ollut 5.0- 7.9 välillä. Lopputulos kuvassa 1.

Tuotettuani ensimmäisen kartan, mieleeni tuli, että miksi en voisi tarkastella erisuuruisia maanjäristyksiä samalla kartalla? Lataisin vain tiedot yksitellen ja liittäisin ne osaksi maailmankarttaani (Kuva 2).

Kuvassa 2 näkyy mielestäni hyvin, kuinka maanjäristykset mukailevat litosfäärilaattojen rajoja (Kuva 3). Heikoimmat maanjäristykset, 5.5-7.0 magnitudia, sijoittuvat pitkälti erkenimissaumoihin.

Sen sijaan magnitudiltaan suuremmat, 7.1- 8.1 > maanjäristykset, keskittyvät laattojen subduktio- eli alityöntövyöhykkeille. Jos kuvan keskipisteenä olisi Tyyni valtameri, näkyisi selkeämmin, kuinka suuremmat maanjäristykset muodostavat U- vyöhykkeen eli Tyynenmeren tulirenkaan. Tällä vyöhykkeellä tapahtuu 90% maailman maanjäristyksistä. (Wikipedia- Tyynenmeren tulirengas.)

Mutta pelkät maanjäristykset eivät riittäneet, vaan halusin tarkasteluun tuoda lisäksi tulivuoria. Tulivuoria on erilaisia ja ne syntyvät eri tavoin ja niitä voikin olla erkenemis- ja alityöntövyöhykkeillä että esimerkiksi Kuumissa pisteissä. Haluan nähdä, sijoittuuko aineistoni näihin paikkoihin.

Sanoisin kuvan 4 perusteella, että tulivuorten sijainnit keskittyvät myös laattojen rajakohtiin, joskin eivät yhtä selkeästi kuin maanjäristykset, lukuun ottamatta Tyynen valtameren U- vyöhykettä.

Kuva 5. Maanjäristyksiä & tulivuoria maapallolla.Kuvassa 5 näkyy sekä tulivuoret, että maanjäristyksiä magnitudiltaan 5.5- 8.0 >. Halusin tuoda molemmat tiedot yhteen ja samaan kuvaa, koska silloin niitä on helpompi tarkastella kuin erikseen kahdesta kuvasta. Pitkälti tulivuorten ja maanjäristyksien esiintymisalueet täsmäävät, ainoastaan huomioni kiinnittää se, että maanjäristyksiä esiintyy tulivuoria enemmän erkenemisvyöhykkeillä sekä muun muassa Himalajalla. Mutta maanjäristykset ovat yleisiä ja niitä voi esiintyä laattojen keskiosissakin, jopa Suomessa. En tämän kerran aineistoissa halunnut tarkastella pieniä maanjäristyksiä juuri niiden yleisyyden vuoksi: Kartat olisivat tulleet muuten täyteen.

Vielä lopuksi halusin tehdä meteoriittien putoamispaikoista aineiston, jos ei ihan huvin vuoksi, niin harjoituksen takia (Kuva 6).

Kuva 6. Maapallolle pudonneet meteoriitit vuodesta 1 399 eteenpäin.

Jotta kurssikerta ei olisi ollut aivan liian helppo, sain vääntää jonkun aikaa, että sain aineiston muokattua QGIS:lle kelpaavaan muotoon. Taistelun seurauksena, olin aivan liian väsynyt, jotta olisin jaksanut muokata aineistoa paremmaksi ja selkeämmäksi esimerkiksi Pudonneiden meteoriittien massojen mukaan, kuten Susanne teki omassa blogissaan.

Yleisesti ottaen, olen kumminkin tyytyväinen omiin tuotoksiin: Ne ovat mielestäni selkeitä sekä ne havainnollistavat hasardien sijainnit hyvin.

Enää ensi viikko ja kurssi on loppu. Mihin tämä aika oikein menee? No, karttojen tekoon tietenkin. Nähdään vielä ensi viikolla!

Lähteet

Kuva 3 (Viitattu 27.2.23). Miksi Suomen kallioperässä voidaan nähdä litosfäärilaattojen rajoilla muodostuneita rakenteita? – Geologia.fi

Wikipedia- Tyynenmeren tulirengas. (Luettu 27.2.23). Tyynenmeren tulirengas – Wikipedia

Rautamo Susanne. MAA- 202 blogi. Teksti: Ylös, ulos ja kenttätöihin. https://blogs.helsinki.fi/rautamos/        (Luettu 28.2.23)

 

Pari viikkoa kulunut, eikä tekstiä näy. Elämä on ollut liian kiireistä, mutta täältä alkaa tulemaan!

Viikko käynnistyi buffereilla ja niiden harjotteilla, joka oli itseasiassa yllättävän kivaa! Tuntuu, että pystyin tekemään QGIS:llä jotain hyödyllistä sekä konkreettista. Mutta vaikka alku tuntui helpolta, saivat itsenäiset tehtävät mieleni vielä vaihtumaan… ja monesti.

Harjoitukset alkoivat lentokentillä, ensin Malmin (Taulukko 1) ja sitten Helsinki- Vantaan (Taulukko 2).

Aluksi tehtävät menivät helposti, oltiinhan niitä tehty jo jo tunnilla harjotteina. Mutta kun piti ruveta soveltamaan, rupesi aivot vääntämään solmulle. Onneksi meitä oli monta, eihän siihen tarvittu kuin 5 ihmisen apu, että päästiin etiäppäin.

Kotona itsenäistehtävät jatkuivat ja niitä oli itselle aika paljon, kun aikaa menee vielä hahmottamiseen mitä pitää tehdä. Usein käy niin, että tiedän mitä pitää tehdä, mutta en osaa asiaa käytännössä vielä toteuttaa QGIS:ssä… ja sekös turhauttaa.

Seuraavaksi tuli tarkastella asemia sekä taajamia (Taulukot 3 &4). Suoraan sanottuna, sain taistella näiden kanssa yhden päivän verran. En edes tiedä mikä näistä teki vaikeita. Yksinkertaisia kysymyksiä ja loppujen lopuksi helppo toteuttaa, mutta kesti kauan ennen idean ymmärtämistä.

Minulla on ollut aina vaikeuksia matikan sanallisissa tehtävissä ja uskon osan vaikeuksista johtuvan siitä. Osa näistä tehtävistä on mielestäni ns. sanallisia, matikan tehtäviä ja se lyö melkein heti aivot lukkoon: ”Apua, en voi osata tehdä tätä.” Olen myös, niin kuin varmasti moni muukin, niin ankara omille töille. Omista töistä pitäisi saada täydellisiä, mikä ei aina ole mahdollista: Aina ei taidot tai aika riitä.

Sain kumminkin, ihme kyllä, taulukot täytettyä ja opinkin jotain! Jälleen joudun viittaamaan Tatun blogiin ja sieltä kurssikerta 5. Tajusin tämän tekstin myötä, kuinka Select by Value- toimintoa käytetään ja kuinka se helpottaa elämää!

Vaikka harjoitus olikin vaikea itselle, ei tämä masentanut liikaa. Välillä se oppi pitää vaan tulla kantapään kautta.

 

Lähteet

Tatu Jentze. MAA202- Tatu- Blogi. Teksti: Itenäistehtäviä olevinaan.  https://blogs.helsinki.fi/jentze/                   (Luettu 8.3.23)

Taas täällä!

Tuntuu, että koko ajan olen blogia päivittämässä, jos en kirjoittamassa, niin QGIS:ssä tuottamassa aineistoa. No, ei voi sanoa että tekeminen loppuisi kesken. Tällä viikolla siirryttiin vektoreista rastereihin. Hirveästi mikään ei muutu käytännön kannalta, täytyy vain osata tuoda oikeat tiedostomuodot, jotka ovat erilaisia kuin vektoreilla.

Ensin kumminkin teimme vektoriaineistoa, kun katsoimme Vantaan, Helsingin ja Espoon aluerajausta ja kuinka voisimme hyödyntää väkitietoa kyseiseen karttaan. Kuvassa 1 näkyy mikä on tilanne, kun aineistot on saatu purettua ja auki QGIS:n. Jokainen piste kuvassa vastaa yhtä asutettua rakennusta.

Seuraavaksi luotiin alueelle ruudukko, jonka rajauksena toimi 1 km x 1 km.  Ruudukko jakoi alueen mukavasti ja ruutujen sisään jäi tiedot, joita halusimme tarkastella.  Attribuuttitaulukkoa keventääkseni, poistin turhia sarakkeita ja tietoja, joista en ollut kiinnostunut esimerkiksi ikätietoja. Lisäksi ruudukon alueilla, joissa ei ollut asutusta, poistin kokonaan tarkastelusta.

Olisin voinut tarkastella absoluuttisia tietoja eli niitä, jotka olivat attribuuttitaulukossa, koska kyseessä on vakioitu ruutu, jossa jokaisen ruudun koko on samankaltainen. Mutta päädyin kumminkin laskemaan prosenttiosuuksia, koska osuudet on silloin laskettu kokonaisväestön mukaan, jolloin vertailu on helpompaa.

Päädyin käyttämään tätä luokka- asteikkoa, koska asteikot ovat mielestäni järkeviä. Jos olisin lisännyt luokkia, olisi joillakin alueilla korostunut muunkielisten osuus hurjasti, joka olisi antanut vääristetyn kuvan.

Selailessani Lucaksen blogia, näin kuinka tiedon olisi voinut esittää spesifimmin pienemmillä ruuduilla. Näin ruutuihin päätyvät tiedot kertoisivat entistä tarkemmin kuvattua tietoa ja ruudut ikään kuin sulautuvat paremmin yhteen.

Seuraavaksi kävimme rastereiden kimppuun tarkastelemalla Pornaisten, sekä Pornaisten lähialueen, korkeusmalleja. Korkeusmalleja voi tarkastella eri tavoin, esimerkiksi rinnevarjostuksen avulla (Kuva 3). Rinnevarjostus luo kolmiulotteista kuvaa alueesta. Mutta ongelmana on, että kaikki korkeuserot eivät tule yhtä voimakkaana esiin, joka johtuu auringon säteilyn tulokulmasta.

Perinteisempi versio on tarkastella korkeuskäyriä. Annetussa peruskartassa ei ollut korkeuskäyriä, vaan ne piti tuottaa itse. Se oli kumminkin helppoa, ihme kyllä.

Kuvassa 4 olen tehnyt korkeuskäyrät 10 metrin välein, hieman liian paksulla viivalla, jotta lopputulos näkyy valmiista kuvasta. Kuvassa 5 korkeuskäyrät ovat taas 5 metrin välein, joka näyttää hiemaan sottaavan ulkoasua ja näin tekevän kartan lukemisesta hieman hankalaa.

Harjoitukset päättyvät tähän, ensi viikolla taas uusia haasteita kohti!

 

Lähteet

Yoni, Lucas. MAA- 202 Blogi, teksti ”Viikko 4: Tää on oikeesti vähän siistiä”. https://blogs.helsinki.fi/luberger/2023/02/13/viikko-4-taa-on-oikeesti-vahan-siistia/                                                  (Luettu 16.2.23)

Hei, se on taas aika tehdä päivityksiä tänne suuntaan!

Kolmannella kurssikerralla tuli taas paljon uutta asiaa, jotka tulisi sisäistää. Harjoittelimme erilaisten tietokantojen yhdistelyä. Kun saadaan yhdisteltyä kaikki tiedot samaan tietokantaan, voidaan niiden avulla tuottaa uutta tietoa sekä aineistoa, jota tarkastella.

Tunnilla oli nopea tahti, kuten aina, mutta tunsin oppivani jotain. Karu totuus paljastui itsenäisen tehtävän alkaessa: Pääkoppa tuntui tyhjälle. Mutta saimme vieruskaverini Jennan kanssa yhdisteltyä tietokannat ja parsittua tulvaindeksi- kartan kasaan. Lopputulos näkyy kuvassa 1. Kuvassa näkyy, kuinka tulva- alueet sijoittuvat rannikko- alueille länsi-, lounais- ja etelä- Suomeen. Myös aivan pohjoisemmassa Lapissa on tulvahuippuja.

Olenko karttaan tyytyväinen? No, en täysin. Kun tarkastelen karttaa näin jälkikäteen, voisin tehdä luokkajaot pienemmiksi. Nyt luokkajaon ollessa suurempi, tulva- alueet ovat pirstoutuneet pieniksi palasiksi, eli toisin sanoen, isompien luokkajakojen kanssa olisi karttaa nopeampi ja helpompi lukea. Lisäksi vasemmanpuoleinen valkoinen kaistale on pieni esteettinen haitta.

Värien kanssa oli lisäksi ongelmia: Olisin halunnut kuvata tulva- alueita sinisellä, mutta en onnistunut siinä, koska joet ja järvet olivat sinisinä. Lopputuloksesta olisi tullut liian sekava. Lisäksi, olisin halunnut meri- alueet sinisiksi, mutta aineistossa oli kuvattuna maa- ja merialueet samassa kannassa. jolloin niitä ei pystynyt erottelemaan.

Karttaan olisi pitänyt saada sisällettyä Järvisyys- diagrammi, mutta en saanut sitä tehtyä, toisinkuin Tatu tekstissään ”Korjailua, paikkailua ja valumista”.                                                                                              

Päädyin kumminkin liittämään edes Excel- tiedoston diagrammeista (Kuva 2). Luettavuuden kannalta ei kumminkaan excel- tiedosto ole hyvä: Molempia, sekä karttaa ja diagrammeja, ei saa samaan aikaan auki. Lisäksi, excelin diagrammit eivät suoraan kerro sijaintia, vaan ne pitää osata itse sijoittaa Suomen kartalle.

 

Lähteet

Jentze, Tatu. MAA202- Tatu- Blogi. Korjailua, paikkailua ja valumista. https://blogs.helsinki.fi/jentze/                    (Luettu 6.2.23)