Kurssikerta 4

Tämän viikon aiheena olivat piste- ja ruutuaineistot, joiden pohjalta teimme rasterikarttoja. Ensimmäistä kertaa ikinä QGIS:n käytössä tuntui olevan edes pieni järjen hiven. Kotona karttoja tehdessäni jouduin kuitenkin myös kamppailemaan, mutta lopulta olin aloittanut kartan tekemisen alusta niin monta kertaa, että osasin tehdä sen ilman ohjeita. Aluksi en saanut Join Attributes by Location –toimintoa toimimaan. Yritin asentaa MMQGIS-lisäosan ja sain sen toimimaan, kunnes pyysin sitä laskemaan haluamani tiedot. Läppärini yritti ratkoa laskutoimitusta yli kaksi tuntia, kunnes lopulta ohjelma kaatui. Olin karsinut ruudukkoa ohjeiden mukaan, mutta aineisto taisi silti olla liian iso. Lopulta sain Join Attributes by Location -työkalun toiminaan ja kartan tehtyä (kuva 1). Innostuin ohjelman toimimisesta niin paljon, että halusin yrittää tehdä toisenkin kartan (kuva 2). Käytin siinä 250×250 metrin kokoisia ruutuja, mikä hidastutti ohjelman toimintaa huomattavasti. En osannut säätää ruutujen viivojen paksuutta, joten kartasta tuli melko epäselvän näköinen.  

Kuva 1. Yli 85-vuotiaiden määrä per neliökilometri pääkaupunkiseudulla. 

Kuva 2. Ruotsinkielisten määrä pääkaupunkiseudulla 250×250 metrin ruuduissa.  

 

Ensimmäinen kartta esittää yli 85-vuotiaden jakautumista pääkaupunkiseudulla. Kartasta huomataan, että he ovat painottuneet erityisesti eteläisiin ja itäisiin osiin. Kantakaupungissa asuvat vanhukset ovat todennäköisesti ostaneet asuntonsa jo vuosikymmeniä sitten hintatason ollessa alhaisempi ja ovat jääneet samaan asuntoon asumaan. Itäisemmän pääkaupunkiseudun vanhuksien määrä puolestaan selittyy mahdollisesti alemmalla hintatasolla. Monet vanhukset ovat taloudellisesti tiukoilla pienten eläkkeiden vuoksi, joten he asuvat esimerkiksi itäisessä Helsingissä. Kartasta voi myös huomata jotain samaa Helsingin palvelutalojen sijoittumisen kanssa (kuva 3), sillä osa yli 85-vuotiaista ei pysty enää asumaan omassa kodissaan.  

 

Kuva 2 puolestaan esittää ruotsinkielisten sijoittumista pääkaupunkiseudulla. Kartasta huomataan, että ruotsinkielisiä on lähes joka puolella pääkaupunkiseutua. Luoteisosissa ei kuitenkaan ole lähes lainkaan ruotsinkielisiä. Kartan luettavuus ei kuitenkaan ole kovin hyvä, sillä ruutujen viivat ovat aivan liian paksut. Oli silti mielestäni mielenkiintoista kokeilla erilaisia ruutukokoja.

Kuva 3. Kuvakaappaus Google Maps -palvelusta: Helsingin palvelutalojen sijoittuminen. 

 

Koska ruututeemakartoissa ruutujen koot ovat keskenään yhtä suuret, voi niissä esittää absoluuttisia lukuarvoja. Usein on silti hyödyllistä käyttää osuuksia informaation esittämisessä, sillä kuten Aida Palmgren toteaa blogissaan, asukastiheys vaikuttaa myös kartalla esitetyn ryhmän esiintymiseen. Hän käyttää esimerkkinä Etelä-Helsingin suuren asukastiheyden vaikutusta kartalla. Tämän voi huomata myös omista kartoistani: eteläisessä Helsingissä vaikuttaa olevan paljon sekä yli 85-vuotiaita että ruotsinkielisiä. Prosenttiluvut auttaisivat selvittämään, onko asia todellisuudessa näin vai johtuuko tämä vain alueen suuresta asukastiheydestä.  

 

Lähteet: 

Palmgren, Aida: Olen GIS-tietoinen, Neljäs kurssikerta https://blogs.helsinki.fi/aidapalgeo/ (luettu 15.2.2023)