University of Helsinki
QGIS palaa jälleen uudella viikolla ja uusin menetelmin. Tämän viikon aiheena oli tietokannat ja niiden käyttö, muokkaaminen ja hyödyntäminen. Hommat alkoivat käsittelemällä tiedostoja liittyen Afrikkaan. Työt alkoivat tiivistämällä valtioiden alueet yhteen poistamalla ylimääräisten saarien pinta-alat. Näin päästiin tiivistyneeseen taulukkoon, jossa oli vain kaikki 53 Afrikan valtioita luokkina. Tähän tietokantaan lähdettiinkin lisäämään sittemmin lisää tietoja, kuten öljykentät, timantti kaivokset ja konfliktit.
Kuva 1. Kartta Afrikasta, johon sisältyy luennolla käsitellyt aihealueet
Kartalta erottuu purppurana öljykentät, sinisenä timanttikaivokset ja punaisena konfliktit. Karttaa ei valmistettu loppuun asti, sillä sitä ei pyydetty, mutta se oli erinomainen oppimiskokemus, joka auttoi rakentamaan tulevat valmiit kartat. Opin paljon uusia komentoja ja työkaluja tätä karttaa tehdessä.
Mietin kuitenkin työtä laatiessa, miten aineistossa konfliktit olivat määritelty. Aineistossa lukee konflikteihin liittyen missä ja minä vuonna ja millä alueella konflikti tapahtui. Määritelmää datasta ei kuitenkaan löytynyt, joten päätin yrittää etsiä miten kyseinen muuttuja oli määritelty. Luennolla lähteeksi annettiin PRIO (Peace Research Institute Oslo), keiden sivulta pystyy kyseistä dataa lataamaan. En löytänyt käsiteltyä dataa itse yrittäessäni sitä etsiä, mutta verrannollista dataa löytyi paljon, jonka pohjalta voi saada käsityksen, miten käyttämässämme datassa konflikti oli määritelty.
Artikkelissa “Onset of Armed Conflict: A New List for the period 1946–2004,
with Applications” Håvard Strand määrittelee konfliktille useampia rajoja, joita käyttämässä datassamme on todennäköisesti käytetty. Tiivistetty versio määritelmistä on konfliktin tarvitsevan ainakin 25 kuollutta ihmistä, kaksi tai enemmän valtio tekijää ja useamman saman aikaisen taistelun eri tekijöiden välillä laskevan erillisiksi konflikteiksi. Tämä on hyvin tiivistetty ja yksinkertaistettu versio, mutta toivon sen avaavan kuitenkin datassa käytettyjen konfliktien määritelmää.
Liikkuessa nyt takaisin luennolla tehtyihin asioihin, on Mikin kanssa tehty kartta Suomen valuma-alueista. Tämä työ vaati enemmän pähkäilyä kuin mikään muu aikaisempi, mutta se oli kuitenkin palkitsevaa saada valmiiksi. Hyödynsin paljon Afrikka kartassa käytettyjä keinoja tämän uuden valmiin kartan luomiseen, jotka vahvistivat oppimistani merkittävästi.
Kuva 2. Valmis kartta Suomen valumaalueiden tulvaindeksistä ja järvisyydestä ( % )
Hankalinta tätä karttaa tehdessä oli visualisoida diagrammilla järvisyyden osuuttaa valuma-alueista. Yhtään isommat isommat diagrammit ja taustalta ei enää saanut mitään selville, mutta yhtään pienemmät diagrammit aiheuttivat niiden lukemisen hankaloituvan merkittävästi. Lopputulos on silti melko sotkuinen, mutta paras mihin pystyin luennon rajojen sisällä. Kiire saada kaikki tehtyä ilmenee myös Histogrammin läpi, sillä aika yksinkertaisesti loppui kesken.
Kuva 3. Histogrammi järvisyydestä valuma-alueilla ( % )
Tulos on yksinkertainen ja toimiva. Se sisältää tarvittavat tiedot järkevissä kokoluokissa ja esittää ne selkeästi. Helpoin kritisismi mitä voin antaa sille on luokkien rajojen olevan hiukan oudot. Määrittelisin ne tulevaisuudessa paremmin tasalukuihin Excelissä.
Luentokerta oli hyvin palkitseva ja opin paljon uutta jälleen. QGIS on vieläkin välillä hyvin ärsyttävä ohjelma, mutta opin nauttimaan sen käytöstä enemmän, kun opin uusia asioita siitä ja sen eri komennot ja resurssit muuttuvat tutuiksi minulle. Odotan innolla ensi viikkoa.
Lähteet
Leino. M 2024. Mikin blogi https://blogs.helsinki.fi/leinmiki/
Håvard Strand 2006, Onset of Armed Conflict: A New List for the period 1946–2004, with applications, PRIO, https://www.prio.org/data/3