Seitsemäs kurssikerta

Itsenäistä tiedonkeruuta ja -esittämistä

No nyt päästään viimeistään siihen kauhun hetkeen, kun kaikki pitää osata suorittaa alusta loppuun itsenäisesti. Ei mikään erityisen mairitteleva lähtökohta ihmiselle, joka on koko kurssin tuskaillut sekä QGisin, että oman muistin käytön ongelmista. No jotain raavin kuitenkin kasaan.

Vaikeinta oli erityisesti löytää dataa käytettäväksi. Päädyin ottamaan taustakartaksi jonkin tunneilla käytetyistä, jolle vaan löytyisi mielenkiintoisinta dataa. Datan löydon kanssa tulikin sitten haasteita. En osannut ajatella mitä ja millaista dataa tarvitsisin, joten päädyin sitten tekemään aivan oman datani;

Kuva 1.  yliopistojen sijainti Suomessa verrattaessa asukaslukuihin

Sain siis idean siitä, miten opiskelijoiden määrä alueella vaikuttaa sen koko asukaslukuun. Otin käyttöön väestötietoja esittävän kartan. Mitä tummemmalla väri on kunnassa, sitä enemmän siellä asuu ihmisiä. Tämä korreloi suoraan yliopistojen sijainnin kanssa. Merkitsin jokaisen yliopiston sijainnin sinisellä pisteellä kartalle. Esimerkiksi Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen alueilla on helppo havaita, että suuri opiskelijoiden määrä nostaa kunnan asukaslukua.

Jouduin käsipelin tuottamaan oman tietokannan yliopistoista, ja niiden sijainnista, sekä opiskelija määristä (kuva 2), koska sellaista ei suoraan löytynytkään. Valitsin vain kaikki suomen yliopistot, en ammattikorkeakouluja, sillä aineisto olisi paisunut aika paljon. Oli mielenkiintoista huomata, että kaikissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa oli yliopisto. Opiskelija määrä siis nostaa alueen väkilua, ja toisaalta laskee kotikuntien, joista on lähdetty muualle opiskelemaan.

Kuva 2, laatimani data yliopistoista, niiden sijainnista ja opiskelijamääristä

Seuraavaksi päätin vielä tutkia sitä, kuinka hyvin yliopistot on saavutettavissa matkallisesti eri alueilla asuville ihmisille. Kartalle on bufferoitu (kuva 3) 100km etäisyys jokaiselta yliopistolta. Kaikki alueet, jotka jäävät kyseisten pinkien alueiden sisälle, ovat vähintään 100km päässä yliopistolta. Kuten huomataan useita kuntia jää myös sen ulkopuolelle. Etenkin pohjoisin Lappi ja alueita kaakkois-Suomesta.

Kuva 3, bufferoitu kartta yliopistojen saavutettavuudesta

Etsin vielä tietoja maakunta-tasolla ihmisten koulutusasteista. En ikävä kyllä monista ponnisteluista huolimatta osannut esittää niitä kartalla, mutta alla taulukko! (kuva 4) Taulukosta näkee, että yliopiston sijainnilla, oman maakunnan alueella on vaikutusta sille, kuinka suuri osa alueen asukkaista on korkeastikoulutettu. Tokikaan tämä ei ole suoraan johdannaista, mutta voimme kuitenkin ajatella sen vaikuttavan. Prosentti osuudet on laskettu kunkin alueen koko asukasmäärää vertaamalla alueen korkeasti koulutettujen määrään. (kaikki kolme astetta huomioitu)

Kuva 4, taulukointi eri maakuntien koulutustasosta

Esimerkiksi taulukossa ylimpänä oleva Uusimaa on selkeästi muita alueita korkeammin kouluttuneempi, jopa yli 30%lla. Alueella sijaitseekin jopa neljä yliopistoa, mikä selittää määrää. Myös Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kohdalla prosentti on varsin korkealla, ja kummassakin sijaitsee yliopisto. Listan viimeisten, Kainuun ja Kymenlaakson alueella ei sijaitse yhtäkään yliopistoa.

Kurssin loppu, mitä jäi mieleen? Mitä ei?

Kokonaisuudessaan kurssi ei ollutkaan ihan niin kamala, kun mitä olin alunperin ajatellut. QGis osoittautui käteväksi työkaluksi, mutta sen käyttö vaatisi hurjan paljon enemmän toistoa ja opettelua, jotta se sujuisi ilman suurempia ongelmia. Ehkä sekin, että tekniikka ja sen kanssa leikkiminen tuottaa aina päänvaivaa, saattoi ohjailla kiinnostustani ja tuskailua entisestään heikompan suuntaan kurssin suhteen, mutta olen nyt kuitenkin hyvillä mielin lopettelemassa kurssin. Selailtuani muutaman muun opiskelijan kurssiblogeja huomasin, miten heidän viimeisten kertojen karttansa ja tutkimus kohteet olivat aivan omaa luokkaansa. Etenkin  Ali Ylikosken viimeisen kurssikerran blogi oli erittäin valaiseva ja hieno! Pidin kovasti siitä, miten Ali oli ottanut konkreettisen tutkittavan aiheen ja alueen viimeisten parin vuoden tiimoilta. Kerrassaan upea! Toinen suositus erittäin hienosta ja inspiroivasta blogista kuuluu Janne Turuselle, jota olen aiemminkin lainannut 🙂

Samalla kun selailin mm. Alin blogia tuli vain mieleeni, että harmi kun en itse vielä osaa tuollaista tuottaa :/ Mutta ehkä vielä joskus. Kurssi oli avartava matka ihan geoinformatiikan juurilta kohti vuoren rinnettä, jonne se ainakin minun osaltani päättyi. Kiitos kurssin opettajalle, ilman en olisi selvinnyt!

Täysin oppinutta velhoa minusta ei tullut, mutta katsotaan josko vielä uskaltautuisin uudestaankin kurkistamaan tuon mystisen geoinformatiikan verhon taakse, ja jopa kokeilemaan, miten velhouden viitta sopisi harteilleni.

Lähteet:

Ali Ylikosken kurssiblogi, https://blogs.helsinki.fi/alingeoinformatiikka/

Janne Turusen kurssiblogi, https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *