Teemana tietokantojen liittäminen ja yhdisteleminen
Tällä viikolla käytiin viikon teeman pariin todella tarkan aineiston parissa. Afrikan valtiot sisältävä tietokanta sisältää erittäin tarkasti valtioiden rajat. Itse olin jopa yllättynyt, kuinka tarkka ilmainen paikkatietoaineisto voi olla. Ennen maantieteen opiskelua käytin paljon erilaisia paikkatieto-ohjelmia, mutta joko ne maksuttomat versiot joita olen käyttänyt ovat melko keskinkertaisia, tai sitten hyvälaatuiset ovat maksullisia. Tämä käytetty maksuton paikkatietoaineisto on kuitenkin tosi hyvälaatuinen. Alkuperäisessä aineistossa on kuitenkin vain valtioiden rajat ja pinta-alat melkoisen sekavasti, joten sitä täytyy muokata ennen kuin siihen voi liittää muita aineistoja!
Käytetyssä aineistossa oli jokaisen valtion erillinen polygoni itsekseen, joten esim. Guinea-Bissaun saaria oli taulukossa useita kymmeniä. Tietokannan yhdistäminen oli yllättävän helppoa. Manuaalinen yhdistäminen on hyödyllistä pienemmän aineiston kanssa, mutta tässä aineistossa rivejä oli yli 700. Dissolve-komennolla pystyy kuitenkin yhdistämään kohteita kerralla saraketietojen pohjalta, ja tietojen yhdistäminen onnistuu helposti, kun tietää mitä tekee.
Kun aineistoa saatiin hieman siistityksi, liitettiin Excelin avulla CSV-muotoinen lisäaineisto. Aineiston liittämisestä jäi tunnilta muistiinpanoihin se, että se on oikeastaan aika helppoa, kunhan vain tekee muutaman toiston. QGIS tuntuu hetki hetkeltä enemmän sellaiselta ohjelmalta, jonka käytön oppii kokeilemalla ja klikkailemalla eri toimintoja sekä toistamalla niitä. Toisaalta tämän huono puoli on se, että en ole ainakaan itse löytänyt undo-nappulaa, jonka seurauksena virheen tekemisen peruuttaminen tuntuu vaikealta.
Hyvin vahvasti mieleen on myös jäänyt se, kuinka hankalaa on tallentaa kokonainen projekti QGISssä. Jotenkin tuntuu vähän siltä, että teen saman tehtävän uudestaan toisella koneella, koska en osaa tallentaa oikein. No, kerrataan.
Konflikteja ja timantteja
Kuvan tekeminen on yllättävän helppoa, kun sen on kerran jo tehnyt. Blogialusta ärsyttävästi huonontaa kuvanlaatua, mutta kuvassa 1 on Afrikan valtiot ja niissä kirjatut konfliktit (pun.), timanttikaivokset (sin.) ja öljylähteet (vaal. pun.). Ensimmäinen kirjattu konflikti on vuodelta 1947 ja viimeisin vuodelta 2008. Kuvaa 1 ja kuvaa 2 (taulukkomuotoinen tieto kuvasta 1) tarkastellessa konfliktien ja timanttikaivosten sekä öljyn sijoittuminen eri maihin ovat vertailtavissa toisiinsa.
Kun taulukon on saanut kasattua, voi siitä tutkia erilaisia asioita. Maallikon silmin timanttien ja öljyn määrä on selkeästi yhteydessä konfliktien määrään. Mielenkiintoista on, että konflikteja on, vaikka timanttien ja öljyn ajattelisi tuovan varallisuutta alueelle. Syynä voisi olla se, että varallisuus jakautuu huonosti eri ihmisryhmien välille. Afrikan maat ovat vanhoja siirtolaismaita, ja se on jättänyt jälkensä niiden yhteiskuntiin.
Yhteen taulukkoon yhdistettäessä internetin käyttäjien määrä, timanttikaivosten määrä, öljyn sijoittuminen ja konfliktit avaavat mielenkiintoisia mahdollisia tutkimuskohtia. Pelkästään timanttikaivosten ja konfliktien yhteyden tutkiminen on mielenkiintoista. Timanttikaivosten löytämisvuosi voi vaikuttaa konfliktien syntymiseen suuresti, sillä esimerkiksi 1960-luku oli monille Afrikan maille itsenäistymisvuosi. Samoin vaikuttaa myös öljyn löytymisvuosi. Yhteyden konflikteihin ja varallisuuteen kiteyttää hyvin Jenna Mettälä blogissaan: “Konflikteja syntyy kun toisilla on jotain ja toisilla ei”. Vaikka maallikon silmin konflikteilla ja varallisuudella on yhteys, päättelee Taru Tornikoski hyvin blogissaan, että konflikteista päätelmiä tehtäessä täytyy muistaa ottaa huomioon muitakin tekijöitä kuin pelkästään timantit ja öljy. Hän kertoo muita tärkeitä taustamuuttujia olevan esimerkiksi köyhyysaste ja kaivostoiminnan tuottavuus.
Internetkäyttäjien kohdalla oli mielenkiintoista, miten eri määrä voi olla arvioidulla käyttäjämäärän kohdalla kahden vuoden erolla eri arviointikeinoillakin. Esimerkiksi Angolan kohdalla vuonna 2018 Facebookin arvion mukaan internetin käyttäjiä oli 3,8 miljoonaa, ja vuonna 2020 jollain toisella keinolla arvioituna (jäi ainakin minulle epäselväksi miten) käyttäjiä oli miltei 6 miljoonaa. Voiko 2 vuotta vaikuttaa internetin käyttäjämäärän näin paljon?
Tämä tehtävä konkretisoi hyvin sitä, kuinka on mahdollista hyödyntää paikkatieto-ohjelmia tutkimuksessa. Se vaatii toki hyvän aineiston, mutta jos sellainen on saatavilla, on esimerkiksi konfliktien syntymistä ja vaikutuksia helppo tulkita kartalla.
Tulvaindeksikartan tekeminen
Afrikka-tehtävä tehtiin kokonaisuudessaan yhdessä tunnilla, mutta Suomen alueen tulvaindeksikartan tekeminen jäi omaksi hommaksi. Minusta tämän kartan tekeminen oli loppujen lopuksi tosi helppoa, eikä minulla mennyt siinä juuri 20 minuuttia kauempaa. Eniten vaikeuksia tuli saada tulvaindeksi näkymään koropleettikartalla, kun koko layer vaan katosi aina, kun sen symbolin vaihtoi single fillistä muotoon graduated. Jotenkin lopulta klikkasin jotain oikeaa nappia, ja sain layerin näkymään koropleettimuodossa!
Kuvassa 3 on siis esitetty Suomen vesistöalueiden valuma-alueiden tulvaherkkyys. Tehtävä oli mielenkiintoinen, sillä ohjeet olivat hyvät, mutta eivät täysin kattavat, vaan jotain jäi omaksi ajateltavaksikin. Kuten jo todettu, QGIS:ssä toimivaksi olen huomannut kokeilemisen ja klikkailun. Näin selvisi tuo layer-mysteerikin.
Kuva 3 esittää siis alueet, joilla on suurin riski tulvia. Kuten kuvasta näkee, suurimmat tulvien riskit sijoittuvat rannikkoisille alueille tai isompien jokien varteen. Esimerkkejä tällaisista alueista ovat esimerkiksi Lounais-Suomi ja Tornionjoen suistoalue. Janne Turunen tuo esiin mielenkiintoisen ajatuksen blogissaan tulkitessaan tekemäänsä karttaa: “Toisaalta olisi ollut mielenkiintoista tilastoida myös Ruotsin itärannikko, mutta valuma-alueet meren sillä rannalla ovat toisaalta profiililtaan ja luonteeltaan niin toisenlaisia, että vertailun mielekkyys kärsii.” Tarkastelussa on Suomi, mutta minustakin olisi mielenkiintoista tutkia esimerkiksi Itämeren ympäristön tulvaindeksiä. Blogissa myös ihan hyvä Kouvola-vitsi, no offence taken :D.
Jälkikäteen ajatellen olisin voinut käyttää parempaa väriä maanpinnan värinä kuvassa 3. Nyt ainakin omaan silmään se on ehkä hieman liian lähellä alimman tulvaindeksin luokan väriä. Väri häiritsee kyllä jonkin verran.
Tehtävässä oli mahdollisuus myös lisätä järvisyysprosentti teemakarttaan. Saatan tehdä sen myöhemmin kertauksena ja toistona tietokantojen liittämisestä ja yhdistelemisestä!
QGIS alkaa jo pikkuhiljaa tuntua luontevammalta, ja se vaatii vaan lisää harjoittelemista ja samojen toimintojen käyttämistä useaan kertaan, jotta oppii käyttämään erilaisia työkaluja ja toimintoja.
Lähteet:
Mettälä, J. (2022), Geoinformatiikan menetelmät JMettälä: Kolmas kurssikerta, https://blogs.helsinki.fi/jmettala/2022/02/02/kolmas-kurssikerta/ (luettu 2.2.2022)
Tornikoski, T. (2022), Geoinformatiikkaa tutkimassa 🙂 Tietokantojen yhdistely – kaatumisia ja nousuja, https://blogs.helsinki.fi/tornitar/2022/02/01/tietokantojen-yhdistely-kaatumisia-ja-nousuja/ (käytetty 2.2.2022)
Turunen, J. (2022), Geoinformatiikan mystiset menetelmät: QGIS – rakastettuni, https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/2022/02/01/qgis-rakastettuni/ (luettu 2.2.2022)
Wikipedia, viimeksi muokattu 30.1.2022, Decolonisation of Africa, https://en.wikipedia.org/wiki/Decolonisation_of_Africa (luettu 2.2.2022)