Viikko 2: Kuntien avainlukuja ja gissiä

KUNTIEN AVAINLUKUJA

Toisella viikolla jatketaan QGIS:n käyttöön totuttautumisessa. Tunnilla harjoiteltiin erilaisia toistoja QGIS:n tiettyjen ominaisuuksien kanssa. Kävimme erilaisia työkaluja läpi. Erilaiset keinot valita valita haluttuja kohteita aineistosta löytyvät kätevästi yhdestä palkista ja niiden käyttö tuntui helpolta. QGIS tuntuu sellaiselta ohjelmalta, jossa on paljon erilaisia toimintoja, joita ei osaa käyttää, jos niistä ei tiedä. Erilaisia toimintoja on paljon ja ne vaativat osittain hyvin spesifin kaavan.

Käytännön harjoitteiden lisäksi kävimme sujuvasti lävitse mistä, miten ja millaisia erilaisia aineistoja voi hankkia ilmaiseksi. WFS-linkit olivat mielestäni erittäin käytännöllisiä ja teorian käyminen aiheesta selkeytti aineiston käyttämistä ja hankkimista.

Kuvassa 1 on suoritettu yksinkertainen komento, jolla on saatu aineistosta esille kaikki Kymenlaakson kunnat. Vastaavasti olisi yksinkertaista saada aineistosta näkyviin esimerkiksi kaikki kunnat, joissa on yli 50 000 asukasta. QGIS:n kaltaiset paikkatieto-ohjelmat voivat helpottaa ison datamäärän ymmärtämistä ja auttaa hahmottamaan sitä.

Kuva 1. Kymenlaakso maalattuna kuntien joukosta. Kymenlaaksoon kuuluvat kunnat oli helppo valita ‘Select by Expression’ -työkalulla, jolla voi käskyjen avulla helposti määrittää halutut valinnat. QGIS

 

Projektion vaikutus pinta-alaan, kuvana

Valintatyökalujen lisäksi kävimme läpi QGIS:n mittaustyökaluja. QGIS kertoo koko ajan käyttäjälleen valitun projektion ja mittakaavan. Muiden paikkatieto-ohjelmien ja karttojen tavoin QGIS:n kuva ei täysin vastaa todellisuutta, sillä maapalloa on mahdoton kuvata täysin kaksiulotteisena. Erilaiset projektiot kuitenkin auttavat hahmottamaan pinta-aloja, etäisyyksiä ja kulmia. Tässä harjoituksessa käsiteltiin pinta-aloja. Tavoitteena on havainnollistaa miten valittu projektio vaikuttaa pinta-alaan.

QGIS käyttää aineiston avatessa Suomen pinta-alalle sopivaa ETRS-TM35FIN-projektiota, joka on Gauss-Krüger-projektio, eli niin sanottu käänteinen Mercatorin projektio (Transverse Mercator Projection, TM) Suomen alueelta kaistalla 35. Kuvissa 2, 3 ja 4 on vertailtu kuntien pinta-aloja TM35-projektiossa suhteessa Van der Grintenin projektioon (kuva 2), oikeakeskipituiseen tasoprojektioon (kuva 3) ja Winkel Tripel projektioon (kuva 4).

Mielestäni alkuun on hyvin huomionarvoista muistaa, että vääristymät on kuvattu juurikin TM35-projektiossa, mikä mielestäni vaikuttaa vääristymän visuaaliseen tulkintaan. Jos tulkinta olisi tehty toisin päin, eli TM35-projektion virhe olisi laskettu muiden projektioiden päälle, korostuisi siinä juuri TM35-projektion heikkous. Kun vertailu on esitetty TM35-projektiolla, korostuu juuri se, että se on Suomea tarkasteltaessa toimiva projektio. Myös Juulia Salakka perustelee TM35-projektion käyttöä: tällöin niitä on helpompi vertailla keskenään.

Kuvien 2, 3 ja 4 yleinen ilme näyttää yhtenevältä. Projektiot vääristävät pinta-aloja juurikin pohjoiseteläsuunnassa, oikeakeskipituinen tasoprojektio ehkä enemmän lounaskoillissuunnassa. Moni muukin kokeilemani projektio aiheutti vääristymisen juuri pohjois-eteläsuunnassa. Tämä voi johtua siitä, että Suomi on melko pitkä maa juuri tässä suunnassa, ja etelässä on enemmän pieniä kuntia, joiden pinta-ala ei vääristy niin paljon kuin suurempien kuntien.

Kuva 2. Van der Grinten projektion aiheuttama pinta-alan vääristymä suhteessa ETRS-TM35FIN-projektioon. Vääristymä on kuvassa esitetty jälkimmäisellä projektiolla. Pinta-ala vääristyy enemmän pohjoiseen mentäessä, ja koko Suomen alueella se on vähintään kaksinkertainen ETRS-TM35FIN-projektioon verrattuna, korkeimmillaan pinta-ala on jopa nelinkertainen. QGIS
Kuva 3. Oikeakeskipituisen projektion aiheuttama pinta-alan vääristymä suhteessa pinta-alaan ETRS-TM35FIN-projektiolla. Esitetty ETRS-TM35FIN-projektiolla. Pienin vääristymä on lounaisrannikolla ja suurin pohjoisessa. Pinta-ala vääristyy eniten kohti koillista liikuttaessa. QGIS
Kuva 4. Winkel Tripel -projektion aiheuttama pinta-alan vääristymä suhteessa ETRS-TM35FIN-projektioon. Esitetty kuvassa ETRS-TM35-projektiolla. Winkel Tripel -projektion pinta-ala suhteessa TM35-projektioon kasvaa kohti pohjoista, eli se vääristää pinta-alaa eniten pohjoisessa. QGIS

Yhteneväisyyksistään huolimatta on hyvä huomata kuvien 2, 3 ja 4 erot etenkin legendoissa; kuvassa 4 luokkia on 6 ja kuvissa 2 ja 3 jopa 10. Yleensä koropleettikartoissa on luokkia enintään 5, mutta tässä tilanteessa useampi luokka auttaa havainnollistamaan vääristymän liukumisen tiettyyn suuntaan. On myös hyvä huomata, että vaikka Van der Grinten projektio näyttää hyvin samalta kuin Winkel Tripel -projektio, on sen aiheuttama vääristymä jopa kaksinkertainen. Valittu sininen väri on myös paljon vähemmän dramaattinen kuin esimerkiksi punainen olisi, ja tällaiset visuaaliset seikat vaikuttavat myös lopputuloksen tulkintaan. Myös pienempi luokkamäärä vaikuttaisi oleellisesti tulkintaan; pienimmän vääristymän alue ei vaikuttaisi lainkaan vääristyneeltä ja suurin vääristymä korostuisi.

Koen, että mittaustyökaluilla ja eri projektioilla leikkiminen auttoi minua paremmin hahmottamaan eri projektioiden vaikutuksen karttakuvaan. Eri projektioiden pinta-alojen vääristymän laskeminen oli myös hyvää toistoa. Se myös opetti, että on hyvä olla tietoinen käytetystä projektiosta ja valinnan merkityksestä projektille.

QGIS:n käyttöliittymä alkaa pikkuhiljaa selkeytymään, ja minusta sen käyttö alkaa pikkuhiljaa avautumaan. Silti eri komentojen ja käskyjen tekemisen rutiinien syntyminen vaatii harjoittelua ja toistoja. Kuten sanottu, QGIS on melko yksityiskohtainen ja tunneilla voi olla helppo tippua kärryiltä. Anni Leppä kirjoittaa osuvasti, kuinka oppiminen siirtyy helposti taka-alalle joltakin vaiheelta tipahtaessa. Koen kuitenkin tässä olevan hieno mahdollisuus vertaisoppimiselle jo sen kannalta, että mukana kärryillä säilyneen opiskelijan on helppo kerrata käydyt vaiheet näyttäessä ne niille, jotka eivät pysyneet mukana :).

 

Lähteet:

Leppä, A. (2022) annin blogi: viikko2 https://blogs.helsinki.fi/ableppa/2022/01/26/viikko2/ (luettu 26.1.2022)

Salakka, J. (2022), -Geoinformatiikkaa oppimassa- Juulia Salakka: Viikko 2 – Erilaisia projektioita, https://blogs.helsinki.fi/gis-juulia/2022/01/29/viikko-2-erilaisia-projektioita/ (luettu 2.2.2022)

5 thoughts on “Viikko 2: Kuntien avainlukuja ja gissiä”

Leave a Reply

Your email address will not be published.