Toisen kurssikerran tarkoituksena oli harjoitella QGIS:n käyttöä hieman laajemmin ja pureutua eri karttaprojektioiden eroavaisuuksiin yhteisen karttatehtävän avulla. Lisäksi tutustuimme paikkatietoaineistojen palveluntuottajiin ja kokeilimme rajapinta-aineiston tuontia QGIS:iin. Tällä ryhmäkerralla hyödynsimme QGIS:in erilaisia toimintoja monipuolisemmin: Opin hurjasti lisää!
Karttaprojektion valinnasta
Kuten tiedetään, karttaprojektio ei voi koskaan visualisoida maapalloa täysin oikeilla mittasuhteilla, etäisyyksillä ja kulmilla, sillä maapallon muotoa ei voi sellaisenaan avata tasoksi. Erilaisissa projektioissa vääristyykin aina jokin ominaisuus (oikeapintaisuus, oikeakulmaisuus tai oikeapituisuus – ellei kaikki). Kuten Lehtinen ja Kettunen (2019) toteavat Karttaprojektio tulisi aina valita tarkoituksen mukaan. Jos kuvataan esim. pelkkää Suomen aluetta, ei ole järkevää kuvata sitä projektiossa, jossa Suomi on vääristynyt ja venynyt (maailmankartta-projektio). Toisaalta taas, kun halutaan selvittää realistisia etäisyyksiä eri valtioiden välillä, vääränlainen projektio voi vesittää koko yrityksen. Suomen kohdalla järkevä projektiovalinta on ETRS89-TM35-projektio, jossa Suomen kartta avautuikin GQIS:sä.
Harjoitustyö
Aloitimme ryhmäkerralla yhdessä harjoitustyön, jonka tarkoituksena oli vertailla erilaisia projektioita Suomen kartalla. Oli mielenkiintoista huomata, miten paljon jotkut projektiot voivatkaan vääristää pituus- ja pinta-aloja. Kaisa oli tehnyt havainnoistaan blogiinsa taulukon, mistä voi helposti nähdä tämän ilmiön! Huomasimme yhteisesti ryhmäkerralla, että vaihdettassa ETRS89-TM35-projektiosta Robinson-projektioon, tietty valittu etäisyys Pohjois-Suomessa melkein kaksinkertaistui kartalla. Robinson-projektio on maailmankartta, jossa pituuden vääristymä onkin suurinta lähellä napoja.
Tehtävänä oli luoda kolme Suomea kuvaavaa karttaa, jossa väriskaalan avulla kuvataan jonkin toisen valitun projektion vääristymää ja vääristymän vahvuutta eri puolella Suomea. Päätin esittää kaikkien eri projektioiden vääristymät TM35-projektiossa, jotta tuloksia voitaisiin helposti vertailla keskenään. Joissakin projektioissa Suomi näyttäytyy vinkuralta (esim. kuva 4), joten valinta tuntuikin järkevältä. Ronja vertaili omassa blogissaan Suomea neljässä eri projektioissa mielekkäästi. Ronjan valitsema Wagner IV -projektio muistuttaa ulkomuodoltaan valitsemaani Behrmann projektioita – Näissä molemmissa Suomi näyttäytyy jokseenkin samanlaiselta: litistyneeltä.
Valitsin kiltisti opettajan johdolla satenkaaren värit kuvaamaan eri luokkia miettimättä itse ollenkaan onko satenkaariskaala järkevä (esim. yhden väriskaalan sijaan). Tilda perusteli satenkaarivalintaa omassa blogissaan. Satenkaarella luokat selkeästi erottaa toisistaan, ja kun punainen kuvaa suurinta arvoa, se kuvaa ihan luontevasti samalla suurinta vääristymää (paha punainen). Makes sense – ja onhan nuo satenkaaren värit muutenkin hauskat!
Kaikista suurin vääristymä kolmen tekemäni kartan kohdalla oli Mercatorin projektiossa. Mercatorin projektio on varmasti monelle tuttu, missä pinta-alat vääristyvät sitä enemmän, mitä kaueammas päiväntasaajasta siirrytään. Kuvassa 1 voidaan havaita se, kuinka Mercatorin projektio moninkertaistaa pinta-alat verrattuna TM35-projektioon. Vääristymä on Pohjois-Suomessa jopa kahdeksankertainen! Mercatorin projektio vääristää siis todella vahvasti pinta-aloja Suomessa, ja on täten käyttökelvoton Suomessa eri alueiden tai etäisyyksien selvittämisessä tai esimerkiksi kuntien väentiheyden laskemisessa.
Kuva 1. Mercatorin projektion pinta-ala verrattuna TM35-projektion pinta-alaan (kuinka moninkertainen). Mercatorin projektio vääristää Suomen pinta-aloja hyvin rajusti, jopa kahdensankertaisesti.
Kuvassa 2 voidaan havaita Robinson projektion vääristymä (kuinka moninkertaisena) Suomen kartassa. Voidaan huomata, että vääristymä on suurinta Pohjois-Suomessa. Sama ilmiö voidaan havaita Mercatorin projektiossa (kuva 2), mutta Robinsonin projektiossa vääristymän suuruus on selkeästi pienempi. Robinsonin projektiossa pinta-alan vääristymä on suurempaa etelässä kuin pohjoisessa.
Kuva 2. Robinsonin projektion pinta-ala verrattuna TM35-projektion pinta-alaan (kuinka moninkertainen). Pinta-alassa suurin eroavaisuus Etelä-Suomessa.
Kuvassa 3 voidaan havaita Behrmann_world -projektion pinta-alan vääristymä suhteessa TM35FIN-projektioon. Voidaan huomata, että Behrmann-projektio vääristää eniten Suomen länsi- ja itä-osissa. Kun katsotaan kartan legendaa, voidaan huomata, että luokkien väriset erot eivät kuitenkaan ole suuria (luokat 0,996-1,003 välillä). Ennakkokäsitykseni oli, että tämä kartta varmasti vääristää todella paljon, sillä Suomi on tässä projektiossa on aivan litistyneen ja vääristyneen näköinen (kuva 4). Yllättävästi vääristymä ei ole yhtään niin suuri kuin esim Mercatorin projektiossa.
Kuva 3. Behrmannin projektion pinta-ala verrattuna TM35-projektion pinta-alaan (kuinka moninkertainen). Pinta-alaerot ovat pieniä.
Kuva 4. Suomi Behrmann_world -projektiossa.
Ajatuksia
Karttojen tekeminen ei ole mitään helppoa hommaa QGIS:illä. Mutta niinhän sitä sanotaan, ”harjoittelu tekee mestarin” ja ehkä tämänkin ohjelmiston käytön suhteen. On kiva, että tässä kurssilla kulkee tiivisti mukana vertaistuki! Eikä se haittaa, vaikkei hommat vielä olekaan täysin hallussa. Pystyn samaistumaan Jannen huumorilla kirjoitettuun blogitekstiin ja tuntemuksiin QGIS:in käytöstä, kyllä tämä tästä! 🙂
Lähteet:
Blogit:
Tildan blogi: https://blogs.helsinki.fi/vtilda/
Jannen blogi: https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/
Ronjan blogi: https://blogs.helsinki.fi/sronja/
Kaisan blogi: https://blogs.helsinki.fi/kaisahav/
Yksi vastaus artikkeliin “2. kurssikerta – Erilaisia projektioita”