Neljännen luennon ja ryhmäkerran aiheena oli pistemuotoiseen aineistoon tutustuminen, ruutukartat sekä rasteriaineiston käsittely QGIS:ssä (tuonti, käsittely, esim. piirtäminen rasterikartan avulla). Ryhmäkerran alkupuoli kului luennon ja ruutukarttatehtävän parissa ja lopputunnista keskityimme työskentelyyn rasterikartan parissa (mm. teiden piirtämistä karttaan)
Ryhmäkerran alussa Arttu luennoi piste- ja ruutuaineistosta. Yllätyin ruutuaineiston hinnakkuudesta (yksi lisenssi 250 m ja 1 km jopa yli 6000 euroa!) ja ihastelin muun muassa pisteaineiston keruumenetelmää (laserkeilaus) ja sen tuomia mahdollisuuksia esimerkiksi uusien historiallisten kohteiden löytämiselle (sademetsäesimerkki luennolla).
Kuntatehtävä tunnilla
QGIS:in avulla tutustuimme ruutu- ja pisteaineistoon. Uutena toimintona opittiin ”create grid”-toiminto, jolla saatiin luotua halutun kokoinen ruudukko aineiston päälle. Tämän jälkeen aineistoon lisättiin pisteaineisto pääkaupunkiseudun kaikista rakennuksista. Yllätyin aineiston sisältämästä informaation laajuudesta, sillä aineisto sisälsi tarkkaa henkilötietoa pääkaupunkiseudulla asuvista (määrä, naisia/miehiä, ikä jne.. /rakennus).
Ruudukon lisääminen kartta-aineiston päälle on järkevää siinä suhteessa, että tällöin absoluuttista tietoa voidaan verrata eri kohteiden välillä (ruudut ovat samankokoisia eli vertailukelpoisia keskenään). Jos esim. vertailisimme eri alueiden (kuten kuntatasolla) muunkielisten määrä ilman kyseistä ruudukkoa, kokonaiskuva voisi vääristyä, sillä kunnat ovat erikokoisia pinta-alaltaan, jolloin tulokset eivät ole sinänsä vertailukelpoisia. Ruutujen avulla ihmiset voidaan myös ”paikantaa” tarkemmin, esimerkiksi tekemieni karttojen avulla (kuva 1 ja kuva 2) voidaan nähdä selkeästi alueita (ruutuja), joissa valittua muuttujaa (muukieliset) on määrällisesti eniten. Näin saamme tarkkaa tietoa väestöön liittyen ja voimme tutkia erilaisia väestöön liittyviä ilmiöitä (Esim. onko pääkaupunkiseudulla joitakin alueita, joissa segrekaatio on nähtävissä). Toisaalta lukumäärällinen tieto juuri muutaman ruudukon kohdalla ei kerro meille mitään, jos emme tiedä alueella olevaa väentiheyttä. Joillakin alueilla ihmisiä asuu selkeästi enemmän kuin toisilla alueilla, jolloin lukumäärällinen tieto ei välttämättä ole merkittävää. Tästä syystä suhteellinen tieto auttaa ymmärtämään erilaisia ilmiötä paremmin (esim. juuri muunkielisten osuus verrattuna suomenkielisiin tietyllä alueella).
Alla olevat kartat vierekkäin kuvaavat muunkielisten ihmisten osuutta pääkaupunkiseudulla neliökilometriä kohden lukumäärällisesti (kuva 1, absoluuttinen tieto) ja prosentuaalisesti (kuva 2, suhteelllinen tieto). Kartat havainnollistavat selkeästi sitä, miten kartan tekijä vaikuttaa siihen, minkälaisen vaikutelman kartasta saa.
Absoluuttista tietoa esittävää karttaa (kuva 1) katsoessa näyttäisi siltä, että lukumäärällisesti muuta kieltä puhuvia on eniten Kehä III sisäpuolella, erityisesti Helsingin keskustan ja Itä-Helsingin alueella. Kun taas tarkastellaan suhteellista tietoa esittävää karttaa, voidaan huomata, että muunkielisten määrä väestöstä on pääkaupunkiseudulla kaikkialla reilusti alle 1 % ja väriskaala on ”levittäytynyt laajemmalle”. Helsingin keskustan alueella näyttäisi olevan muuta kieltä puhuvia vähemmän kuin muilla alueilla, joka on päinvastainen tulkinta verrattuna absoluuttista tietoa antavaan karttaan.
Jotta muunkielisten määrä ja sijaintia voidaan ymmärtää parhaiten, on tärkeää voida tulkita molempia karttoja. Näin ilmiöstä saadaan parempi käsitys.
Kuva 1. Absoluuttinen tieto (muunkielisten lukumäärällinen osuus pääkaupunkiseudulla)
Kuva 2. Suhteellinen tieto (muunkielisten prosentuaalinen osuus pääkaupunkiseudulla)
Ihailin Jessican tekemiä karttoja, jotka ovatkin todella selkeät ja mielekkäät lukea. Jessica oli ansiokkaasti lisännyt omaan karttaansa kuntarajat sen sijaan, että alue olisi vain iso ”pääkaupunkiseutu”. Vaikka kartta kuvaakin tuttua pääkaupunkiseutua, on kuntarajojen kuvitteleminen kartalle hieman hankalaa – – ja näin kuntien/alueiden vertaaminen jää huteraksi (kuviteltujen rajojen varaan).
Harjoitellen vielä tekemään karttoja QGIS:llä, jotka olisivat visuaalisesti samannäköisiä. Inprint-kartan viimeistelytoiminnossa ei taida olla sellaista toimintoa, jolla edellisen kartan valinnat saisi kopioitua uuteen karttaan. Kaipaisin tällaista toimintoa, sillä pohjoisnuolen koon ja sijainnin täsmääminen edeltävään karttaan on vaikeaa. Nyt kun kartat ovat vierekkäin, näen niissä paljon kohtia joita olisi voinut hienosäätää (mittakaaavan paikka, legendan sijainti, kartan zoomaus molemmissa samaksi jne). Tällä kuitenkin mennään – ja ensi kerralla taas koitetaan tehdä siistimpiä karttoja 🙂
Lähde:
Isomeri, J. Viikko 4 -Rasti ruutuun. Jessikan GIS hurvittelut- blogi. viitattu 13.2.2022, saatavissa: https://blogs-test.it.helsinki.fi/jessikangishurvittelut/