6. kurssikerta

Kuudennella kurssikerralla tutustuttiin Epicollect5- sovellukseen, jonka avulla pistemuotoista aineistoa voidaan kerätä ympäristöstä. Kurssikerralla lähdimme lumipyryyn keräämään tietoa Kumpulan yliopiston lähiympäristön kohteista (mm. bussipysäkki, sisäpiha, kävelytiet) samalla arvioiden kohteiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Keräsimme kohteina noin puolen tunnin ajan, jolloin koko ryhmä sai tallennettua yhteiseen projektiin yhteensä 95 pistettä. 

Kun lähdimme tarkastelemaan kerättyjä pisteitä kartalla, oli näkymä Epicollect5-verkkoselaimella visuaalisesti miellyttävä (klusterointi pelkistää näkymää, toisaalta heat-map visualisoi pisteiden runsautta). Olen hieman hämmentynyt siitä, miten en tiennyt näin siistin sovelluksen olemassaolosta! Tätä voisi tosi hyvin käyttää opetuksessa ihan alakouluikäistenkin kanssa (keksin vaikka mitä tehtävänantoja!)  saati sitten yläkoulun puolella. 

Kuva 1. Kurssikerralla kerättyjä pisteitä Kumpulan yliopiston lähistöltä. Epicollect5-pisteaineisto tuotu QGIS:iin cvs-tiedostona. 

Itsenäistehtävä  

Lopputunnista tutustuimme itsenäistehtävään, jonka aiheena oli hasardit maapallolla. Tehtävänä on tuottaa kolme karttaa, jossa esitetään jotain valittua hasardia (maanjäristykset/tulivuoret/meteoriittien putoamiskohdat). Valitsin kuvattavaksi ilmiöksi maanjäristykset ja tulivuoret ja otin tarkasteltavaksi kaksi eri aikaväliä: 1900-luvulta tähän päivään, ja viimeisten kymmenen vuoden tapahtumat, eli aikavälin 2012-2022. 

Alla oleva kartta (kuva 1) havainnollistaa maapallolla kaikkia vuoden 1900-jälkeen tapahtuneita maanjäristyksiä, joiden voimakkuus on ollut 6 – 9 Richterin asteen välillä. Tämän aika- ja voimakkuusrajan sisällä on tapahtunut yhteensä 4206 maanjäristystä tällä voimakkuudella. Alla oleva kartta (kuva 1) havainnollistaa maanjäristysten sijainnin kartalla. Kartasta voidaan huomata maanjäristysten rypäsmäinen ja nauhamainen sijoittuminen juuri mannerlaattojen saumakohdille. Karttaa voi ansiokkaasti verrata sellaiseen karttaan, joka antaa tietoa mannerlaattojen saumakohdista (esim. kuva 2)  jolloin nähdään konkreettisesti mannerlaattojen olomassaolon vaikutukset. Dynamic Earth (n.d.) -sivustolla on paljon aiheeseen liittyvää tietoa ja edellistä esimerkkiä vielä selkeämpi visuaalinen esitys mannerlaattojen sijainnista kartalla.

Tein ensimmäisen kartan hyödyntäen tunnilla opittua interpolointia.  Tein seuraavat kaksi karttaa ilman intepolointia, sillä kahden eri muuttujan esittäminen kartalla interpoloinnin avulla menee mutkikkaaksi – ja lopputulos on vaikeasti ymmärrettävä. Onkin hyvä miettiä miten tietoa esitetään, jotta se palvelee tiedon vastaanottajaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. 

Kuva 1. Vuoden 1900-jälkeen esiintyneet 6-9 Richterin voimakkuuden maanjäristykset 

 

Kuva 2. Laattatektoniikkakartta. Punaiset mutkittelevat viivat ovat keskiselänteiden keskikohtia, mannerlaattojen rajoja.  Lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Plate_tectonics_map.gif 

Toisessa tekemässäni kartassa (kuva 3) voidaan havaita edelleen 1900-luvun jälkeiset maanjäristykset, joiden voimakkuus on Richterin asteikolla 6 – 9. Tämän lisäksi karttaan on lisätty kaikki maapallon tulivuoret. Tämän kartan avulla voidaan opettaa tulivuorten purkausten yhteyttä maanjäristykseen ja mannerlaattojen olemassaoloon. Opetuksessa olisi mielekästä näyttää kartat juuri tässä järjestyksessä, jolloin ymmärtäminen etenee kronologisesti vaiheittain. Kuva 3.  Tulivuoret ja maanjäristykset (vuoden 1900-jälkeen)

Kolmannen  tekemäni kartan (kuva 4) voidaan havainnollistaa viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunutta maanjäristys- ja tulivuoritoimintaa. Rajasin aikavälin viimeiseen 10 vuoteen, sillä uskoisin tämän tiedon olevan oppilaista kiinnostavaa (ovat eläneet ja ehkä muistavat joitakin uutisia purkauksiin liittyen –> voivat paremmin “liittää” itsensä opittavaan asiaan). Rajaus auttaa myös hahmottamaan maanjäristysten ja tulivuoritoiminnan määrää. Lisäsin karttaan myös 4 Richterin asteikon maanjäristykset, jonka avulla voidaan vertailla eri asteisten järistysten sijaintia maapallolla.  

Kuva 4. Tulivuoren purkaukset ja maanjäristykset 2012-2022 aikavälillä.

Mielestäni kartat havainnollistavat hyvin maanjäristysten sijaintia sekä tulivuoritoiminnan yhteyttä maanjäristyksiin ja mannerlaattojen saumakohtien sijaintiin. Lisäksi olen tyytyväinen karttojen visuaaliseen ulkonäköön (erityisesti 2-3 karttoihin). Olisi ollut mielekästä lisätä karttaan mannerlaattojen saumakohdat, mutta tähän oma osaamiseni ei riittänyt. Lisäksi voisi olla mielenkiintoista vertailla yhdellä kartalla jokaista eri Richterin asteikon voimakkuutta (eri värillä eri voimakkuudet). Ehkä kartasta voi tällä tavalla tulla kuitenkin epäselkeä, sillä maanjäristykset menevät pakosti päällekkäin (kuten jo kuvasta 4 voidaan huomata). Todistakoon joku kurssitovereistani epäilykseni vääräksi! 😀

Lähteet:

Dynamic Earth (n.d.). Plates and Boundaries. Viitattu 23.2.2022, saatavissa: https://www.learner.org/wp-content/interactive/dynamicearth/tectonicsmap/index.html

Laattatektoniikkakartta. Wikipedia. Haettu: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Plate_tectonics_map.gif

 

Yksi vastaus artikkeliin “6. kurssikerta”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.