3. kurssikerta – Tietokantojen yhdistämistä ja ympyrädiagrammeja –

Kolmannella ryhmäkerralla harjoiteltiin erityisesti tietokantojen yhdistämistä ja tietokantojen muokkaamista haluttuun muotoon. Yhteisen harjoitustyön aikana opittiin muun muassa sitä, miten Excel-tyyppistä tiedostoa voi tuoda QGIS:iin (tiedostomuodon vaihtaminen cvs:ksi) ja miten aineistoa voi niin sanotusti typistää ja pelkistää haluttuun muotoon kuitenkaan yhtään dataa menettämättä matkalla (dissolve/ count polygons in points- toiminnot).

Afrikka – timantteja, öljykenttiä ja konflikteja 

Ryhmäkerralla aineisto liittyi mm. Afrikan alueen merkittäviin konflikteihin, timanttikaivoksiin ja öljykenttiin. Tein alla olevan kartan (kuva 1) tunnin aikana. Kartta on empimättä hieman keskeneräisen näköinen, sillä viimeistelin kartan hyvin nopeasti ennen itsenäiseen työhön siirtymistä. En muistanut jakaa tätä tiedostoa pilvipalveluun, joten en sitä kotona pystynyt enää jatkamaan. 

Kartasta voidaan huomata öljykenttien sijaitsevan suurimmaksi osin Pohjois-Afrikassa. Sen sijaan timanttikaivokset näyttäisivät sijaitsevan erityisesti Keski-ja Etelä-Afrikan alueella – kuitenkin hyvin ripotellen. Konfliktit sen sijaan ovat sijoittuneet hyvin laajasti ympäri Afrikkaa (erityisesti Pohjois- ja Keski-Afrikkassa). Eemil nosti blogissaan esille konfliktien johtuvan Afrikan alueella hyvin moninaisista syistä, esim. nälänhädästä, korruptiosta ja kuivuudesta. Vaikka timanttikaivoksien läheisyydessä voidaan havaita konflikteja suhteellisen paljonkin, ei tästä voida tehdä johtopäätöksiä sen suhteen, että timanttikaivokset/öljykentät lisäisivät konfliktien määrää. Tietenkin tämä voi olla mahdollista – eikä sitäkään voida poissulkea.  

Kun tietokantaan lisättiin internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina, voisi olla mielenkiintoista tutkia onko konfliktien aikana internetin käyttö lisääntynyt/vähentynyt. Voisi olla myös mielenkiintoista tutkia onko timanttikaivosten tuottavuusluokittelun ja konfliktien välillä huomattavissa jonkunlaista yhteyttä, eli tuottavilla alueilla  tuottavina vuosina mahdollisia konflikteja enemmän. Tai liittyykö konfliktit jollain tapaa kaivosten löytämis- tai kaivausten aloitusvuoteen.  

 

Kuva 1. Konfliktit, timanttikaivokset ja öljykentät Afrikassa. Lähde: Geoinformatiikan menetelmät 1 –kurssimateriaali 

 

 Suomi – tulvia ja järviä

Kun siirryimme tunnilla itsenäisen työn pariin, kesti hetki tajuta, että mitä pitäisi edes alkaa tekemään. Vaikka tehtävässä käytettiin juuri harjoiteltuja uusia toimintoja, ei opitun soveltaminen uudessa tehtävässä tullutkaan kuin “apteekin hyllyltä”. Mietinkin tauolla sitä, olinko oikeasti miettinyt mitä alkutunnista oltiin tehty – vai painelinko nappeja vai “käskystä”.  No, lopulta pääsin kärryille hommasta, mutta harmikseni koneeni alkoi temppuilemaan toden teolla. Join-toiminto ei toiminut koneellani ollenkaan – eikä nyt siis kyseessä ollut “normaali kaatuminen”, mitä ohjelma tekee suhteellisen useasti kyseisen toiminnon kohdalla. Arttukin tuli ihmettemään, miksi en onnistunut yhdistämää MHQ/järvisyys%- aineistoa tietokantaan join-toiminnolla, eikä syy selvinnyt hänellekään. Noh, päätin auttaa ja seurata lopputunnin opiskelijakavereiden tehtävän tekoa, jonka jälkeen lähdinkin kotiin.  

Sain tehtyä kotona alla olevan kartan (kuva 2). Onneksi olin tunnilla yrittänyt aineiston yhdistämistä kymmeniä kertoja, joten muistin tämän nyt ongelmitta heti ohjelmiston avattuani. Minulla oli hieman hankaluuksia saada pylväät/ympyrädiagrammit toimimaan. Onnistuin kuitenkin lopulta tekemään ympyrädiagrammit karttaan ja vaikuttamaan ympyröiden kokoon. Jos en olisi onnistunut vaikuttamaan ympyröiden kokoon, karttaa olisi ollut aivan kamalaa katsoa – ja myös mahdotonta lukea. Elise päätyi omassa tehtävässään jakamaan teemakartan informaation kahteen eri karttaan (tulvaindeksi toisessa, järvisyys % toisessa). Itseäni tämä myös houkutteli karttaa tehdessäni, ja Elisen lopputulos onkin mieluinen! Päädyin tekemään työn kuitenkin yhteen karttaan, ja koen, että värivalinnoilla ja visualisoinnilla kartasta sai kuin saikin mielekkään näköisen.  

 Kuva 2. Teemakartta tulvaindeksistä valuma-alueilla sekä järvien/maan osuus maan pinta-alasta.   Lähde: Geoinformatiikan menetelmät 1 –kurssimateriaali. 

Kartan perusteella voidaan päätellä se, että Suomen joet valuvat Itämerelle hyvin laajalta alueelta ja tulvariski näyttäisi olevan suurinta rannikkoalueilla. Korkein tulvariski kohdistuu Pohjanmaan matalalle rannikolle ja Lounais- sekä Etelä-Suomen rannikolle.  Näillä alueilla järvien osuus pinta-alasta näyttäisi olevan pieni. Voidaan myös huomata, että niillä alueilla, joilla järvien osuus on suurempi, ei ole nähtävissä tulvariskiä. Järvet näyttäisivät olevan tärkeä tekijä tulvariskin vähentämisessä. Tuomas oli löytänyt blogiinsa hyvän lähteen (Syke 2007), jonka mukaan “suuri järvien määrä tasoittaa virtaaman vuotuisia vaihteluita selvästi”.  

Lähteet: 

Hartikainen, T. (2022). Maa-gis-ta menoa. Viitattu 6.2.22, saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/2022/02/02/3-kurssikerta/

Tammela E. (2022). Geoinformatiikan menetelmiä Elisen Tapaan. Viitattu 6.2.2022, saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/tammelael/

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.