5. kurssikerta

Viidennen kurssikerran uutena oppina oli bufferointi. Bufferoinnin avulla voidaan selvittää eri etäisyyksien sisällä olevia lukumääriä. Bufferointi-toiminnon avulla aineistosta saadaan irti mielekkäästi dataa ja Taru Tornikosken mukaan bufferointi onkin mukavan konkreettinen tulevaisuuden töitäkin ajatellen”. Taru nosti blogissaan myös esille esimerkkejä bufferoinnin käyttömahdollisuuksista, mikä lisäsi omaa ymmärrystä työkalun mahdollisuuksista! Tällähän pystyy vaikka mihin!😊  
 
Teimme yhteisesti tunnin alussa tehtävän, jossa selvitettiin, kuinka moni rakennus on 100 metrin päässä Pornaisten pääteistä. Tein tämän harjoituksen rasterikarttaan, johon olin itse piirtänyt päätiet sekä naputellut kaikki rakennukset pisteiksi. Lisäsimme rakennuksiin Rand-toiminnolla 1-8 asukasta per rakennus. Alla olevassa kuvassa (kuva 1) on kuvakaappaus QGIS:istä. Tässä kuvassa bufferoitu alue näkyy sinisellä (100 metriä päätiestä). Piirsin vahingossa puolikaaren muotoisen tiepätkän karttaan, joka ei lukeudu Pornaisten päätieksi, vaan on enemmän asutusalueen tienpätkää. Naputtelin alueelle yhteensä 699 rakennusta (3179 asukasta), joista bufferoidulle alueelle päätyi 312 rakennusta (1452 asukasta).  


Kuva 1. Kuvakaappaus QGIS:stä. Kuvassa sinisellä bufferoitu alue (100 metriä piirretyistä tieosuuksista). Pellot vaaleanpunaisella. Rakennukset punaisella (bufferoidun alueen sisällä rakennuksen väri on keltainen).  

Yhteisen harjoituksen jälkeen lopputunti olikin itsenäisten tehtävien tekemistä, joissa kerrattiin aikaisemmilla kerroilla opittuja asioita. Tein kurssikerran aikana muutaman kurssikaverin kanssa itsenäistehtävistä 1 (lentokentät), 2 (asemat) ja 3 (koulut). Pakko myöntää, en olisi yksin näistä tehtävistä selvinnyt, vaan yhteinen pohdinta auttoi jäsentämään ajatusprosessia! Kuinka kiitollinen olenkaan siitä, että kurssi voidaan suorittaa lähiopetuksena! Kurssitoverini Tiina oli tehnyt yhdessä tehdyistä tehtävistä kokoavan taulukon, joka onkin mielekäs tapa esittää tehtävien vastaukset. Päätin tehdä vastauksista myös taulukon (taulukko 1).

Taulukko 1. Itsenäistehtävien vastauksia.

 

Lähteet:

Ilmoniemi, T. (2022). Geoinformatiikkaa – Seikkailua QGIS:in maailmassa -blogi. Viitattu 23.2.2022, saatavissa: blogi: https://blogs.helsinki.fi/tiinailm/

Tornikoski, T. (2022).  Geoinformatiikkaa tutkimassa -blogi.  Viitattu 23.2.2022, saatavissa: blogi: https://blogs.helsinki.fi/tornitar/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.