QGIS – rakastettuni

QGIS – rakastettuni

Afrikka

Tällä kertaa työskenneltiin tietokantojen parissa. Muuten kaikista haukuistani huolimatta oikeasti ilmeisesti varsin toimivan QGIS:in Akilleen kantapääksi on ilmeisesti osoittautunut tietokantojen yhteen liittäminen. Sitä yrittäessä ohjelma ilmeisesti toisinaan yksinkertaisesti vain kaatuu, minkä eilen pääsin itsekin kokemaan. Muistetaan siis säännölliset välitallennukset!

Konfliktien syitä? Konfliktien, timanttikaivosten ja öljy- ja maakaasuesiintymien sijoittumista Afrikassa. Lähde: PRIO

Aineistoon lisättiin tietoa ensin Afrikan internet-käyttäjien määrästä vuosina 2000 ja 2020, sekä Facebookin käyttäjämäärä vuonna 2018. Sen jälkeen lisättiin vielä tietoa merkittävistä konflikteista, timanttikentistä ja öljy- ja maakaasukentistä. Aineistoa olisi voinut koittaa jotenkin liittää yhteen teemakarttaankin, mutta luulen, että siitä olisi tullut turhan sekava. Nyt kartta on suhteellisen selkeä, vaikka toki konflikteja ja timantteja osoittavat karttamerkinnät sekoittuvat toisiinsa, etenkin Länsi-Afrikassa ja esimerkiksi Angolassa. Jo kartan perusteella voidaan huomata, että timantit ja konfliktit eivät aina esiinny samalla alueella – ja konflikteja syntyy muistakin syistä kuin timanttien takia.

Konfliktien tapahtumavuoden mukaan voidaan seurata monia ilmiöitä. Dekolonisaatio ja kuivuusaallot ainakin voivat niissä näkyä. Sekä timanttikaivosten että öljy- ja maakaasukenttien perustamisvuosissa on paikoitellen puutteellista tietoa. Timanttikaivosten kohdalla usein perustamisvuotena on 1946, vaikka ne ovat toki olleet käytössä jo aiemmin. Öljy- ja maakaasukenttien kohdalla tilastoissa on monessa kohtaa ylimääräisessä informaatiossa mainittu tarkka perustamisvuosi, vaikka perustamisvuoden ilmoittavassa sarakkeessa lukisi mitä. Nämä kaikki tekijät liittyvät toisiinsa, mutta eivät ole toinen toistensa ainoita selittäviä tekijöitä. Konflikteja syntyy resurssien epätasaisesta jakautumisesta, mutta tärkeitä resursseja on muitakin kuin vain timantit ja öljy.

Internetkäyttäjien lukumäärää teemakartassa ei ole ilmoitettu. Sen äärellä on tärkeä huomata, että Afrikka ohitti yhden kehitysvaiheen puhelimissa ja internetin käytössä. Afrikassa on huomattavasti vähemmän perinteisiä pylväiden varaan ripustettuja tai maahan kaivettuja puhelinlinjoja kuin Euroopassa, siellä internetiä käytetään huomattavasti yleisemmin puhelimella kuin vaikka tietokoneen äärellä istuen. Heikko ostovoima ja mobiilipalveluiden korkea hinta edelleen rajoittaa internetin saatavuutta, mutta Afrikkaa ei tule tässä nähdä homogeenisena kokonaisuutena, vaan huomata suuretkin erot mantereen eri alueiden ja valtioiden välillä.

Suomi tulvii

Sitten tulvivan Suomen äärelle. Jo maanantai-illan oppitunnilla ehdin näitä tietokantoja yhdistellä – silloin QGIS kaatui ja koitti viestittää, että nyt on aika lähteä kotiin. Muutin taustavärin neutraalin valkoiseksi, vesistöt silmään sopivasti sinisiksi ja tulvimisen teemaväriksi otin kaikki Kouvolan sävyt, eli harmaata. Omaan silmään se tuntuu ihan miellyttävältä. Nyt vielä järvisyys sopiviksi diagrammeiksi päälle. Olen järvisyystietokannan käynyt Excelissä tallentamassa sopivaan muotoon ja opettajan ohjeistuksella sain ääkkösetkin paikalleen. Nyt siis vain luodaan se diagrammi.

Kas kummaa. Diagrams-kohdassa kaikki on harmaata kuin kesäinen Kouvola. Tarkistetaan ohjeet, siitähän tämä usein on kiinni. ”löydät pylväiden laatimiseen tarvittavan työkalun tason Properties-lehdeltä, kohdasta Diagrams. Tutustu sen käyttöön.” Selvä. Ei auta. Onkohan tämä jotenkin jossakin väärässä muodossa? Ei, en vain ollut liittänyt sitä osaksi tuota kattavinta tietokantaa, siitäkö se johtuu? No niin, koitetaan liittää tietokannat yhteen. Ja QGIS kaatuu. En edes jaksa olla yllättynyt. Ohjelma uudestaan käyntiin, toistetaan sama ja… kaikki meni niin kuin pitikin. En edes jaksa olla yllättynyt.

Diagrammityökalun kanssa joutuukin säätämään. Saan muutaman palkin ilmaantumaan kartalle, mutta Vuoksen valuma-alueella järvisyyden pitäisi olla 19,8 %, mutta alueen päällä ei palkkia ole. Ai niin, nämä prosentit kannatti muuttaa Field Calculator-työkalulla fiksumpaan muotoon. Teen sen ja ongelma jatkuu. Huokaisen ja lähden syömään. Tästä voi jatkaa illemmalla. Ja niin teinkin ja nythän tämä sujuu. En pitänyt pelkästään järvisyyttä kuvanneesta palkista, joten tein ohjeen mukaisesti maapinta-alan osuuden ja piirakkadiagrammi on paremmin silmää miellyttävä. Vihreä kuvatkoon maata ja tuollainen kellanruskea järviä, koska en halua käyttää sinisen sävyjä, jottei diagrammi sotkeudu paikoin alla olevan järven kanssa.

Tulvaindeksi valuma-alueilla ja piirakkadiagrammi maapinta-alan ja järvisyyden välisestä suhteesta.

Olen lopputulokseen varovaisen tyytyväinen. Kaakkoisrannikon pienillä valuma-alueilla diagrammit väkisinkin puuroutuvat, mutta siellä järvisyysaste on niin pieni, että asialla ei ole merkitystä. Muuten järvisemmät alueet erottuvat varsin hyvin ja voidaankin huomioida, että järvisyys pienentää huomattavasti tulvaindeksiä. Pohjanmaa tulvii, eli monella Perämereen ja Merenkurkkuun laskevalla valuma-alueella tulvimisriski on korkea, mutta myös Turun saaristoon ja Suomenlahteen laskevilla valuma-alueilla tulvimisriski on myös merkittävä. Toisaalta olisi ollut mielenkiintoista tilastoida myös Ruotsin itärannikko, mutta valuma-alueet meren sillä rannalla ovat toisaalta profiililtaan ja luonteeltaan niin toisenlaisia, että vertailun mielekkyys kärsii.

Tätä kirjoittaessa ei vielä muita blogeja näkynyt, joten pitää palata sen puitteissa asiaan loppuviikosta. Ja kouvolalaisille pahoittelut.

Edit: Tsemppiä Taru Tornikoskelle diagrammien kanssa, se ei lopulta ihan niin monimutkainen juttu ollutkaan, mutta ei se myöskään ihan intuitiolla tämän ohjelman kanssa tunnu sujuvan. Itselläni auttoi paljon se, että seurasin hieman vieressä tunnilla kun opettaja tuota vierustoverille neuvoi.

 

Viitteet

Granguillhome Ochoa, R., Lach, S., Masaki, T. & Rodríguez Castelán, C. (8.12.2021) World Bank Blogs. Why aren’t more people using mobile internet in West Africa?
https://blogs.worldbank.org/digital-development/why-arent-more-people-using-mobile-internet-west-africa

Taru Tornikoski (1.2.2022). GEOINFORMATIIKKAA TUTKIMASSA :).
Tietokantojen yhdistely – kaatumisia ja nousuja. https://blogs.helsinki.fi/tornitar/ (Tieto haettu 4.2.2022)

 

Yksi vastaus artikkeliin “QGIS – rakastettuni”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.