QGIS – voittajani

Tällä kertaa mennäänkin hieman enemmän pohdiskelevalla otteella. Tunnilla käytiin lyhyesti läpi bufferointi, eli puskurointi. Se ei teknisesti ollut kovin vaikea suoritus, vaikka QGIS kyllä yritti parhaansa mukaan vaihtaa kartan mittakaavaa sattumanvaraisesti. Puskuroimme Pornaista ja sitten PK-seudun lentokenttien lentomelualueita ja alueen asemia saavutettavuuden näkökulmasta. Näitä puskurikarttoja on tullut eri luennoilla välillä vastaan, joten kyllähän tässä kaikessa toki liikutaan koko ajan sellaisessa maantieteilijän osaamisalueessa. On siis ihan perusteltua, että jokaiselle maantieteilijälle nämä asiat opetetaan, mutta olen tämän suhteen tehnyt myös oivalluksen itsestäni.

Kuten ehkä blogini lukijat ovat huomanneet, QGIS on aiheuttanut otsasuonen tykytystä ja naapuruston lapset ovat varmaan oppineet uusiakin kirosanoja työskentelyäni kuunnellessaan. Olen luonteeltani varsin rauhallinen, mutta QGIS onnistuu kaivamaan sellaista alkukantaista raivoa esiin, että asiasta voisi jopa huolestua. Olen luonteeltani myös utelias ja tykkään oppia uutta, mutta QGIS:in kanssa moiset oppimiskokemukset ovat jääneet aika vähiin. Kun kysytään, että mitkä ovat tämänhetkisen paikkatieto-osaamisesi perusteella QGIS:in keskeisimmät työkalut, joiden käytön hallitset hyvin tai auttavasti, pitää pysähtyä oikein miettimään.

Noh, juuri nyt osaan puskuroinnin, mutta sekin on ensi viikolla jo varmaan unohtunut. Työskennellessä tuntui, että moni ihan perusjuttu on mielestä kadonnut, kai niitä pitäisi sitten vain kerrata aiemmista ohjeista. Juuri ja juuri nyt osaan tuon Select by Location -työkalun käytön ja sitten tallentaa siitä varsinaisen tason, mutta tietokantojen yhdistämistä ja muuta… jaa-a, jotenkin se varmaan tehtiin. Itsenäistehtävät 1 ja 2 sain tehtyä jo tunnilla, kiitos vierustoverin avun ja opettajan neuvojen niistä selvisin ja tulokset sain jopa taulukkoon.

Taulukko

Kolmanneksi itsenäistehtäväksi valitsin ensimmäisen, eli KOULUT. Tehtävä sinänsä vaikuttaa yksinkertaiselta. Pitää valita tuon yhden koulupiirin alueelta asukkaita ja laskea siitä tietokannasta tiettyjä lukuja ja prosentteja. 168 kotia sain valittua alueelta, tavallaan kiva huomata, että ainakin tähän asti tehtävä sujuu. Nyt vain tutkitaan, että kuinka moni alueen asukkaista on 6-vuotias, eli tulossa ala-asteelle ensi vuonna. Määrä on niin pieni, että sen voisi laskea ihan päässäkin, mutta lasketaan se silti Field Calculatorilla. Mites se tapahtuikaan? Sum-funktio varmaan? Se ja tuo IKA6-kenttä. Niinhän se varmaan… ai ei vai? Eli, jos kirjoitan funktion sum, se ei tee noita sulkeita. Mutta kun valitsen sen tuolta, syntyvät sulkeet myös. No niin, tämähän on tietysti ihan loogista.

Yläasteikäisiä ovat 14–16-vuotiaat. Onko jopa muuten niin, että ei ole enää yläastetta, vaan se on yläkoulu? Noh, niin tai näin, nyt pitäisi laskea seuraavalle vuodelle ikäluokat niin, että ketkä ovat ensi vuonna tuon ikäisiä. Tämähän pitäisi olla ihan yksinkertainen juttu, lasketaan tämän vuoden ikäryhmistä 13–15-vuotiaat. Se jopa onnistuu ihan hyvin. Kouluikäisten lasten ja nuorten määrän osuus alueen asukkaista pitäisi onnistua myös, lasketaan kouluikäiset yhteen ja jaetaan se koko alueen väkiluvulla. Luodaan siis molemmista oma kenttänsä tietokantaan. Kouluikäisiä 184, asukkaita 1894. Ja annetaan Field Calculatorille tehtäväksi tehdä jakolasku. Tästä saatiin suhdeluku, eli asukkaista 9,7 % on kouluikäisiä. Tästä saa samalla työkalulla tehtyä sitten laskun, jolla selviää muunkielisistä 9,7 % pyöristyvän 11 kouluikäiseen. Tämä tehtävä ei nyt ylettömän vaikea ollut, lähinnä siinä treenattiin tuon Field Calculatorin käyttöä, mikä onkin ehkä yksi työkaluista, jonka kanssa on kohtalaisen hyvin jo päässyt sinuiksi.

– Kuinka paljon Helsingin Yhtenäiskouluun on tulossa uusia koulutiensä aloittavia oppilaita aineiston keruuhetkestä seuraavana vuonna, sen omasta koulupiiristä? 14
– Kuinka suurta määrää yläasteikäisiä oppilaita Helsingin yhtenäiskoulun pitää varautua opettamaan seuraavana vuonna (oma koulupiiri)? 63
– Kuinka suuren osuuden koulupiirin alueella asuvista asukkaista muodostavat kouluikäiset lapset ja nuoret (ala-aste ja yläaste)? 9,7 %
– Kuinka monta muunkielistä kouluikäistä alueella asuu, jos oletetaan että muunkielisissä perheissä lasten ja aikuisten suhde on sama kuin edellisessä kohdassa laskettu? Luku on vain arvio, ei siis tarkka lukumäärä. 11

Puskurivyöhykkeiden käyttötavoiksi olisin ennen kurssia ehdottanut juuri jonkin asian, esim. äänen vaikutusaluetta sekä juuri tuollaista tietynlaista saavutettavuusanalyysiä. Varmaan niitä voisi käyttää jokien tulvimisalueiden kartoittamiseen, tosin se riippunee enemmän maastosta kuin suoranaisesta etäisyydestä. QGIS antaa työkaluja monenlaisten ongelmien ratkaisuun, mutta mietin sitä, että ohjelma on tietysti täysin riippuvainen sen saatavilla olevan datan tarkkuudesta ja laadusta. Laajoilla tietokannoilla on helppo luoda monenlaisia analyysejä, mutta jos joltakin alueelta tiettyä dataa ei vain ole saatavilla, ei QGIS taikatemppuihin pysty. Ehkä. En halua kyseenlaista QGIS:in kykyjä, koska on edelleen hyvin mahdollista, että siitä tulee uuden robottien maailmanjärjestyksen keskus ja en halua ärsyttää sitä liikaa.

Suurin rajoittava tekijä QGIS:ille on varmasti sen käyttäjä. Ymmärrän, että paikkatieto-ohjelmaksi QGIS on oikeasti oikein hyvä ja suurin osa turhautumistani siihen on turhautumista omaan osaamattomuuteen. Jos käyttäjä ei tiedä minkälaisilla komennoilla ja toiminnoilla ohjelmaa pitäisi oivasti ajaa, ei se edelleenkään taikatemppuihin pysty. Ei sillä, en väittäisi QGIS:iä mitenkään aloittelijaystävälliseksi tai edes kovin intuitiiviseksi. Sen kanssa varmasti pitäisi jumpata vielä pitkään, jotta siitä saisi vihollisen sijaan liittolaisen, mutta itse nostan kädet pystyyn. QGIS nujersi minut. Ei, en halua paikkatietoalan ammattilaiseksi ja osaajaksi. Hyvä oppi varmaan sekin.

Blogiviittaukset tulevat taas jälkikirjoituksena, koska tätä kirjoittaessa en vielä muilta postauksia tämän viikon tehtävistä löytänyt.

Edit: Jessika Isomeren blogi oli visuaalisesti oikein miellyttävä, pitää muistaa itsekin, että tilastoista saa toimivampia, kun niihin vähän käyttää väriä. Se ei tee tilastoista lainkaan huonompia tai vähemmän ”ammattimaisen näköisiä”, mutta miellyttää silmää mukavasti.

Viiteet:

Jessika Isomeri (17.2.2022).  JESSIKAN GIS-HURVITTELUT
Matka geoinformatiikan saloihin. Viikko 5 – Bufferointia ja uima-altaita. https://blogs-test.it.helsinki.fi/jessikangishurvittelut/ (Tieto haettu 17.2.2022)

3 vastausta artikkeliin “QGIS – voittajani”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.