Viikko 5: Bufferointia ja itsenäisiä analyyseja

 

Tämän kurssiviikon kerta painottui suuresti itsenäiseen työskentelyyn, mikä tuntui aluksi rankalta sekä hieman toivottomalta. Varmuutta QGIS:n käyttöön on jo kertynyt ja koen tämän viikon luennon jälkeen saaneen selvästi lisää itsevarmuutta käytön suhteen. Tiedostojen tallentaminen ja tiedostomuodot alkavat selkenemään kuten myös eri työkalujen käyttö.

Aloitimme luennon yhdessä harjoitellen bufferointia Pornaisten keskustan alueella (kuva 1). Digitoimme jotain teitä ja rakennuksia Pornaisten alueelle jo viime kurssikerralla, joten kartta oli valmiina käyttöä varten. Alue oli minusta juuri sopiva alun harjoitteluun, sillä tietomäärä oli helpommin hallittavissa kuin esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän tehtävässä.

Kuva 1. Näyttökuva Pornaisten terveyskeskuksen ympärille muodostetusta 500 metrin säteisestä bufferista.

Vaikka luennolla itsenäisten tehtävien suorittaminen tuntui aluksi hyvin haastavalta, uskon oppineeni paljon luennosta ja sen asioista. Pornaisten alueen jälkeen siirryimme Helsingin ja Vantaan suunnalle. Ensiksi keskityimme Malmin lentokenttään ja sen melualueeseen. Malmin lentokentän kohdalla tehtävä eivät itsessään olleet kauhean vaikeita, mutta QGIS koneessani ei suostunut yhteistyöhön. Ongelman perimmäinen syy ei ikinä selvinnyt, mutta lopulta onneksi sain halutun lopputuloksen pienellä avustuksella (kuva 2).

Kuva 2. Näyttökuva Malmin lentokentän ympärille muodostetusta 1 km säteisestä bufferista.

Toistin samanlaisen kaavan puskuroinnin suhteen Helsinki-Vantaan lentokentälle kuten tein Malmille. Piirsin kiitoradat, jonka jälkeen muodostin muutaman bufferin kiitoratojen ympärille. Bufferin tuottaminen QGIS:lla oli minusta yllättävän yksinkertaista ja uskon itsenäisten toistojen syventäneen oppia puskuroinnin suhteen. Minusta on mielenkiintoista tehdä analyysejä puskurointien perusteella. Ne ovat hyvin visuaalisia ja eri ilmiöiden liikesuhteet sekä vaikutusalueet ovat moninaisia sekä mielenkiintoisia tutkia (kuva 3).

Kuva 3. Näyttökuva Helsinki-Vantaan lentokentän kiitoratojen ympärille tehdystä 2 km säteisestä bufferista. Tumman sinisellä alueella lentomelu on 65dB.

Olen kerännyt itsenäisesti suoritettujen tehtävien vastauksia oheiseen taulukkoon (taulukko 1). Prosenttiosuudet olen laskenut omatoimisesti laskimen avulla, vaikka QGIS varmaan voisi tämänkin tehdä puolestani.  Minun ongelmakseni koitui alueiden selvittäminen, missä ulkomaalaista väestöä olisi tiettyjä osuuksia. Yritin kauan ja monella eri tavalla selvittää näitä, mutta en vain yksinkertaisesti onnistunut siinä. Lopulta tuntui ettei yrittämisessäkään ollut enää järkeä, sillä vaikka olisin onnistunut koitoksessa, minulla ei olisi ollut mitään hajua miten siinä onnistuin. Hieman samankaltaisen kamppailun oli käynyt myös Katri Hämäläinen, joskin se oli eri tehtävästä. Hämäläinen toteaa hyvin blogissaan ”Tehtiin jotain en muista mitä”, mikä on minusta osuvasti sanottu.

Taulukko 1. Itsenäistehtävien vastauksia lentokentistä, asemista ja taajamista.

Kaikesta huolimatta olen alkanut melkein jo pitämään QGIS:sta ohjelmana, mutta välillä se saa verenpaineeni kohoamaan. Ongelmatilanteessa tuntuu, ettei aina ole selkeää syytä miksi jotain ei esimerkiksi tapahdu. Se on hieman hermoja raastavaa, sillä yleensä ei ymmärrä mitä tuli tehtyä väärin tai mikä ajoi ylipäätään siihen tilanteeseen. Se hankaloittaa, sillä tulevaisuudessa ei tietoisesti osaa ehkäistä samaan tilanteeseen ajautumista. Kuten  Janne Turunen blogissaan toteaa, eniten QGIS:n käyttöä rajoittava tekijä on varmasti käyttäjä itse.

Lentokenttien, asemien ja taajamien jälkeen siirryin seuraavaksi tehtävään, jossa keskityttiin Helsingin Yhtenäiskouluun. Joidenkin kysymysten vastaukset saattavat hieman heittää, sillä en muistanut varmaksi minkä ikäisinä ollaan milläkin luokka-asteella. Täysin oikeat vastaukset eivät onneksi olleet tehtävän ydin tällä kertaa, vaan se miten tehtävät sai suoritettua.

Kuva 4. Näyttökuva Helsingin Yhtenäiskoulusta, sen koulupiiristä ja siihen kuuluvista asukkaista.

Tehtävä oli mukava ja onnistuin melko kivuttomasti siinä omasta mielestäni. Luennolla tehdessäni tehtäviä tuntui, että suoriuduin tehtävistä ’yritys ja erehdys’-taktiikalla. Mutta kotona aukaistessani QGIS:n ja tarvittavat tiedostot, totesin että jotain on kurssilla ja tällä viikolla tullut opittua. Aloitin tehtävän tekemällä koulusta polygonin, sillä olin aloittamassa tekemään bufferia, kunnes tajusin valintatyökalulla saavani suoritettua kaikki toiminnot mitä tarvitsin (kuva 4).  Tehtävän tekeminen eteni ja sain vastaukset melko nopeasti selvitettyä. Ohessa Helsingin Yhtenäiskouluun liittyvien tehtävien vastauksia (taulukko 2).

Taulukko 2. Itsenäistehtävien vastauksia Helsingin Yhtenäiskoulusta.

Ilo on huomata tässä vaiheessa kurssia, että jotain on jo tullut opittua. QGIS:n avatessa ei vaivu heti epätoivoon vaan sinnikkäästi yrittämällä usein pääsee haluttuun lopputulemaan. Kertaus on opintojen äiti suurimassa osassa asioita, kuten myös QGIS:n kohdalla. Vaikka useasti voi turhauttaa, kun yhteistyö QGIS:n kanssa takkuaa, silloin kun onnistuu, ei ole riemulla rajaa.

 

Lähteet

Hämäläinen K. (2022) QGIS – buffereita ja uima-altaita GIS-VELHOKSI (luettu 18.2.2022)

Turunen J. (2022) QGIS – voittajani Geoinformatiikan mystiset menetelmät (luettu 18.2.2022)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.