Interpolointia ja hasardeja

Kumpulassa ja maailmalla

Kuudennella kurssikerralla aloitimme oppitunnin lumimyrskyssä tarpomisella merkiten Epicollect5 -sovelluksella pisteitä maastossa, jossa tärkeimpänä varusteena olisi ollut laskettelulasit suojana kirvelevältä lumelta.
Sovelluksen avulla saimme kerättyä dataa siitä, miten kaupungin käyttäjinä koimme Kumpulan ympäristön esimerkiksi turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta. Tämän jälkeen opimme tuottamaan pistemuotoista aineistoa kartalle, jossa hyödynsimme keräämäämme dataa. Lopuksi itsenäistehtävässä jäi tehtäväksi pistemuotoisen aineiston tuottaminen hasardien muodossa, jossa tarkastelin tulivuorten, maanjäristysten sekä litosfäärilaattojen yhteyttä, joita voisi hyödyntää opetuksessa.

Interpolointia Helsingissä

Epicollect5 -sovelluksen avulla jokainen kurssilainen keräsi sijaintitietoon sidottua dataa Kumpulan -ja sen lähialueilta pistemäisessä muodossa. Pisteet yhdistettiin yhdeksi aineistoksi, jonka tarkoituksena oli arvioida alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Lopuksi aineistosta tuotettiin interpoloimalla kartta, jonka avulla pystyi tarkastelemaan oppilaiden näkemyksiä esimerkiksi kohteiden turvallisuudesta Kumpulasta ja sen lähialueista. Mitä punaisempi alue oli, sen turvattomammaksi käyttäjä sen oli kokenut. Sininen väri ilmaisi kohteen koetusta turvallisuudesta.

Kuva 1. Interpolointia Kumpulassa ja sen lähialueilla. QGIS.

 

Maanjäristyksiä ja tulivuoria

Seuraavaksi tarkastelimme hasardien esiintyvyyttä ja yhteyttä maailman kartalla, jota voisi hyödyntää myöhemmin opetuskäytössä. Tarkoituksena oli oppia muokkaamaan internetistä dataa sellaiseen muotoon, jotta se voidaan sijoittaa suoraan kartalle. Harjoitusta varten hyödynsin Moodlesta löytyviä linkkejä NOOA:n ja USGS:n sivuille, joiden avulla sain sijoitettua maailman kartalle tietoa maanjäristyksistä ja tulivuorista. Maailmankartta oli haettu Natural Earth -sivustolta.
Ensimmäiseksi toteutin interpoloinnin magnitudin 6,5 -9 maanjäristyksistä maailmalla vuosien 2019 – 2022 välillä.

Maanjäristysten interpolointia

Kuva 2. Magnitudin 6,5 – 9 maanjäristysten esiintyminen kartalla vuosien 2019 – 2022 välisenä aikana. QGIS.

Mielestäni kartta näyttää informaatioarvoltaan ihan hyvältä. Interpolointi on kätevä työkalu pisteaineiston tarkempaan havainnollistamiseen ja auttaa aineiston visuaalisessa tulkinnassa. Erityisesti Tyynenmeren tulirengas erottuu interpoloinnilla nauhamaisesti lukuisina pisterykelminä. Legendassa jäi hieman häiritsemään kummalliset lukuarvot, joten onnistuneemman kartan olisin saanut selkeyttämällä luokittelun tasalukuihin.

Halusin pohtia näiden yhteyttä litosfäärilaattojen reunoihin sijoittumisella. Siksi päätin hakea litosfäärilaattojen reunat karttoihin ja sellaisen sain viimeinkin löydettyä ArcGIS Hubista nimellä ”platonic boundaries” shapefile -muodossa. Liitin laattareunat seuraaviin karttoihin, jotta seismisiä ilmiöitä ja niiden yhteyksiä laattojen reunoihin voisi tarkastella paremmin.

Maanjäristysten voimakkuuksien vertailua

Kuva 3. Maanjäristysten luokittelua voimakkuuden mukaan, sekä niiden esiintyminen maailman kartalla yhden vuoden ajan (2021 – 2022). QGIS.

Kartassa (kuva 3) on nähtävissä selkeää yhteyttä tapahtuneiden maanjäristysten ja litosfäärilaattojen läheisyydessä. Voimakkaimmat maanjäristykset näkyisivät painottuvan Tyynenmeren tulirenkaan mukaisesti, ja ottaen huomioon sen, että kaikki järistykset ovat sattuneet yhden vuoden aikana, saa alueella todella tottua jatkuvaan jyrinään. Valitsin tähden merkin kuvaamaan maanjäristyksiä, sillä se mielestäni kuvaa hyvin tapahtunutta ilmiötä kartalla kuvainnollisesti. Lisäksi olen huomannut joissain lasten kartoissa käytettävän samantyylistä merkkiä havainnollistamaan maanjäristyksiä.

Tulivuorten sijoittumista laattoihin

Kuva 4. Tulivuorten sijoittuminen kartalla. QGIS.

Valitsin kolmion merkin kuvaamaan tulivuoria, sillä mielikuvissa räjähtävät tulivuoret ovat yleisesti kartiomaisen mallisia.
Tässä kartassa (kuva 4) ei voi olla huomaamatta tulivuorten sijoittumista litosfäärilaattojen mukaisesti. Tässäkin kartassa tulirengas erottuu selvästi siellä, missä tulivuoret ovat sijoittuneet tiheimmin vierekkäin.
Tulivuoria ei kuitenkaan  juurikaan esiinny sivuuttavien laattojen rajalla, mutta niitä saattaa esiintyä merenpohjassa, jolloin niistä on löydettävissä  puutteellisesti tietoa, kuten Ali Ylikoski blogissaan pohtii.

Purkausten ja järistysten spatiaalisia yhteyksiä

Kuva 5. Tuhoisien tulivuorten purkausten ja voimakkaiden maanjäristysten (v. 2019 – 2022) esiintyminen maailman kartalla. QGIS.

Kartassa (kuva 5) on kuvattu tuhoisien tulivuorten purkauksia ja voimakkaita maanjäristysten sijoittumista maailman kartalla. Tuhoisaksi tulivuoren purkaukseksi lasketaan purkaus silloin, kun purkaus täyttää yhden seuraavista kriteereistä: aiheutuneet kuolemat, aiheutuneet tuhot (väh. 1 milj. $ tai enemmän), vulkaaninen räjähtävyys indeksi (VEI) 6 tai enemmän, aiheutti tsunamin tai oli yhteydessä voimakkaaseen maanjäristykseen (NOAA). Otin tarkasteltavaksi purkaukset, jotka olivat aiheuttaneet tuhoissa vähintään 1 milj. $ vahingot, sekä maanjäristykset, jotka ovat magnitudiltaan olleet yli 6,5.  Molemmat ilmiöt sijoittuvat erityisesti Jaavan alueelle, sekä Väli-Amerikkaan, jossa näkyy voimakas tapahtumaketju molempia ilmiöitä.
Janne Turunen on myös etsinyt havainnollistavan kuvan 6,9 magnitudin järistyksestä, joka kuvaa hyvin sitä, miten voimakas vaikutus korkeilla lukemilla on teihin ja rakennuksiin,
Karttoihin en mittakaavaa lisännyt teknisten vaikeuksien takia, mutta ilmeisesti myös muilla tuntui olevan haasteita sen kanssa. Eemil Sillankorva blogissaan kertoo myös jättäneen mittakaavan pois, mutta toteaa sen sallittavaksi siksi, koska kyseessä on täysi maailmankartta.

Tuottamani kartat sopisivat hyvin hasardi- ja luonnonmaantieteen opetukseen. Voimakkaat maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ovat tuhoisia paitsi infrastruktuurille, jotka aiheuttavat miljardien eurojen menetyksiä, myös ihmisille aiheuttaen paljon kuolonuhreja. Jos opettaisin tästä aiheesta, haluaisin keskittyä erityisesti siihen, missä kyseisiä hasardeja tapahtuu ja mitä seurauksia näistä hasardeista on ihmisille erityisesti tiiviisti asutetuilla alueilla. On tärkeää ymmärtää erilaisten seismisten ilmiöiden esiintyvyyttä litosfäärilaattojen saumakohdissa, sillä ne vaikuttavat olennaisesti ihmisten elämään maapallolla, ja siihen, millaista infrastruktuuria kannattaa näille alueille rakentaa.

Kuva 6. National Geographyn kuvaus Tulikehästä.

Lähdeluettelo

NOAA. National Centers For Environmental Information. Noudettu osoitteesta https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/event-search

USGS. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus. Noudettu osoitteesta https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/

National Geography. Plate Tectonics and the Ring of Fire. Noudettu osoitteesta https://www.nationalgeographic.org/article/plate-tectonics-ring-fire/

Sillankorva, E. (24. Helmikuu 2022). EEMILIN MANTSABLOGI. Noudettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/sillanko/2022/02/24/kk6-etelanmatka-ja-opetuskarttoja/

Ylikoski, A. (24. Helmikuu 2022). ALIN GEOINFORMATIIKKABLOGI. Noudettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/alingeoinformatiikka/2022/02/24/kurssikerta-6-saan-aari-ilmioita-ja-maanjaristyksia/

Turunen, J. (22. Helmikuu 2022). GEOINFORMATIIKAN MYSTISET MENETELMÄT. Noudettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/2022/02/22/lumimyrskyja-ja-maanjaristyksia/

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.