Projektioiden eroja

Tällä kurssikerralla tutustuin erilaisten projektioiden etäisyyksiin ja välimatkoihin. Harjoituksessa testattiin konkreettisesti, miten projektiot vaikuttivat kartalla tehtäviin mittauksiin eri projektioissa/koordinaattijärjestelmissä.
Tunnilla sain tehtyä kaikki tehtävät lähes valmiiksi, mutta jälleen kerran tallennuksen kanssa ilmeni ongelmia ja tehdyt työt katosivat. Siispä tällä viikolla tehtäviä on näyttää yksi.

Kuva 1. World Robinson -projektiossa Suomen pohjoisosissa piirretty alue ja viiva QGIS -ohjelmassa.
(Napauta kuvaa suuremmaksi)

Tehtävänä oli piirtää viiva ja alue (kuva 1), ja tämän jälkeen tarkastella niiden ilmoitettua pituutta/alueen suuruutta ohjelmassa eri projektioissa. Harjoituksessa kokeilin pituuksia ja alueita tasokoordinaatistossa sekä ellipsoidissa. Erot olivat huomattavia.

 

Harjoitusta varten valitsin viisi eri projektiota, jotka olivat ETRS89 / TM35FIN, Winkel Tripel, Robinson, Mercator ja Mollweide. Pituusmittana käytin piirtämääni keltaista viivaa (kuva 1) ja aluemittana piirtämääni keltaista aluetta (kuva 1).

Ellipsoidissa jokainen luku pysyi samana (taulukko 1), mutta tasokoordinaatistossa (taulukko 2) oli huomattavia vaihteluita.  Mercator  erottui muista huomattavasti suuremmilla luvuillaan. Viimeisenä vaiheena laskin erotuksena, sekä prosentuaalisen eron, miten muut projektiot erosivat ETRS89 / TM35FIN -projektiosta (taulukko 3).

Taulukossa 3 luvut on suhteutettu ETRS89 / TM35FIN – projektioon. Miinus merkki edessä tarkoittaa, että projektio on pienempi kuin ETRS89 / TM35FIN -projektio  ja positiiviset prosentit näyttävät, että projektio on suurempi kuin ETRS89 / TM35FIN -projektio. Esimerkiksi Mollweide -projektio on piirretyssä viivassa 10% pienempi kuin ETRS89 / TM35FIN -projektio ja Mercatorin projektio taas näytti pituuden 420% suhteessa pidemmäksi.

Taulukko 1. Ellipsoidissa ilmoitetut luvut Excel -taulukossa viidessä eri projektiossa. Luvut QGIS -ohjelmasta.
(Napauta kuvaa suuremmaksi)
Taulukko 2. Projektioiden tunnuslukuja esitettynä Excel -taulukossa.
Luvut QGIS -ohjelmasta.
(Napauta kuvaa suuremmaksi).

 

 

 

 

 

 

Taulukko 3. Projektioiden tunnusluvut eroteltuina erotuksena sekä prosenttimäärinä Excel -taulukossa. Luvut QGIS -ohjelmasta.

 

 

 

 

 

 

Projektioilla on suuri vaikutus esitettävään tietoon. Valitulla projektiolla voidaan saada jotkin pituudet näyttämään lyhyemmiltä, kuin ne todellisuudessa ovat ja toiset pituudet suuremmilta ja pidemmiltä. Maantieteen tutkinnon aloittamisen jälkeen olen oppinut jo hieman tarkkailemaan sitä, millaisia projektioita kannattaa käyttää. Luvut saivat silti itsenikin yllättymään ja tulevaisuudessa osaan entistä tarkemmin tarkkailla erilaisten projektioiden käytettävyyttä erilaisissa tilanteissa.

 

Kartta -analyysi

Tällä kurssikerralla tutustuin QGIS -ohjelmaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin karttojen teossa. Aluksi päädyin tekemään jo tunnilla tehtyä tehtävää uudelleen yksin, jonka kanssa koin erittäin suuria haasteita. Tämän haasteen jälkeen varsinainen harjoitus tuntui melko helpolta.

Karttaa tehdessä halusin tuoda esille Suomen taajama -asteen vaihtelut kunnissa laajalti, jolloin päädyin käyttämään kymmentä eri luokka -asteikkoa. Laaja luokka -asteikko näyttää mielestäni paremmin taajama -asteen vaihtelun Suomessa, sillä pienemmissä luokka -asteikoissa (esimerkiksi 5 luokkaa) Suomen kartta päätyi näyttämään kartalla virheellisesti melko tiiviisti asutetulta. Lisäksi pienempi määrä luokkia yhdisteli keskikokoisia ja suuria kuntia yhteen, mikä antoi myös osaltaan harhaanjohtavan kuvan. Siksi päädyin suurempaan luokkamäärään.
Punainen väri sopii hyvin taajama -asutuksen väriksi ja valkoinen väri kuvaamaan harvaan asuttua seutua. Värien osalta suurempi luokkaisuus tuottaa haasteita. Haalean oransseja värejä on niin monta, että silmällä on lopuksi vaikea päätellä, mikä kunta kuuluu mihinkin luokkaan.

Kuitenkin voin jälkeenpäin huomata kartassani selkeitä huolimattomuusvirheitä, kuten prosenttimerkin puuttumisen legendasta. Lisäksi henkilö, joka ei tunne sanan taajama merkitystä, ei karttaa osaa lukea tai sitä ymmärrä. Tällöin karttakuvan alapuolella olevassa selityksessä tulisi lukea tarkemmin taajama -sanan määritelmä. Kartta on silti mielestäni selkeä ja huolitellun näköinen.

Näin kokemattomana kartan tekijänä kaikkea en osaa vielä ottaa huomioon, mutta kehitystä tapahtuu jatkuvasti ja oppiminen tapahtuu omalla painollaan.

(Napauta kuvaa)