Bufferointeja ja clippailua

Viidennellä kurssikerralla tavoitteena oli QGIS:n piirtotyökalujen ja -logiikan tutuksi tuleminen, kohteiden avulla laskeminen, bufferointitoiminnon hyötykäyttöä etäisyyksien ja lukumäärien laskemisessa sekä lyhyimmän etäisyyden määrittämistä.

Bufferointia Pornaisissa

Bufferointi eli puskurointi on spatiaalinen operaatio, jonka avulla voidaan määritellä halutun kokoinen vyöhyke aineiston kohteille. Tehdyllä puskurilla voidaan laskea esimerkiksi, kuinka monta pistettä jää vyöhykkeen sisäpuolelle. Puskuroinnin kohteena on tietokanta-aineisto ja siihen sisältyvät karttakohteet, jotka voivat olla viivoja, pisteitä ja alueita. Tehtävässä tarkastelin kahden kohteen, terveyskeskuksen ja alueen teiden vyöhykkeitä ja niiden sisälle jäävää aineistoa.

Kuva 1. Pornaisten pääteiden puskurivyöhyke. QGIS.

Ensimmäisessä kartassa (kuva 1) tarkastelin teiden puskurointivyöhykettä, ja niiden sisälle jääviä taloja. Tässä tehtävässä oli tarkoitus tarkastella 100 m säteellä alueen pääteistä olevia asuinrakennuksia ja niissä asuvia ihmisiä.
Koko alueella asukkaita arvioitiin olevan noin 1667 ja vyöhykkeen sisälle jääviä asukkaita oli arviolta 320.
Mieleeni tuli heti, miten tällaista voitaisiin käyttää esimerkiksi julkisen liikenteen tukena suunniteltaessa uusia bussi -ja pikaratikkalinjoja niin, että tarkastellaan kuinka monta ihmistä tuleva linjayhteys voisi tavoittaa.

Kuva 2. Terveysaseman puskurointivyöhyke Pornaisissa. QGIS.

Seuraavassa kartassa (kuva 2) tarkastelin terveysaseman lähellä (500m) olevia asukkaita. Koko alueella asukkaita oli arviolta 1667 ja puskurointivyöhykkeen sisäpuolelle jääviä asukkaita noin 464. Tällaista puskurointivyöhykkeen käyttöä voisin ajatella toteutettavan esimerkiksi Helsingissä suunniteltaessa uusia jättiterveyskeskuksia ja niiden mahdollista sijaintia. Uudet terveys -ja hyvinvointikeskukset  tulevat tulevaisuudessa korvaamaan paikalliset pienet terveyskeskukset (Helsingin Uutiset, 2020).

Lentokenttiä, melusaastetta ja koulupiirejä

Seuraavassa tehtävässä oli tarkoitus käyttää omaa päätä ja kertailla oppimaansa QGIS:ssä. Tarkastelimme tehtävissä esimerkiksi sitä, kuinka suuri lentomelualue on Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien ympäristöissä. Ali Ylikoski on blogissaan pohtinut sitä miten lentomeluun vaikuttavat lukuisat tekijät, eikä pelkästään etäisyys:

“Malmin lentokentän kohdalla lentomelua tarkasteltiin puhtaasti etäisyyteen perustuvilla puskureilla, mutta tosiasiassa lentomelun vaikutusalueeseen vaikuttavat maastonmuodot, sääolosuhteet ja etenkin lentokoneiden nousu- ja laskeutumissuunnat.”

Malmin lentokenttä on tähän vuoteen mennessä jo lakkautettu ja alueelle aiotaankin rakentaa asuntoja tuhansille ihmisille.  Puskurointityökalu tuleekin varmasti käyttöön liikenteen asiantuntijoille, joiden tehtäväksi jää suunnitella, miten tulevaisuuden asukkaat saadaan mahtumaan aamuisin ruuhka-aikana lähijuniin pääradalla, jotka olivat ennen koronaa jo valmiiksi niin täynnä, ettei Oulunkylän kohdalla mahtunut enää mukaan. Kyllä, puhun kokemuksesta.
Alueelle onkin suunniteltu pikaratikkaa, joka jatkuisi keskustaan saakka, jolla matkustajamassoja saataisiin paremmin ja jouhevammin liikuteltua.

Tein tehtävät kurssikavereiden kanssa, jolloin tuloksia saatiin paljon nopeammin, kuin jos olisi yksin joutunut väkertämään. Nopeasti huomasimme, että lähes jokaisessa tehtävässä sai veivailla samojen työkalujen kanssa: clip, select by location ja statistics:n “selected features only” täpän kanssa. Lisäksi pistimme merkille, että jokainen meistä sai hiukan eri määrän puskurointivaiheessa vyöhykkeen sisäpuolella olevasta asukasmäärästä. Tämä johtui siitä, että viivoja/alueita piirtäessä ei uusi tehty aineisto ollut täysin samankokoinen, sillä viivat/alueet piirrettiin puskurointivaihetta ennen vapaalla kädellä. Tulokset olivat silti jokaisella meistä muutaman asukkaan heittoja.
Prosenttilaskujakin päästiin laskemaan määrien lisäksi. Tiedot vastauksista kokosin taulukkoon, jotta edes jotain todistetta olisi niistä.

Taulukko 1.  Itsenäistehtävien 1 ja 3 vastaukset. QGIS ja Excel.

Tehtäviä tehdessä tehtäväprosessi alkoi selkeytymään ja kun ymmärsi, mitä mikin työkalu tekee, alkoivat tehtävät soljua eteenpäin.

Lähdeluettelo

Helsingin Uutiset. (25. 10 2020). Helsinki sulkee lähivuosina 10 pientä terveysasemaa – Palvelut siirtyvät terveys- ja hyvinvointikeskuksiin. Jompero-Lohikoski, S. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3141973.

Ylikoski, A. (23. Helmikuu 2022). Alin geoinformatiikkablogi. Noudettu osoitteesta Kurssikerta 5: Lentomelua ja bufferointia: https://blogs.helsinki.fi/alingeoinformatiikka/2022/02/23/kurssikerta-5-lentomelua-ja-bufferointia/

 

One Reply to “Bufferointeja ja clippailua”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *