Helsingin yliopisto
Viidennellä kurssikerralla jatkoimme työskentelyä SeutuData-aineiston parissa, nyt itse väestötietojen sijaan tutkittiin kuitenkin Helsingin lentokenttiä ja niiden lähiympäristöä.
Ensimmäisenä tarkastelussa oli Malmin lentokenttä, jonka alueen muuttaminen asuinalueeksi aiotaan aloittaa lähivuosina. Kenttä sijaitsee verrattain keskeisellä paikalla ja on muiden asuinalueiden kuten Jakomäen ja Tapanilan ympäröimä. Tunnilla opimme käyttämään bufferointityökaluun, joka osoittautui hyödylliseksi myös viimeisellä kurssikerralla tekemässäni omavalintaisessa tutkimuksessa, ja jolle voisi olla käyttöä myös itseäni kiinnostavissa analyyseissä vapaa-ajalla.
Bufferoinin perusteella 2 km säteellä kentän kiitoradoista asuu lähes 60 000 henkeä ja 1 km säteelläkin noin 9 100. Kilometrin säteellä kentästä sijaitsevista asuinrakennuksista yli 90 % on kuitenkin rakennettu vasta kentän valmistuttua vuonna 1937, joten meluhaitat eivät kuitenkaan ole tulleet yllätyksenä. Kentän lentomelu on silti voinut vaikuttaa merkittävästi lähialueen asukkaisiin, joskin kaupallinen liikenne on pääasiassa siirtynyt Helsinki-Vantaalle jo 1950-luvulla.
Kuva 1. Helsingin kaupungin suunnitelma Malmin lentokentän alueen rakentamiselle. Kuva: Helsingin kaupunki.
Malmin lentokentän alueelle suunnitellaan asuntoja noin 25 000 asukkaalle. Uudisrakentamiselle kaavoitettu alue (kuva 1) on kooltaan noin 2,5 km, mikä tarkoittaa noin 10 000 as./km² asukastiheyttä. Moodleen ladattu aineisto sisälsi pääkaupunkiseudun pohjoisosien väestötiedot, joten lähes vastaavan kokoinen alue oli mahdollista rajata Myyrmäestä, missä 2,0 km² alueella asui tietojen mukaan noin 16 000 asukasta, eli väestötiheys oli noin 8 000 as./km². Myös Kontulassa tiheys oli vastaavaa luokkaa, eli Malmin lentokentän alueesta on tulossa varsin merkittävän kokoinen urbaani asuinalue. Lähin raideliikenneyhteys löytyy Malmin asemalta, minne on kuitenkin lentokentältä lähes kahden kilometrin matka linnuntietä. Uudella alueelle onkin suunniteltu pikaraitiotietä.
Malmin lentokentän kohdalla lentomelua tarkasteltiin puhtaasti etäisyyteen perustuvilla puskureilla, mutta tosiasiassa lentomelun vaikutusalueeseen vaikuttavat maastonmuodot, sääolosuhteet ja etenkin lentokoneiden nousu- ja laskeutumissuunnat. Helsinki-Vantaan lentokentän osalta näistä oli tarkka aineisto, mitä pystyin hyödyntämään: 2 km säteellä kentästä asuu jopa 12 000 henkeä, mutta > 65 dB lentomelualueella asukkaita on vain noin 300 ja > 55 dB alueellakin hieman alle 12 000 (huom!. > 55 dB alue ulottuu myös Keravan puolelle, mutta väestöaineisto sisältää vain pääkaupunkiseudun kaupungit, joten tiedot eivät ole täydellisen kattavia). Huomionarvoista on myös, että kaikista 2 km säteellä asuvista vain 28 henkeä eli alle 0,23 % asuu > 65 dB lentomelualueella.
Nämä seikat osoittavat, että lentomelualueet ulottuvat paikoittain hyvin kauaskin kentästä, mutta vain tiettyihin suuntiin. Asuinalueiden sijaintia ja kiitoratojen suuntia tarkasteltaessa onkin huomattavissa, että melun vaikutus on otettu huomioon suunnittelussa. Tehtävänannossa kerrotaan, että kentällä tehtyjen rakennustöiden yhteydessä erään kiitoradan käyttösuunta on aiemmin jouduttu kääntämään niin, että koneet ovat lentäneet suoraan Tikkurilan ylitse. Tästä tilanteesta tehty bufferointi kertoo, että lentomelu on tällöin vaikuttanut yli 13 000 sellaiseen henkilöön, joihin se ei normaalisti vaikuta.
––––
Lentokenttien lisäksi tutkimme asukkaiden sijoittumista juna- ja metroasemien läheisyyteen. Noin 112 000 asukasta eli noin 22 % aineiston alueen asukkaista asuu alle 500 metrin päässä asemista. Tämä on mielestäni varsin pieni osuus, mutta esimerkiksi suurin osa metroverkosta jääkin aineiston rajauksen ulkopuolelle. Lisäksi vuodelta 2015 olevan väestöaineiston tuottamisen jälkeen muun muassa Kivistöön, Leinelään ja Koivukylään on rakennettu paljon uusia asuinrakennuksia radan läheisyyteen.
Asemien lähellä asuvasta väestöstä työikäisiä oli noin 67 %, mikä vastaa varsin tarkkaan koko Vantaan kaupungin 67,3 % osuutta. (Tilastokeskus, 2021) Itse olisin ehkä olettanut asemien läheisyydessä asuvan hieman enemmän työikäisiä.
––––
Lisäksi tarkastelin taajama-aluetietokantaa ja väestöä taajama-alueilla. Näistä kirjoitan vain lyhyesti, että noin 96,2 % väestöstä asui taajama-alueella. Kouluikäisistä noin 3,9 % asui taajama-alueen ulkopuolella, joten kouluikäisten taajama-aste oli suurin piirtein sama kuin koko väestön taajama-aste. Taajamatietokannan aluejaon mukaan 14 alueella yli 30 % väestöstä oli ulkomaan kansalaisia, 22 alueella yli 20 % ja 56 alueella yli 10 %.
Näiden tietojen pohtimiseen en käytä sen enempää aikaa, sillä taajama-alueen jako eri alueisiin oli mielestäni hieman outo eikä antanut paljoa lisätietoa.
––––
Viimeisenä tarkastelin pääkaupunkiseudun asuntoja putkiremonttitarpeen mukaan. Pääkaupunkiseudun yhteensä 90 725 asuinrakennuksesta 6 286 on rakennettu vuosina 1965–1970. Tätä ajanjaksoa rakennettujen asuntojen mielletään tässä tehtävässä olevan putkiremontin tarpeessa. Näistä rakennuksista 1 206 on kerrostaloja, ja niissä on yhteensä 39 002 asuntoa.
Yhteensä pääkaupunkiseudulla ajanjakson rakennuksissa asuu jopa 88 929 henkeä, joten putkiremontit tulevat vielä lähivuosina, niin kuin myös viime vuosina, vaikuttamaan monen ihmisen elämään.
Kuva 2. Kartta vuosina 1965–1970 rakennettujen asuinrakennusten lukumääristä ja osuuksista pääkaupunkiseudun eri alueilla.
Tein aineiston pohjalta kartan (kuva 2), joka näyttää millä alueilla kyseisenä ajanjaksona rakennettuja asuinrakennuksia on eniten niin absoluuttisesti kuin myös suhteellisena osuutena alueen rakennuskannasta. Piilotin aineistosta alueet, joilla asuinrakennuksia oli alle kymmenen, sillä muutama tällainen alue vääristi tilastoa ja sen luokkajakoa merkittävästi.
Tapulikaupungin ja Pakkalan alueilla aineistojen yhdistäminen tuotti virheen. Tähän olivat blogien perusteella törmänneet monet muutkin, kuten Henry Hemtman (25.2.2022) tehdessään tehtävää uima-altaista. Hänen mukaansa puutteelliset aineistot tai ongelmat niiden yhdistämisessä ovat olleet ongelma myös aiemmissa tehtävissä. Hemtman kertoo niiden myös heikentävän mahdollisuuksia aineistojen kattavaan analysointiin, mistä olen samaa mieltä.
Koroplettikartastani korostuvat etenkin Itä-Helsingin ja Länsi-Vantaan lähiöt sekä pientalopainotteisemmista alueista Pakila, Lauttasaari ja Kauniainen. Absoluuttisia lukumääriä tarkasteltaessa merkittäviä määriä remontointikohteita löytyy myös pääradan varren lähiöistä sekä monilta Etelä-Espoon alueilta.
Kantakaupungin alueella kohteita näkyy kartalla varsin vähän, sillä rakennuskanta on pääosin paljon vanhempaa. On kuitenkin huomionarvoista, että yhden putkiremontin jälkeenkään putket eivät kestä ikuisuuksia, vaan esimerkiksi 1930-rakennettuun taloon voi olla pian aika tehdä jo toinen putkiremontti. Tällaisia tapauksia kartta ei ota huomioon.
Lähteet
Helsingin kaupunki (n.d.). Malmin entisen lentokentän alue. Uutta Helsinkiä. https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/malmi/lentokentänalue
Hemtman, H. (25.2.2022). Kursomgång 5: Buffert-analyser. GIS-vandring.
Tilastokeskus (2021). Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020. StatFin. https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/table/tableViewLayout1/