Hyvillä mielin eteenpäin ja kohti kyseistä kurssikertaa 🙂
Tänään päästiin vielä kerran sukeltamaan Kevon ihmeelliseen maisemaan tai ainakin maastonmuotojen ja jokiuomien visalisointiin. Tehtävään liittyi niin toisella, kuin kolmannellakin kurssikerralla käytetyt ja luodut karttatasot. Tavoitteena löytää täydellinen paikka teltalle Kevon kanjonilta!
Ensimmäinen harjoitus
Harjoitukset alkoivat tutustumisella uuten aineistoon, joka tuotiin siis edellisten harjoituksien kanssa samaan työhön. Aineistona oli CORINE -maanpeitekartta, joka kattoikin koko Lapin alueen. Ensimmäisenä tehtävänä oli rajata se oikeaan kokoon Kevon kanjonin alueelle. Yksinkertainen toiminto clip -työkalulla.
Aineisto on koostettu ja muodostettu SYKE:n eli Suomen ympäristökeskuksen teettämien paikkatietoaineistojen sekä satelliittitulkintamenetelmien perusteella. Tiedot on vuodelta 2018, eli suhteellisen uusia. Kokonaisuudessaan SYKE:n aineisto koostuu sekä rasteri, että vektori muotoisesta datasta, mutta käytössämme oli vain rasterimuotoinen data.
Ensi avaukselta kartta näyttää värikkäältä pistepilveltä ja sitä se onkin. Värit kuvastavat eri maanpeiteluokkia, kuten jokia, järviä, avokallioita ja paljon paljon muuta. Datan pohjalta visualisoitiin kartta (kuva 1), joka kuvastaa alueen maanpeiteluokkia. Jätin karttaan uomasto 100k tason, sillä sekin liittyy olellisesti eri maanpeiteluokkien esiintyvyyteen alueella.
Kuva 1. visualisoitu kartta maanpeiteluokista Kevon kanjonilla
Alueen maanpeite on suurimmaksi osaksi tundrakasvillisuutta eli nummia ja varvikoita (tumma vihreä). Tämä johtuu alueen suhteellisen jyrkistä rinteistä ja korkeuseroista. Kanjonin pohjalla on paljon lehtipuita, jotka eivät menesty karummilla ja korkeammilla alueilla. Kartalta näkee korkeuseroja kasvillisuuden avulla, vaikken lisännytkään kartalle korkeuskäyriä. Harvapuiset alueet sijaitsevat korkeammilla kohdilla, tunturin päällä, jossa kasvillisuus on niukkaa. Toistaa aikalailla edellisissä harjoituksissa kuvailtua asiaa.
Toinen harjoitus
Toisessa harjoituksessa haasteena oli tehdä soveltuvuusanalyysiä, jonka tuloksista haettiin sopivia telttapaikkoja alueelta. Lähtökohtanahan oli, että teltan tulee sijaita alle 260m korkeudella, rinteellä joka avautuu itään, etelään tai länteen, sen tulee olla maksimissaan 200m etäisyydellä jokiuomasta, eikä rinteen jyrkkyys saa olla yli 10m. Eikun kiviä kääntämään…
Uutena työkaluna käyttöön otettiin ModelBuilder eli mallinrakennus (:D) työkalu. Se loi ikäänkuin uuden välilehden, jolle alettiin luomaan erilaisia kaavoja. Aloitettiin eniten pinta-alaa rajaavalla elementillä, eli korkeuden määrittämisellä. Kartalta rajattiin pois kaikki alueet, jotka ylittivät 260m korkeuden. Tässä (kuva 2) rajattuna alueet, jotka voisivat (vielä) olla mahdollisia telttapaikkoja.
Kuva 2. Välivaihe korkeuden rajauksessa
Tämän jälkeen työkalulla tehtiin vielä loput paikkaa rajaavat toiminnot, kuten rinteen jyrkkyyden arviointi sekä uoman etäisyyden rajaaminen. ModelBuilder työkalu teki selkeäksi, ajatuskartan tyylisiksi palluroiksi aineiston, siihen käytetyn työkalun ja lopputulostason visualisoinnin ja sitä oli helppo seurata ja ymmärtää. Tässä (kuva 3) valmis ketjutus kaikkien rajaavien paikkatekijöiden jälkeen.
Kuva 3. ModelBuilderilla tehdyt toiminnot
Ohjeissa oli erityinen “pro tip” osio, jonka mukaan yhdellä pienellä näppäimellä; Auto Layout, saisi kerralla järjestettyä pallurat siistiin järjestykseen ja selkeään muotoon näytölle. Kokeilinpas työkalua ja no, en kyllä välttämättä sanoisi parhaaksi ratkaisuksi (kuva 4). Kyllä taas itse tehty ja järjestelty versio eli niin sanottu perinteinen tyyli näytti paremmalta XD (kuva 3)
Kuva 4. “Pro” versio ModelBuilderista
Kun kaikki eri paikkaa rajoittavat tekijät oli saatu rajattua kasaan, tehtiin aineistolle vielä yhdistäminen. Sen avulla siis yhdistettiin mahdollisten telttapaikkojen tekijät suuremmiksi, yhtenäisiksi alueiksi, jotta kartta selkeytyy eikä näytä pelkältä pistepilveltä. Lisäksi aineisto muutettiin rasterimuodosta vektorimuotoon Raster to Polygon -työkalulla. Saatiin siis tulokseksi kartalle (kuva 5) kaikki mahdolliset paikat, jolle teltan näillä kriteereillä voisi sijoittaa.
Kuva 5. Mahdolliset telttapaikat ModelBuilderin jälkeen
Karttahan (kuva 5) ei tällä hetkellä oikeastaan kerro mitää, millaisessa maastossa pinkillä kuvatut telttapaikat sijaitsevat, joten karttaa piti visualisoida informoivammaksi. Lisäsin pohjalle DEM maastonkorkeusero kartan, jonka päälle korkeuskäyrät sekä uoman 100k. (kuva 6) Kartta näyttää oikeanlaiselta, ainakin telttapaikat ovat lähellä uomaa, melko matalalla ja luultavasti myös suhteellisen tasaisella kohdin. Kartta on mielestäni hyvin onnistunut ja sen avulla voisi jopa löytää paikan teltalle!
Kuva 6. telttapaikan sijoitettuna kartalle
Mitä muita kriteerejä telttapaikan valinnassa voisi hyödyntää? No tulee mieleen ainakin maaperän kosteus, sillä eihän kukaan halua nukkua lätäkössä! Lisäksi suojaisuus eli se kuinka paljon alueella tuulee, onko vaara jättää teltan ulkopuolelle jotain, joka voisi lähteä tuulenmukaan. Itse tietenkin huomioisin myös micromaastonmuodot ja kivisyyden. Ei ole mukavaa nukkua lohkare selänalla tai liejukuopassa.
Mitä muuta vastaavalla mallilla voisi selvittää? Mallilla varmaan tarkoitetaan ModelBuilderia. No eikös kaikilla maanpeite ja puusto datoilla voida selvittää liito-oravien mahdollisia esiintymisiä ja pesimä alueita :DD. Lisäksi varmaankin mahdollisia maanvyörymiä tai kasvupaikkatietoja. Luultavasti kaiken, jos lisää vielä omaa dataa kaiken jo olemassa olevan lisäksi.
Tämähän alkaa sujua! (ainakin paperilla …)