(Kuva 1, HELCOM:in alueen typpipäästöt)
Lienee varmastikkin kaikille lukijoillekin selvää, että tämä blogi on toteutettu geoinformatiikan menetelmät kurssilla. En siis kummemmin esittele kurssia. Kuitenkin on mainittava, että kurssi on saatu toteutettua ihan lähiopetuksena, joka on/tulee olemaan varmasti erittäin positiivinen asia, kun ottaa huomioon aiemmat kokemukseni geoinformaattisten ohjelmistojen yms. kanssa. 🙂 En siis odottanut tätä kurssia mitenkään kovin innoissani, mutta avausluento olikin ihan positiivinen yllätys.
Käytössä ensimmäisellä kerralla oli QGis -ohjelmisto, joka on yksi GISosaajan apulaisista matkalla velhouteen. Olin aiemmalla kurssilla yrittänyt yksin räpiköidä kyseisen ohjelmiston käyttöä ja paha makuhan siitä jäi. Nyt kuitenkin selkeällä ja kattavalla esittelyllä sain aikaan jopa ylempänä näkyvän kartan. Wau!
No, itse ensimmäisen luennon sisältö oli siis yleisten kurssiin liittyvien ohjeiden ja käytäntöjen esittelyä sekä pieni kurkistus QGis ohjelman käyttöön. Opettajalla oli selkeä ja rauhallinen tahti, jossa pysyi sopivasti itsekin mukana. Opin muunmuassa tuomaan ja viemään tiedostoja kyseisestä ohjelmasta, käyttämään yksinkertaisimpia ja yleisimpiä työkaluja sekä hyviä ja huonoja puolia QGisin käytöstä. En kylläkään voi sanoa vielä osaavani käyttää QGis ohjelmistoa, mutta ainakin tiedän mikä se on ja mihin sitä voi hyödyntää.
Ensimmäinen QGis harjoitushan piti siis sisällään ohjelmiston opettelua, valmiiksi ladattujen kartta ja tilasto aineistojen pohjalta. Tein yllä olevan kartan (kuva 1), joka kuvastaa HELCOM:in valvoman Itämeren merialueen valtioiden typpipäästöjä, ja sitä kuinka suuren osan Itämeren typpipäästöistä kukin valtio tuottaa. Kuten huomaamme Puola on kirkkaassa johdossa, eipä kovin yllättävää tai liiemmin hurrattavaakaan. Karttapohja oli valmis, kuten myös tilastotiedot, mutta kartan yleisilmettä ja luettavuutta parantelin muuttamalla värityksiä. Lisäksi tein pienen laskutoimituksen typpipäästöjen pronsenttiosuuksien saamiseksi, valmiin tiedoston pohjalta.
Toisessa harjoituksessa päästiinkin tutkimaan Suomen karttaa, ja sitä, millaisia tietoja sen pohjalta voidaan esittää. Pohjana oli Suomen kuntakartta (kuva 2). Lähdin vain yksinkertaisesti visualisoimaan kyseisen kartan käytämällä porrastettuja luokkia esittämään asukasluvultaan eri kokoiset kunnat eri värisinä. Kokeilin muutamaankin väriä, mutta omaan silmään sininen sopi parhaiten joten se jäi!
(Kuva 2, Suomen kunnat asukaslukuina)
Mielestäni Hanna Pelkonen kiteytti omassa blogissaan erinomaisesti myös omat fiilikseni koskien ensimmäistä kurssikertaa;
“Tällä ensimmäisellä kurssikerralla opin harjoitusten myötä QGisin käytön aakkosia. Ohjelman ja paikkatiedon sujuvaan käyttöön tarvitaan kuitenkin kohdallani vielä lisää harjoituksia sekä monia uusia yrityksiä ja erehdyksiä. Opettajan laatimat yksityiskohtaiset ohjeet ja neuvot luennolla tulivat todella tarpeeseen ja kiitos niiden sain kaikki ensimmäisen viikon harjoitukset kasaan ja kurssin tehokkaasti käyntiin!” -Hanna Pelkonen
Ensimmäinen tunti oli siis yllättävän jees!
Lähteet:
HELCOM tietoa – https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4meren_merellisen_ymp%C3%A4rist%C3%B6n_suojelukomissio
Hanna Pelkosen kurssiblogi – https://blogs.helsinki.fi/pelkohan/