“JEE! Kunhan tästä kerrasta selvitään, on edessä enää kaksi kertaa” Siinä omat ajatukseni, kun raahauduin räntäsateessa kohti viidettä kurssikertaa.
Ajatukset kurssin ja QGisin suhteen heittelvät melkein laidasta laitaan. Kun onnistun tekemään jotain (usein opettajan ohjeilla), olen innoissani ja saatan jopa hetken ajatella, ettei tämä olekaan sen vaikeampaa tai yhtä hirveää kuin ajattelin. Mutta kun olen taas yksin, aivan solmussa omien räpellyksieni kanssa, vajoan syvälle siihen ärsytyksen ja ahdistuksen maisemaan, jota QGis toisinaan aiheuttaa.
No, mutta mennäänpä sitten taas itse kurssikertaan…
Tällä kerralla harjoiteltiin kaikkea edellisillä kerroilla opittua ihan käytännössä, eli itsenäisesti suoritettujen harjoitusten avulla. Tunnin aluksi perehdyttiin vielä yhteen uuteen toimintoon ja työkaluun, jolla kaivaa esiin tarpeellista tietoa ja dataa. Kyseessa oli bufferointi työkalu, jonka avulla sai kätevästi tarkkailtua jonkin kohteen vaikutusaluetta, ja valittua siltä erilaisia tietoja esiin.
“Bufferien avulla luodaan vyöhykkeitä, joiden alueelta voidaan laskea arvoja Näiden avulla voidaan selvittää esimerkiksi monia käytännönläheisiä asioita aluesuunnittelussa.” -Jessika Isomeri
Kuva 1. Bufferoinnin harjoittelua Pornaisten alueella
Yllä siis (kuva 1) tulosta siitä, miten erilaisia bufferointeja voi hyödyntää. Violetilla ympyrällä on rajattu alue, jolla jokaisen asukkaan matka terveyskeskukselle on vähintään 500m. Huomataan siis, ettei suurimmalla osalla Pornaisten alueen asukkaista ole lyhyttä reittiä terveyspalveluiden luokse. Lisäksi kartalle on bufferoitu suurimmat liikenneväylät, ja jokaisella asukkaalla joka tuolle oranssille alueelle osuu, on vähintään 100m matka tielle.
Sitten niiden itsenäisten tehtävien kimppuun. Ohjeena oli siis tarksastella Malmin- ja Helsinki-Vantaan lentokenttien melualueita. Ensin otin tarkasteluun Malmin lentoaseman. Koko hommahan alkoi kiitoratojen digitoinnilla, helppo homma! Sitten tehtävänä oli tutkia lentokentän läheisyydessä asuvien ihmisten määrää. Tein kaksi bufferirajausta (kuva 2) 1km lentokentästä, sekä 2km lentokentästä.
Kuva 2. Malmin lentokentän bufferointi
Jo 1km säteellä lentokentästä asuu reilusti yli 8000 ihmistä, mikä ehkä yllätti vähän. Vaikkei lentokenttä olekaan enään aktiivisessa käytössä, eikä lentomelua näin ollen synny yhtä paljoa, jotenkin se silti yllätti, miten lähelle ihmiset ovat muuttaneet. Sitten 2km sisällä asuikin jo yli 58 000 ihmistä.
Seuraavaksi sama homma Helsinki-Vantaan lentokentälle ja tulokset olivatkin ihan erilaisia; 1km alueella ei yhtäkään ja 2km säteellä lentokentästä alle 20 asukasta. Syynä tälle varmaankin lentokentän suuruus. Kiitoratoja on enemmän, koneita lähtee useita tunnissa ja koneiden kokokin on suurempi. Lentokentälle on rajattu jo ihan aidoillakin enemmän tilaa.
Asukkaiden sijoittuminen eri lentomelun tason alueille oli myös mielenkiintoista. Kuvassa 3, havainnoin sitä, kuinka monta ihmistä asuu suurimman, eli 65 db alueella. Kohteita alueelta löytyi 37, eli ilmaisesti 37 asuin rakennusta ja asukkaita näissä asui 300. Vaikea arvioida kuinka paljon 65 db lentomelu vaikuttaa alueen asukkaisiin, vai onko siihen jo tottunut. Luulisi kuitenkin, että taloissa olisi hieman parempi äänieristys.
Kuva 3. Asukkaat 65 db alueella Helsinki-Vantaan lentokentästä
Sitten vielä hieman metro ja juna-asemien tarkastelua. Tein samankaltaisen bufferoinnin asemien ympäristölle, eli kuinka moni alueen asukkaista asuu alle 500m päässä lähimmästä asemasta. (kuva 4) Yhteensä asukkaita teidostossa oli yli 516 000 ja asemien läheisyydessä asuvia heistä noin 111 700. Prosenttiosuutena se tarkoittaa, että asemien välittömässä läheisyydessä asuu noin 22% alueen ihmisistä.
Kuva 4. 500m asemien ympärillä asuvia ihmisiä
Tämän tehtävän jälkeen oli jo melkoinen voittaja olo, sillä se meni kaiken kaikkiaan aika kivasti. Muutama vinkki kavaerilta ja sitten yhteinen pohdinta, jonka jälkeen tulokset oli vain analysoitava ja kaapattava talteen. Seuraava tehtävä ei mennytkään yhtä kivuttomasti…
Valitsin siis viimeiseksi tehtäväksi ensimmäisen, eli koulut. Siinä piti laskea yhden koulun; Helsingin Yhtenäiskoulu, kohdalta tietoja tulevista uusista oppilaista, sekä yläasteen oppilaita. Ihan ensiksi piti ylipäätään löytää tuo kyseinen koulu kartalta, ja sehän löytyikin sitten Käpylän aseman tienoilta.
Eteen tuli ensimmäiset ongelmat jo tässä vaiheessa; mistä tiedän mikä on tämän koulun koulupiiri? No selvittelin sitten sen ja sain kuin sainkin jonkin näköisen rajauksen kartalle. Uusien koulussa aloittavien ekaluokkalaisten määrä, omasta koulupiiristä tulee olmaan 14. Kuulostaa aika pieneltä, kun on tottunut näihin pääkaupunkiseudun suuriin, monen rinnakkaisluokan kouluihin. Mutta ehkä oppilaita on sitten tulossa muilta koulupiireiltä tai toisilta paikkakunnilta muuttavia, en tiedä.
Yläkouluikäisten määrä olisi yli 60. Jostain syystä sain kaksi eri lukua, kun ensin yritin tehtävää tunnilla kampuksella, ja sitten kotona omalla läppärillä, mutta joka tapauksessa, yläasteella oppilaista tulee olemaan hieman yli 60. Kyseessä on ilmeisesti pakko olla hiukan pienempi koulu, kun tuon 60 jakaa kolmelle luokka-asteelle on edelleen jokaisella luokalla vain se 30 oppilasta. Nimi “yhtenäsikoulu” viittaa ehkä hämäävästi suurempaan kokoon.
Tämän kurssikerran tehtävät olivat jo oikeasti haastavia. Jouduin käyttämään niin omaa tuskastelua ja päättely kykyä, kuin lainaamaan ajatuksia kavereiltakin. QGis osoittautuu samaan aikaan erittäin monipuoliseksi ja jopa käteväksi työkaluksi, mutta miten onkaan mahdollista aina muistaa kaikki, mitä sen kanssa tulee tehdä ja mistä kaikkialta lötyykään ne kätevimmät työkalut. Ensi kertaan!
Lähteet:
Jessika Isomeren kurssiblogi, https://blogs-test.it.helsinki.fi/jessikangishurvittelut/