Vaikken päässytkään tällä viikolla muiden mukaan ulkoilemaan itse kurssikerralle, suoritin samaan aikaan omaa ulkoilua hiihtelemällä järven jäällä. Kevät auringon pilkahdellessa pilvien takaa kelpasi kyllä hiihdellä. Ei tullut edes ikävä QGisiä 😀
Tehtävät suoritin itsekseen, välillä silkalla raivolla hakaten ja omia viritelmiä kokeillen, mutta myös lopputulosta ihaillen. Tässä ensimmäinen kuva (kuva 1), jossa yhdistin valmiille maailmankartta pohjalle tietokantoja maanjäristyksistä. Punaiset pisteet osoittavat kartalla 2000-luvulla tapahtuneita, yli 7.0 magnitudin maanjäristyksiä.
Kuva 1, maanjäristykset 2000-luku
Kartta on mielestäni ihan onnistunut, muistin jopa legendan, mittakaavan ja pohjoisnuolen, eli kehitystä on! Kartta täyttää nyt kartan vähimmäisvaatimukset. Mielestäni kartta on selkeä ja informatiivinen, siitä näkee selkeästi, millä alueilla maanjäristyksiä tapahtuu. Sen avulla voisi hyvin opettaa maanjäristysten alueellista sijaintia, litosfäärilaattojen reunavyöhykkeillä.
Seuraavan kartan tein vain kaikista voimakkaimmista maanjäristyksistä, eli yli 8.0 magnitudin maanjäristyksistä. Aikaväli näiden järistysten tapahtumisessa on 1980-2012. Harmillisesti aineiston keräämät järistysteidot loppuvat vuoteen 2012, jolloin en saanut uusimpia järistyksiä kartalle. Tässä kuitenkin lopputulos:
Kuva 2, voimakkaimpia maanjäristyksiä vuosina 1980-2012
Valitsin pisteille luokittelu asteikollisen esittämistavan, jolla voin havainnollistaa järistyksen voimakkuutta. Mitä tummempi punaisen sävy, sitä voimakkaampi järistys. Opetustarkoitukseen kartta on varmasti ihan kelpo, mutta osoittaa oikeastaan aika suppean tiedon. Kuten huomataan kartat 1 ja 2 eroavat aika paljon toisistaan. Pelkästään karttaa 2 katsomalla voi tulla väärä käsitys siitä, ettei maanjäristyksiä tapahdu kovinkaan paljon tai usein. Kuten kurssitoveri omassa blogissaan hyvin toteaa:
“Yksinkertaisella valinnalla sen suhteen, että miten voimakkaat maanjäristykset – ja miltä ajanjaksolta – kartassa kuvataan saadaan visuaalisesti hyvin erilaisia karttoja.” -Janne Turunen
Vielä viimeinen kartta, johon yhdistin maanjäristystietokantoja sekä tietoja tulivuorista ympäri maailmaa. Valitsin tulivuorten sijainnit lähemmäs maanjäristysten sijainteja ihan tarkoituksella. (kuva 3) Oli aika tuskaista etsiä tulivuorten sijainteja, sillä sivusto oli melko laaja. Olisin halunnut valita vain aktiiviset tuliuoret, mutten löytänyt kyseistä rajausta.
Kuva 3, maanjäristys data yhdistettynä tulivuorten sijainteihin
Tällä kartalla olisi varmasti käyttöä opetustarkoituksissa. Kartalla voi havainnollistaa paitsi maanjäristysten sijainteja, myös tulivuorten sijoittumista kartalle. Lisäksi voi yhditää tietoa ja pohtia sitä, mikä on näiden kahden vaikutus toisiinsa, ja miten niiden sijainnit ovat yllättävän paljon samoilla suunnilla.
Kuva 4, maanjäristysalueita maailmalla
Jäin vielä pohtimaan tuota Jannen kommenttia, ja nappasin netistä kuvan, joka havinnollistaa vielä pienempienkin maanjäristysten esiintyvyyttä maapallolla. Tämä kartta voisi olla opetustarkoituksissa hyvä lisä omien kuvieni rinnalla, sillä tämä (kuva 4) näyttää esimerkiksi sen, että Suomessakin esiintyy paikallisia, pieniä maanjäristyksiä. Lisäksi kartta esittää erittäin hyvin, miten suurimmat ja yleisimmät maanjäristykset liittyvät litosfäärilaattojen sijainteihin.
Tällä kerralla QGisin käyttö olikin yllätyksekseni aika helppoa. Toki mitään laskuja, bufferointeja tai vastaavaa ei ollut pakko toteuttaa, mutta tämä antoi taas pienen valonpilkahduksen ajatellen viimeistä kurssikertaa!
Lähteet:
Janne Turusen kurssiblogi, https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/
Wikipedia kuva, https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanj%C3%A4ristys