Tällä kerralla tarkasteltiin erilaisia korkeusmalleja, niiden käyttöön sopivia työkaluja sekä niiden avulla tarkasteltavaa dataa. Harjoituksen pohjana käytettiin DEM eli Digital Elevation Model tyyppistä aineistoa Kevon kanjonista, Kevon luonnonpuistosta.
Jälleen kerran ohjeet olivat loistavat ja niiden avulla selvittiin harjoituksen loppuun kunnialla. Toki voidaan kyseenalaistaa tuliko matkanvarrella opittua tai ymmärrettyä mitään, mutta sen selvittäminen on edessä sitten seuraavalla kerralla. Tämän kertainen harjoitus eteni nopeasti ja kivuttomasti, vaikkei ohjeistus sisältänytkään kovinkaan paljoa havainnollistavia kuvia.
Ensimmäiset kysymykset liittyivät datan tarkasteluun. Ne osoittautuivatkin haastavammiksi kuin oletettiin, joten vastukset ovat sen mukaisia; (:D)
- Mitkä ovat korkeusmallin yksiköt vaakasuunnassa, entä korkeussuunnassa? Metrejä
- Mikä on korkeusmallin projisoitu koordinaattijärjestelmä? EUREF FIN TM35FIN
- Mikä on korkeusmallin spatiaalinen resoluutio? 34,33 MB
- Mikä on alueen koko? 6km x 6km
Harjoituksen aikan luotiin monta erilaista karttatasoa, joiden kaikkien merkityksestä en edelleenkään ole perillä. Mutta kuten alussa sanottiin kyseistä versiota käytetään vielä tulevien kurssikertojen aikana. 
Kuva 1. Kevon kanjonin rinteen jyrkkyys ja korkeuskäyrät
Tässä ensimmäinen vedos siitä, mitä kurssikerran aikana tapahtui. Loimme siis korkeusmallista johdannaisen (kuva 1), jonka avulla voidaan tarkastella kanjonin rinteen jyrkkyyttä ja korkeus eroja. Lisäksi otin kartalle mukaan korkeuskäyrät hahmottamaan sitä, kuinka suuret korkeuserot kanjonin pohjalla virtaavan uoman ja ympärillä olevien lakien välillä onkaan.
Seuraavassa kohdassa tutkitaan tarkemmin hydrologisen mallinnuksen vaiheita. Ensimmäisenä tuli selvittää millaisia valuma-alueita kanjonin alueelle kuuluu ja se saatiin tekemällä jonkinlainen “basin” -työkalun analyysi. Karttatasoksi ilmestyi suuri harmaa alue, jonka päättelimme olevan valuma-aluetta. Pakko myöntää etten todellakaan tiedä valuma-alueista yhtään mitään vaikka maantieteilijä yritänkin olla, joten harjoitus on saattanut mennä ihan pieleen jo tässä vaiheessa. :´(
No joka tapauksessa eteenpäin, eli seuraavaksi lisäsin kartalle uomastoja, jotka havainnollistavat sitä, mitä mahdollisia reittejä pitkin vesi pääsee valumaan pois alueelta. Kartalle (kuva 2) on lisättynä uomastoja raja-arvoilla 2000 ja 10 000. Kuten kuvasta näkee pienempiä uomia kulkee alueella useita, jotka sitten liittyvät suurempiin poisvirtaaviin uomiin.
Kuva 2. Kevon kanjonin valuma-alue ja sen uomastoja
Kysymyksenä oli pohtia, miten uomien raja-arvon valinta vaikuttaa lopputulokseen, ja mikä raja-arvo saattaisi olla paras tässä tapauksessa? Raja-arvon valinta vaikuttaa kartan lopputulokseen merkittävästi, sillä mitä pienemmän raja-arvon valitsee, sitä enemmän ja pienempiä sivu-uomia kartalle ilmestyy. Kartta näyttää siis osin sekavammalta. Pienimpien uomien lisääminen kartalle ei enää havainnollista mitään, vaan tukee isompien uomien pohjalta tehtyä päätelmää. Siksi valitsin sopivimmaksi raja-arvoksi 10 000 ja tätä tulen käyttämään tulevien kuvien kohdalla.
Toisena kysymyksenä, pohdi lisäksi vaikuttavatko uomat täysin todenmukaisilta? Ovatko ne joissakin kohdissa epäloogisia, tai erikoisen muotoisia? Kartalla olevat uomat ovat joissain kohdin epäilyttävän suoria, mutta se voi johtua myös aineiston esitystavasta. Vaikka aineistosta tehtiin sekä rasteri, että vektori muotoinen data, ei se pysty esittämään kaikista pienimpiä mutkia joita luonnossa voi olla. Muuten uomasto on mielestäni melko selkeä, kuten jo sanoin, en ole valuma-alue ekspertti, joten kelpaa minulle.
Kuva 3. Kanjonin uomasto slope-karttapohjalla ja mahdolliset valuma-alueet
Tällä kartalla (kuva 3) oli tarkoitus vastata seuraavaan kysymykseen; Minkälaisia valuma-alueita tutkimusalueella on? Kartalla näkyvä pääuoma jakautuu mielestäni kahdeksi pienemmäksi uomaksi, jotka muodostavat omat pienemmät valuma-alueensa, kuten yritin hahmottaa piirtämällä kartalle. Pienemmältä mittakaavalta katsottuna alue voidaan kuitenkin nähdä yhtenä suurena valuma-alueena.
Kuva 4. Kevon kanjonin uomaston virtaussuuntia
Vielä viimeinen karttavedos, jonka päätin lisätä raporttiin. Kartalla (kuva 4) on siis havainnollistettu sitä, miltä alueilta vettä valuu ja mille alueille kerääntyy eniten vettä. Mitä tummempi väri kartalla, sitä enemmän sille valuu vettä vaaleammilta alueilta. Valitsin esitystavaksi mieluummin loogisen sinisen eri sävyt, sillä mielestäni se osoittaa selkeämmin sen, mille alueille vesi kerääntyy.
Seuraavaa kertaa odotellessa…