Väsyttää…
Tämän kerran aineistosta suuri osa oli jo valmiina edelliskerralta ja näpsäkästihän ne aukesivat kuten kuuluikin. Harmi vain, ettei edelliskerran tasoja voinut enään visualisoida, sillä se aiheutti muutamatkin ohjelman kaatumiset (: No kaikilla meillä välillä keittää yli.
Tämän kerran harjoitus perustui siis Kevon kanjonin alueen puuston tutkimiseen. Aineistona oli rasterimuotoista dataa alueen puustosta, josta oli eritelty mänty, kuusi ja lehtipuut omiksi tasoikseen. Aluksi silmäilemällä alueella vaikutti olevan yllättävänkin paljon puustoa, vaikka alue on pohjoisessa, käsittääkseni tundra-alueella. Tähän syynä varmaankin Kevon kanjonin pohjalla virtaava valuma-alue joki ja suojaisampi kasvupaikka.
Aineiston tietoja
Aineiston tuottamisessa käytettiin tekstin perusteella montaa erilaista laaserkeilainta, pikseleistä tms kirjainyhdistelmitä ei kyllä mitään käryä : D Mutta siis monelta eri kantilta ja kulmalta ja ilmeisesti eri resoluutiolla kuvattuja aineistoja. Puuston vuotuista tilavuusprosenttia arvoitiin metsikkökohtaisten ja puulajistollisten kasvumallien avulla. Lisäksi tehtiin muita maastollisia mittauksia.
Puumassan yksikkönä oli käytetty 10kg/ha. Spatiaalinen resoluutio on varmaankin sama, koska pohjakartta ja muutkin tasot olivat samoja kuin viime kerralla, toisaalta löysin tekstistä myös luvun 16km x 16km. Tiedähäntä…
Varsinaiset kartat
Tässä seuraavaksi tunnin tulosta. Kartoilla (kuva 1 ja 2) näkyy männyn ja lehtipuiden latvuspeittävyys Kevon kanjonilla.
Kuva 1. alueen lehtipuiden arvioitu latvuspeittävyys
Kuva 2. alueen mäntyjen arvioitu latvuspeittävyys
Karttojen taustalla on korkeusvyöhykkeinä alueen korkeus merenpinnasta 200m tarkkuudella. Lisäksi 100k uomataso ruskealla, jota ei siis voinut enää visualisoida uudestaan. Päädyin poistamaan kartalta selvyyden vuoksi kaikista pienimpien ja harvimpien puiden latvuspeittävyyden. Kartta oli selkeämpi näin, ja siitä pystyy edelleen tekemään tärkeimmät havainnot.
Havaintoina latvuspeittävyyden osalta se, että lehtipuita löytyy oikeastaan vain kaikista kosteimmilta ja matalammilta alueilta niiden suuremman veden tarpeen vuoksi. Mäntyä taas näyttää olevan kivunnut jopa joissain määrin kaikista korkeimmillekin kohdille. Mänty selviytyy kuivemmissa ja karummissa olosuhteissa kuin lehtipuut.
Miten latvuspeittävyys sitten on aineistossa arvioitu? No siinä kohtaa aineistossa oli valtavati erilaisia kirjain yhdistelmiä ja numeroita, joten yritin saada siitä selvän; latvuspeittävyys on arvioitu k-NN menetelmällä eli vertailemalla naapureiden etäisyyttä toisiinsa(?). Ilmeisesti siis vaakatasossa arvioituna lehtien peittävyys kun katsotaan kohtisuoraan ylös.
Biomassoja
Seuraavaksi vertailin kuusen, männyn ja lehtipuiden biomassaa alueella. Kuvissa (3, 4 ja 5) näkyy jokaisen puulajin tai lajien biomassan levittäytyminen alueelle ja tässähän yksikkönä toimi 10kg/ha.
Kuva 3. kuusen biomassa Kevon kanjonilla
Kuva 4. männyn biomassa Kevon kanjonilla
Kuva 5. Lehtipuiden biomassa Kevon kanjonilla
Jo ensi vilkaisulta huomaa, että lehtipuiden biomassa on huomattavasti suurempi kuin kuusen tai männyn. Harmittavasti jäi nappaamatta legenda näistä, mutta mitä tummempi väri, sitä suurempi biomassa : D Aloin tässä vain karttoja liittäessäni pohtimaan, että mikä mahtaa aiheuttaa sen, että männyn biomassa on pienempi ja suppeammalla alueella kuin lehtipuiden, vaikka latvuspeittävyydessä tilanne oli toisinpäin? Korkeammalla kasvavat männyt todennäköisesti kitukasvuisia. Vai johtuukohan neulasten tilavuudesta verrattuna lehtiin? Pieni ristiriitaisuuden siemen kylvetty.
Ylimääräinen kartta
Tässä vielä 100k uomastosta tehdylle bufferille pohjautuva kartta (kuva 6), jossa havainnollistetaan lehtipuiden etäisyyttä Kevon kanjonin pääuomista. Kartalle lisättyinä bufferitaso, eli etäisyys uomasta 200m buffereilla sekä lehtipuiden latvuspeittävyys taso.
Kuva 6. lehtipuiden etäisyyttä kanjonin uomista havainnollistava bufferi kartta
Kuten kartasta voidaan päätellä lehtipuita on levinnyt jokaiselle etäisyysvyöhykkeelle. Kartalla on kuitenkin vain lehtipuiden osuus. Kaikilla etäisyysvyöhykkeillä, mäntyä on latvuspeittävyyden perusteella eniten. Vastaavasti kuusta aluella on selvästi vähiten. Alla oleva taulukko havainnollista samaa (kuva 7) eli mänty on valtapuu alueella.
Kuva 7. taulukko puiden latvuspeittävyydestä
Ihan mielenkiintoinen harjoitus ja suht. koht. helpot tehtävät!