Tällä viikolla oli tarkoituksena hyödyntää kaikkea aiemmin kurssilla oppimaamme, ja etsiä itse käyttökelpoista materiaalia jonka pohjalta laatia kartta valitsemastaan aiheesta. Tämä vapaus oli siunaus tai kirous riippuen miltä kantilta asiaa katsoi – itse käytin ehkä turhankin monta tuntia etsien mielenkiintoista (ja edes jollain tasolla luotettavaa) dataa internetin kätköistä. Toisaalta tämä ei haitannut laisinkaan, sillä tämän kurssikerran tehtävänanto oli mielestäni äärimmäisen mielenkiintoinen. Minua ei olisi haitannut vaikka meidät olisi käsketty laatimaan kymmenen vapaavalintaista karttaa, tämähän on hauskaa! Tai no, jos ottaa sen ajankäytöllisen aspektin huomioon niin olisin ollut valmis ehkä joskus juhannuksen tienoilla… En suinkaan ollut ainut joka koki tämän vapaiden käsien saamisen step-by-step -ohjeistuksen sijasta positiivisena. Esimerkiksi Eetu Summanen kirjoitti lähdemateriaalin etsinnän herättäneen vain suurempaa mielenkiintoa asioita kohtaan:

“On hienoa huomata, että oman mielenkiinnon heräämisen kautta ilmiöitä on kiinnostavaa lähteä selvittämään ja etsimään yhä uusia keinoja saatujen tulosten paikkaansa pitävyyden vahvistamiseksi ja niihin johtaneiden syiden löytämiseksi.”

Loppujen lopuksi päätin tehdä kartan Yhdysvalloista, sillä tähän mennessä en ollut laatinut ainuttakaan karttaa uuden maailman puolelta. Tämä tarkoitti myös sitä, että valmista karttapohjaa Yhdysvalloista ei minulla ollut käytettävissäni. Löysin surffailun kautta itseni Natural Earth -sivustolle, josta monet muutkin kurssilaiset ovat ilmeisesti käyttäneet karttojensa lähteenä. Tätä kautta saatu materiaali oli simppeliä käyttää, vaikka tiedostomuoto olikin erilainen kuin aiemmin kurssilla käyttämämme. MapInfo puhui sen kanssa kuitenkin ilmeisen samaa kieltä.

Pienen jahkailun jälkeen inspiroiduin laatimaan kartan alkoholinkulutuksesta sekä päihtyneenä ajamisesta (kuva 1). Tiedon hankinnassa yhdeksi suurimmaksi haasteeksi nousi erityisesti lähteiden kriittinen vertailu, sillä useat lähteet antoivat samasta aiheesta eri tietoja. Lisäksi tietojen kriittisen tarkastelun tärkeyttä nostaa se tosiasia että laatiessa karttaa alueelta jossa esimerkiksi lainsäädäntö tai resurssit ilmiön seurantaan eivät ole täysin yhteneväiset, tulosten tarkkuus laskee. Kun viimein löysin lähteen jonka arvioin mahdollisimman luotettavaksi, ei kyseiseltä sivustolta ollut mahdollisuutta ladata tietoja taulukkomuodossa, ja jokaisen osavaltion tiedot olivat oman linkkinsä takana. Olisi kyllä yleisestikin Yhdysvaltalaisille viranomaisille pikku vinkki: olisikohan aika joskus päivittää sivujen ulkonäköä ja käytettävyyttä? Välillä tietoa etsiessä tuntui siltä että oli vahingossa joutunut huomaamattomaan madonreikään ja päätynyt selailemaan sivuja jossain 2000-luvun taitteen paikkeilla. Parin viranomaissivustokokemuksen jälkeen aloin jo odottamaan että milloin osoiteriviltä löytää sanan geocities ja taustalta hemmetin hienot liekkikuvioluupit.

Jossain vaiheessa alkoi mietityttämään että ehkä olisi ollut järkevämpää etsiä ja hyödyntää valmista paikkatietoaineistoa, tai vaihtoehtoisesti tehdä kartta sen enempää eri lähteitä tutkimatta ja vertailematta (tai ehkä vaikkapa Euroopasta, jossa voisi hyödyntää EU-tilastoja), mutta kun tälle tielle lähdettiin niin olihan se käytävä loppuun. Kun olin viimein saanut tiedot etsittyä, taulukoitua ja MapInfoon tuotua, luulin että kohtahan sitä ollaan jo valmiita. No ei aivan…

Kuva 1. Alkoholinkulutus sekä rattijuopomuspidätykset Yhdysvalloissa osavaltioittain asukaslukuun suhteutettuna (poislukien Washington D.C. ja Hawaii).

En tiedä onko se normaalia että yksinkertaistenkin karttojen laatimiseen saa kulutettua aivan tuhottomasti aikaa, vai johtuuko se vain siitä että kokemus ja rutiini puuttuu tekemisestä. Ammattilainen ehkä laatisi mainion kartan muutamassa hetkessä, mutta itsellä menee jokaisen visuaalisen elementin kanssa pieni ikuisuus. Myönnän kuitenkin että onnistun aina tuhraamaan aikaa aivan ihmeelliseen (ja varmasti monen mielestä tarpeettomaan) kikkailuun – esimerkiksi osavaltioiden nimilyhenteet ja pallot täytyi asetella huolellisesti yhteneviin linjoihin ja etäisyyksiin vaikka tämä ei välttämättä kartan luettavuuteen sen kummemmin vaikuta. Haluaisin kuitenkin uskoa että ehkä se tuo karttaesitykseen tiettyä uskottavuutta kun yksityiskohtiakin on edes vähän viilailtu.

Jälkikäteen ajatellen olisi sitä viilaa voinut heilutella vieläkin enemmän. Esimerkiksi Alaskan ei välttämättä tarvitsisi olla 1:1 suhteessa muuhun jenkkilään, sen massiivisuus verrattuna muihin osavaltioihin voi olla hieman huomiota herättävää. Varsinkin kun se vielä kuuluu korkeimpaan alkoholikulutuksen luokkaan ja on sitä myöten saanut värikseen sen kaikista tummimman.

Niin, ne luokat. Niitäkin olisi ehkä voinut jälleen hieman hioa niin, että ne olisivat legendassa näyttäneet ehkä hieman vähemmän mielivaltaisilta. Luokille säädetyt värit ovat mielestäni kuitenkin onnistuneet, ja olen tyytyväinen valintaani käyttää rattijuopomuspidätysten kuvaukseen palloja pylväiden sijaan. Aluksi yritin mahduttaa osavaltioille kokonaiset nimet, mutta kaksikirjaimiset lyhenteet ovat paljon siistimmät ja toimivammat tässä yhteydessä.

Itse kartan sisältö ei ole täysin yksiselitteistä. Alkoholinkulutus näyttää olevan suurempaa Yhdysvaltain pohjois- ja länsiosissa, pienintä suurten järvien eteläpuolella sekä muutamissa keskilännen osavaltioissa, unohtamatta mormoneistaan tunnettua Utahia.

Vaikka rattijuopomuspidätyksiä näyttäisi olevan hieman enemmän suuremman alkoholinkulutuksen osavaltioissa, voisin epäillä tämän korreloivan vahvemmin erään toisen tekijän kanssa. Kartalta esiin nousee mm. Wyoming, molemmat Dakotat, Nebraska ja New Mexico sekä Alaska. Sen lisäksi että näissä osavaltioissa juodaan keskimääräistä enemmän alkoholia, ovat ne myös Yhdysvaltain osavaltioista harvimmin asuttuja. Uskoisinkin tämän olevan merkittävä tekijä. Etäisyydet ovat suuria ja osavaltioissa on paljon vähän liikennöityjä ja syrjäisiä teitä, eikä poliiseja välttämättä tule usein vastaan. Kynnys lähteä humaltuneena rattiin on varmasti matalampi ruraaleilla alueilla verrattuna urbaanimpaan ympäristöön.

Tämän kartan laatiminen oli aikaavievyydessään erittäin hauskaa, sillä tätä kautta sai entistä vahvemman fiiliksen siitä että kaikesta saatavilla olevasta tiedosta on mahdollista laatia karttaesitys. Ja ihan itse! Kun suurin osa kurssista on kulunut valmiiden tietokantojen ja karttojen hyödyntämisen ja tuunailun parissa, oli tämä kurssikerta mainio hyvän olon lähde kun huomasi että jotain on oikeasti opittu. Pelkästään omiin, tämän kurssin aikana opittuihin tietoihin ja taitoihin luottaen on mahdollista luoda valmiita karttaesityksiä. Myös Ilkka Saarisen suuhun kurssi oli jättänyt positiivisen maun:

“On ylipäänsä ilahduttavaa huomata kurssin aikana tapahtunut yleiskehitys ja havaita etteivät edistysaskeleet rajoitu pelkästään kartan visuaalisiin ominaisuuksiin. Paikkatiedon perusominaisuudet ja MapInfo tärkeimmät työkalut avautuivat perusteellisesti intensiivisen harjoitusjakson aikana. Kurssi toimi samalla luonnollisena jatkumona syksyllä aloitetulle työskentelylle kartografian parissa. Etenkin kriittisen karttatulkinnan tärkeys korostui moderniin karttatyöskentelyyn perehdyttävän jakson aikana.”

Tämän kurssin myötä suhteeni karttoihin taiteellisina ja visuaalisina esityksinä on myös vahvistunut, ja halu kehittyä paremmaksi informatiivisten mutta samalla kauniiden karttojen laatimisessa on kehittynyt entisestään. Tämän tehtävän myötä innostuinkin etsimään tietoa karttaesityksiä varten aiheista, jotka muuten vain kiinnostavat allekirjoittanutta ja joista uskon olevan mahdollista laatia mainioita karttoja. Nämä esitykset ovat kuitenkin vielä työn alla. Muiden kurssitöiden painaessa päälle palaan niiden pariin jos ja kun vain ehdin ja lisään ne tänne jos tuolloin en ole jo auttamattomasti myöhässä.

Viitteet ja kirjallisuus:

• FBI Uniform Crime Report (2011). Taulukot 38&39. <http://www.centurycouncil.org/state-facts>
• Saarinen, I. (2014). KK 7 – TACK OCH HEJ, LEVERPASTEJ! <https://blogs.helsinki.fi/ilkkasaa/>
• Summanen, E. (2014). KK7: Omien taitojen testaus itse hankitulla aineistolla <https://blogs.helsinki.fi/eesu/>
• Surveillance report #95, NIAAA (2012). Taulukko 2. Apparent alcohol consumption for states, census reagions, and the United States. <http://pubs.niaaa.nih.gov/publications/Surveillance95/tab2_10.htm>