Teemakarttoihin ei tutustuttu kurssin aikana ainoastaan harjoitustöiden kautta.  Tämän tekstin pohjana ei ole MapInfon avulla tuotettua karttaa, vaan puolalaisen maantieteilijän Anna Leonowiczin artikkeli ”Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship”.

Artikkelissa Leonowicz käsittelee kahden muuttujan koropleettikarttoja niin niiden tarjoamien mahdollisuuksien kuin haasteidenkin osalta, lopulta muodostaen kuitenkin melko vakuuttavan argumentin bivariaattikoropleettikarttojen puolesta, erityisesti silloin kun kiinnostuksen kohteena ovat juuri ilmiöiden maantieteelliset suhteet (artikkelissa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan yhden muuttujan koropleettikartat ovat edelleen paras esitysmuoto ilmiöiden alueellisessa tarkastelussa, mutta kahden muuttujan välisten suhteiden havainnoinnissa kahden muuttujan koropleettikartta on kahta yhden muuttujan koropleettikarttaa parempi ratkaisu). Leonowicz kuitenkin alleviivaa artikkelissaan sitä, että onnistuneen kahden muuttujan koropleettikartan laatiminen vaatii erityistä huomiota luokkien ja visuaalisten ratkaisujen osalta, jottei kartan luettavuus kärsisi.

Vaikka olemme itsekin jo laatineet karttoja joissa on useampi informaatiokerros, artikkelin käsittelemä kaksiulotteisen koropleettikartan malli oli itselleni täysin uusi. Vaikka varmasti joskus olenkin törmännyt kyseiseen karttamuotoon, on sen mielessään helposti lokeroinut jonkinlaiseksi ”erikoiskartaksi”, kikkailuksi, jota ei kuitenkaan usein käytetä niin sanotuissa normaaleissa karttaesityksissä. Tämä kertoo omalta osaltaan siitä kuinka harvinaista kahden muuttujan koropleettikarttojen käyttö onkaan. Huolimatta siitä että artikkelin esittämä ajatus oli uusi, oli artikkelin teksti kokonaisuudessaan helppo sisäistää. Erityisesti artikkeliin liitetyt kuvat havainnollistivat luettua tekstiä ja helpottivat luetun ymmärtämistä.

Kahden muuttujan koropleetikarttojen käytön harvinaisuutta voi selittää se että menneisyydessä tällä keinoin luoduissa esityksissä on sorruttu käyttämään liian montaa luokkaa. Yhdysvaltain väestönlaskentavirasto käytti julkaisuissaan 70-luvulla 16 luokkaa (4×4) sisältäneitä kahden muuttujan koropleettikarttoja, mutta kartanlukijalle niiden tulkitseminen osoitettiin kokeellisesti liian haasteelliseksi (Weiner, Francolini, 1980; Olson, 1981). Vaikka nämä tulokset johtuivat suurelta osin karttojen huonosta toteutuksesta (liiallinen luokkamäärä yhdistettynä epäloogiseen ja vaikeasti hahmotettavaan väripalettiin) eikä itse karttamallista, johti se kartanlaatijoiden keskuudessa pitkäaikaiseen skeptisyyteen kahden muuttujan koropleettikarttoja kohtaan.

Onnistunut kahden muuttujan koropleettikartta nojaakin vahvasti kolmeen seikkaan: tarpeeksi alhaiseen luokkamäärään, onnistuneeseen väripalettiin sekä selkeään, informatiiviseen legendaan. Legendan merkitys kahden muuttujan koropleettikartoissa on erityisen suuri, sillä niiden tulkitseminen aloitetaan juuri legendan tarkastelulla. Yksinkertaisemmillaan kahden muuttujan koropleettikartan legendassa esitetään kaksi eri väriä (molemmille akseleille omansa) joiden sävy muuttuu akselin suuntaisesti, sekä näiden muuttujien (ja samalla värien) risteyskohtien näiden värien annetussa suhteessa saamat värit. Toisin sanoen, jos muuttuja A saa värikseen sinisen ja muuttuja B punaisen, alue jonka arvo A on suuri mutta arvo B pieni on värisävyltään voimakkaamman sininen kuin alue, jossa molemmat arvot saavat korkean arvon – tässä esimerkissä kyseinen alue merkittäisiin ääriarvojen omaavien punaisen ja sinisen väliin jäävällä violetin sävyllä. Tällä tavalla laadittu kahden muuttujan koropleettikartta antaakin, kuten mainittua, yhden muuttujan koropleettikarttoja paremmat lähtökohdat muuttujien välisten suhteiden tarkasteluun.

Kuva 1. Ylhäällä kaksi perinteistä yhden muuttujan koropleettikarttaa, niiden alapuolella samoista muuttujista laadittu kahden muuttujan koropleettikartta sekä tätä selittävä legenda.

Vaikka alhaisella luokkamäärällä ja selkeillä värivalinnoilla pystytäänkin saattamaan kahden muuttujan koropleettikartta varsin helposti ymmärrettävään muotoon, vaatii se silti kartanlukijalta enemmän kuin perinteiset yhden muuttujan kartat. Tämän vuoksi olisikin hyvä pitää mielessä laadittavan kartan kohdeyleisö.

Tuodessaan esiin uuden koropleettikarttamallin, artikkeli sai pohtimaan myös perinteisiä koropleettikarttoja uudelta kantilta. Vaikka samaa aluetta esittävien kahden eri kartan vertailu tuntuisikin suoralta kädeltä varsin suoraviivaiselta, ei se tarkemmalla tarkastelulla sitä ainakaan syy- ja seuraussuhteiden havainnoimisessa ole. Kun kahta muuttujaa tarkastellaan samalla kartalla, vähentää se myös virhetulkintoja jotka syntyvät ihmisten omissa silmissä niiden siirtyessä kahden kartan välillä.

Olisin halukas kokeilemaan kahden muuttujan koropleettikarttojen laatimista myös itse MapInfolla, mutta en ainakaan tällä hetkellä omaa tietoja ja taitoja sen toteuttamiseen. Tämä mahdollisuus olisi kuitenkin varsinkin tietyissä tilanteissa enemmän kuin hyödyllinen, kuten Aleksi Rautiokin blogissaan toteaa:

”Olisi mielenkiintoista kokeilla tämänlaisen kartan tekoa MapInfo:lla, koska henkilökohtaisesti koen väri/viiva-yhdistelmät kömpelöiksi. Myös esimerkiksi ympyrädiagrammien- ja gradienttien käyttö kyseisellä ohjelmalla on hieman hankalaa, jos tutkittavien alueiden keskipisteet ovat liian lähekkäin.”

Toisaalta kun pitää mielessään sen kuinka kauan jaksan säätää värien kanssa jo yksiteemaistenkin karttojen kanssa, voisi toisen teeman lisääminen värimaailmaan muuttaa pienemmänkin kartan ikuisuusprojektiksi… Mielestäni artikkeli oli kokonaisuutena mielenkiintoinen, sen sanoma oli looginen ja helppo sisäistää ja se ehdottomasti syvensi omaa ymmärrystäni erityyppisistä koropleettikartoista.

Viitteet ja kirjallisuus:

• Artikkelista nostettu esimerkkikuva <https://moodle.helsinki.fi/pluginfile.php/684982/mod_resource/content/0/KK2/Geog_033_037_spalvotas.pdf>
• Leonowicz, A (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationships. Geografija T. 42. Nr. 1. P. 33–37.
• Rautio, A. (2014). Artikkeli : Kahden muuttujan koropleettikartat <https://blogs.helsinki.fi/alerauti/>