Taas mennään! Ja jälleen jotain uutta tällä kertaa: pääasiassa tietokantojen valmisteluja, liitoksia ja muokkauksia. Lopuksi myös teemakartan tekoa vanhoista kunnon valuma-alueista.
Kurssikerran alkupuoli oli ohjeistettu harjoitustyökerran työnannossa selkeästi. Tästä huolimatta tekeminen jumitti järjettömän paljon: taulukoiden yhdistäminen SQL Queryllä ei vain toimi. Mikä eteen? Kysy Artulta? No enpä kysy toukokuun pimenevässä illassa Viikin ATK-luokassa. Olisi tämän voinut helpommaksikin itselleen tehdä.
Angola näyttäytyi ihmeellisenä vaakaviivoituksena ”Afrikka”-browserissa. Luomassani ”Angola_yhdistetty”-browserissa ei sen sijaan näkynyt mitään tietoja. Ei edes vaakaviivoja. Kaikki alusta. Close all. Exit.
En tiedä mitä oikein kävi ja missä meni vikaan. Uusi yritys kuitenkin tuotti tulosta: ehkä ruksin ottaminen pois kohdasta Table –> Combine objects using Column –> Country [ ] Indexed? En tiedä, mutta nyt SQL Query toimi!
Ohjeiden seuraaminen ei tuottanut hankaluutta. Suurimmat vastoinkäymiset tulivat sen sijaan niinä hetkinä, kun jokin ei sujunutkaan yhtä kätevästi kuin ohjeessa, eikä apua ollut luvassa muuta kuin lukuisten epäonnistuneiden klikkailujen, googletusten sekä yrityksen ja erehdyksen kautta. Timanttikaivoksia, öljykenttiä ja konfliktialueita käsittelevä osio meni ensin aivan metsään. Taulukkoon ei ilmestynyt mitään. Pitkällisten yritysten jälkeen asia kuitenkin korjautui, kun vaihdoin Table –> Maintenance –> em. sarakkeiden tyypeiksi Character –> Float. Muutoksen jälkeen sain laskettua timanttikaivokset, öljykentät sekä konfliktialueet. Sitä helpotuksen määrää, kun jokin asia onnistui ja toimi. Tänä Herran hetkenä blogitekstiä kirjoittaessa – jonkin aikaa harjoituksen suorittamisen jälkeen – en kuitenkaan löydä numeerisia vastauksiani mistään. Muistan vain, että lukumäärien esiin saaminen onnistui moitteetta. Sen sijaan olen tehnyt aiheesta taannoin kartan (Kuva 1).
Kuva 1. Kartta Afrikan timanttikaivoksista, öljykentistä ja konfliktialueista.
Tämän täytyy olla huonoin kartta, jonka olen kurssin aikana tehnyt. Siitä puuttuvat paitsi Afrikan rajat, myös legenda, pohjoisnuoli ja mittakaava. Viisainta olisi jättää tällainen tekele postaamatta blogiin, mutta haluanpa näyttää mahdolliselle bloginlukijalle, että ei nämä aina mene muillakaan niin hienosti kuin tarkoitus oli. Tarkastaisin symbolien selitteet, mutta tällä Lammin biologisen aseman koneella ei ole MapInfoa. Siispä tyydyn toteamaan, että parahin lukija, älä tee tällaista.
Onnistuneemman kartan perusteella olisi mielenkiintoista tarkastella esimerkiksi öljykenttien/timanttikaivosten löytämisvuoden ja konfliktien tapahtumavuoden välistä yhteyttä, jos sellaista on lainkaan löytyäkseen. Konfliktien laajuutta (säde km) olisi myös mielenkiintoista tarkastella alueella esiintyvien öljykenttien ja timanttikaivosten summaluvun perusteella: ovatko konfliktit paisuneet kokomitaltaan suuriksi alueilla, joilla arvokkaita luonnonvaroja esiintyy laajalla alueella? Niin ikään öljyn ja timanttien kaltaisten rikkauksien tarkastelu yhdessä alueen internetkäyttäjien lukumäärään olisi kiintoisaa, sillä internetiin yhteyden saavien määrä nähdään tänä päivänä usein yhtenä alueen kehittyneisyyttä kuvaavana tekijänä: mitä useammalla asukkaalla on pääsy internetiin, sitä kehittyneempää alueen informaatioverkosto on. Vaan jakautuvatko rikkaudet infrastruktuuriin ja tavallisille kansalaisille, vai valuvatko ne harvojen valittujen taskuihin? Nämä ovat vain muutamien esimerkkien pintaraapaisu asioista, joita aineiston avulla voisi tarkastella. Atte Aholainen (2016) nostaa blogissaan esille muita mielenkiintoisia mahdollisuuksia: millainen on konfliktien keskimääräinen esiintymistiheys ennen ja jälkeen timanttikaivosten tai öljykenttien löytymistä? Myös Petra Saari (2016) on nostanut blogissaan esille hyviä kysymyksiä: miksi joihinkin timanttikaivoksiin ei liity konflikteja? Saaren (2016) arvion mukaan ”ne voivat olla huonosti tuottavia ja siten ei niin kiinnostavia”, mikä olisi ihmistoiminnan tuntien varsin uskottava selitys. Toisaalta, jos tällaista yhteyttä ei havaittaisikaan, herättäisi se aihetta lisäkysymyksille: selittääkö konfliktien puutetta jokin muu tekijä? Tällaista tarkastelua voisi käyttää hyvin opetustarkoituksessa keskustelun herättämiseksi.
Afrikan jälkeen harjoituskerta taipui tulvakartan puolelle. Harjoitustyönä luotavan kartan avulla oli tarkoitus ilmentää Suomen vesistöjen valuma-alueiden ominaisuuksia ja niiden tulvaherkkyyttä.
Tällä kertaa homma lähti jotenkin rullaamaan. Tietokantojen (”valuma-alueet” ja ”keskiylivirtaama”) yhdistäminen onnistui SQL-Selectillä yllättävän näppärästi ja kivuttomasti. Taulukkoon tuli turhaa tuplatietoa, kuten valuma-alueen ID-nro ja nimi, mutta ne eivät tässä yhteydessä haitanneet. Eteenpäin.
Myös tulvaindeksin lasku kullekin valuma-alueelle onnistui hämmentävän ongelmitta. Tadaa! Tosin juurihan sitä edellä Afrikassa harjoiteltiin (no en harjoitellut Afrikassa, heh-heh. Jätin väliin ja tein Suomessa.) Järvisyys-data jatkoi onnistumisten suoraa: myös sen tuonti ja yhdistäminen Excelistä sujui kauniisti. Kyllä ihmetyttää. Päädyin kuitenkin tässä vaiheessa hiomaan taulukkoa poistamalla duplikaatit, koska ne eivät miellyttäneet silmää. Tämän vaiheen aikana Excel tosin kaatui kolme kertaa, mutta johan siinä olikin raskas tiedosto käsiteltäväksi: melkein 80 riviä ja kaksi saraketta.
Kun aineisto oli saatu järkevään muotoon, tarkastelin sitä ensin silmämääräisesti. Aineistosta erottui kirkkaasti Aurajoki hurjan korkealla tulvaindeksillään (1100). Kuten kurssohjeessa annetusta histogrammista näkyy, tulvaindeksien jakauma on vahvasti vino vasemmalle ja Aurajoki aivan omassa yksinäisyydessään. Kokeilin ensin valitsemani luonnollisten luokkavälien (Natural Breaks) lisäksi muutamaa muuta luokittelua, mutta nämä olivat järjettömiä Aurajoen erityislaatuisuuden takia. Aurajoki saa histogrammin lisäksi pysytellä myös minun luokittelussa siellä omassa yksinäisyydessään.
Kun aloin tehdä karttaa, palasin ajassa taaksepäin, ja luin huolella kuinka toisen kerran ohjeessa lausuttiin: ”Kun käytetään päällekkäisiä teemoja, ei ole suositeltavaa käyttää kolmea useampaa luokkaa luettavuuden ja kartan selkeyden säilyttämiseksi. Tästä syystä harjoituksen molempien teemojen luokkien lukumäärä valitaan kolmeksi.” Vaikka tässä tulvaindeksin osalta viisikin luokkaa olisi epäilemättä hoitanut asiansa, niin minäpä menin kolmella! Äärevöitetään vähän karttaa ja eroja.
Jälleen kerran itse kartanteon parissa tuli kuitenkin tenkkapoo. Miksi ihmeessä en saa tulvaindeksi-tietoja kartan muotoon haluamastani taulukosta – täytyykö niiden olla ”valuma-alueet”-taulukossa? Jämähdin tähän pitkäksi aikaa. En vain saanut koropleettikarttaa tehtyä. Suljin koneen, menin ulos kuuntelemaan saapuneita satakieliä ja jatkoin seuraavana päivänä.
Uusi päivä. Olipas se vaikeaa. Yhdistin taas SQL Selectillä ”valuma-alueet” ja oman uusimman tabini, ja sain aikaan yhdistetyn taulukon josta löytyivät valuma-alueet. Nyt Map –> Create thematic map –> Table: Selection from valuma-alueet –> Field: Join –> tulvaindeksi! Hahaa!
Luomani kartta ei kuitenkaan ollut tyydyttävä. Pienimmälle luokalle antamani valkoinen väri loi kuvan, ettei tulvaindeksiä ole alueilla olemassa lainkaan. Muutin värejä siten että pieninkin luokka on edes jotenkin sinisävyinen. Näin oli parempi.
Vaan voi pyhä sylvi että oli vaikeaa saada järvisyys-% ja sitä kuvaavat pylväsdiagrammit natsaamaan. Tein varmaan 10 SQL Selectiä ja kartta hävisi silmistä monta kertaa syystä minulle tuntemattomasta – olisi tämä varmasti helppoa jos osaisi. Taas meni kurssikerta todella yrityksen ja erehdyksen kautta. Lopulta muutaman oivalluksen jälkeen kartanteko onnistui. JES. Valmis tekele näyttää tältä (Kuva 1):
Kuva 1. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksit (sininen värjäys) sekä järvisyysprosentit (pylväsdiagrammit).
Kartta on mielestäni onnistunut. Nyt valmista työtä katsoessa tulee mieleen, että järvisyysprosenttia ilmentäviä pylväitä olisi voinut hieman venyttää erojen näkyvyyden kasvattamiseksi, mutta käyvät ne tuostakin selväksi. Ei suuri vajavaisuus.
Tekstini meni tässä blogitekstissä aiemmin turhautumisen vallassa kuvailuksi, mutta nyt päästään pureutumaan itse asiaan: mitä tästä kartasta oikeastaan ilmenee? Valuma-alueiden tulvaindeksin ja järvisyysprosentin välillä vaikuttaa olevan selkeä yhteys. Niillä valuma-alueilla, joissa järvisyysprosentti on korkea, tulvaindeksi on matala. Toisinpäin ilmaisten tulvaindeksi-huiput saavutetaan alueilla, joissa järvisyys on vähäistä. Negatiivinen korrelaatio vaikuttaa vahvalta. Myös syy kartalla havaittavaan yhteyteen vaikuttaa ilmeiseltä: alueilla, joissa järviä on paljon, sateiden tai lumensulamisen aiheuttamat vesimassat varastoituvat paremmin tulvimatta yli äyräiden. Järvet siis tasaavat vesimäärän vaihteluita. Samaan johtopäätökseen oli blogissaan päätynyt Jasmiina Myllys (2016): ”Järvet toimivat veden varastoina, joten jos alueella on paljon järviä, vettä ei yhtä lailla keräänny jokiin ja jokien virtaamat pysyvät alhaisempina.” Kartasta huomaa, että maamme länsinnikolla tulvariskit ovat todellisia, vaikka ne eivät aiheuttaminsa vahinkojen puolesta yletäkään maailmalla esiintyvien, lukuisia ihmishenkiä vievien tulvien tasolle.
Kurssikerran yhteenvetona voisi todeta, että Afrikka tuotti tällä kerralla todella haastetta. Suomessa pysyminen olisi ollut varmasti helpompi valinta. Tällä kertaa ensimmäisen kerran blogituksesta oli kuitenkin todella hyötyä. Törmäsin sekä Afrikan että Suomen tulvaindeksin kohdalla pohjoisnuoli-ongelmiin, mutta muistin ongelman vanhastaan ja luin 1. kerran blogituksesta, miten se silloin ratkesi. Kirjoitin tuolloin kaukaa viisaasti ”Ohjelman työkalujen hallinta alusta alkaen säästää pitkällä kurssilla jatkossa hermoja.” Näin on. Tulevaisuuden Joni kiittää.
Lähteet:
Aholainen, A. 2016. Kurssikerta 3 – Tietokantojen yhdistämistä ja sen sellaista, 27.1.2016. Uusi blogipalvelut-sivusto. https://blogs.helsinki.fi/ammahola/2016/02/07/kurssikerta-3-tietokantojen-yhdistamista-ja-sen-sellaista-27-1-2016/
Myllys, J. 2016. Artikkeli 1. Jasmiinan PAK-blogi. <https://blogs.helsinki.fi/myllyjas/2016/02/03/3-kurssikerta-tietotulva-tietokannoista/> Luettu 22.5.2016.
Saari, P. 2016. Tietokannan muokkauksesta kartaksi. Karttoja, karttoja. <https://blogs.helsinki.fi/petrasaa/2016/02/15/tietokannan-muokkauksesta-kartaksi/> Luettu 22.5.2016.