Helsingin yliopisto
Jatkoimme toisen viikon kurssikerralla puuhastelua QGIS-ohjelmiston parissa. Aloittelimme työskentelyn yhdessä mutta lopputunnilla jokainen jatkoi työskentelyä omaan tahtiin. Itsestäni tuntuu, että en saanut kurssikerralla aikaiseksi juurikaan mitään, vaan kaikki hommat jäivät kotiin tehtäväksi. Lisäksi tuntuu, että mikään ei edes onnistu, mitä yrittää tehdä. Kävipä mielessä sekin, jättäisinkö kurssin kesken. Kerättyäni muutaman päivän voimia ajattelin kuitenkin raapustaa jotakin kasaan. Ehkä seuraavalla kurssikerralla asiat etenevät paremmin.
Karttaprojektioita
Tutustuimme uutena toimintona muun muassa mittaustyökaluihin ja vertailimme erilaisten projektioiden vaikutuksia mittoihin. Tästä tuotoksena muodostui taulukko, jossa on viidellä eri koordinaattijärjestelmällä saadut arvot Pohjois-Lappiin piirretyn kolmion pinta-alasta sekä Vaasan kohdalta itä-länsisuunnassa piirretyn suoran pituudesta (taulukko 1). Lisäksi visualisoimme pinta-alaeroavaisuuksia kartalla, joka ei ollutkaan niin helppoa kuin miltä kuulosti. Oli kuitenkin lohdullista lukea muiden kurssilaisten blogeista, että en ole ainut, jolla oli haasteita tämän kurssikerran kanssa. Esimerkiksi Aleksi kirjoittaa blogissaan, että hänellä oli vaikeuksia saada näkymään eri projektioiden eroavaisuuksia kartalla (Lauriala, 2023). Jaan tämän kokemuksen täysin, en itsekään saanut kaikkia eroja visualisoitua.
Taulukko 1. Pinta-aloja ja pituuksia viidellä eri koordinaattijärjestelmällä
Taulukosta 1 voidaan nähdä, että projektiolla voi olla hyvinkin paljon merkitystä siihen, minkä kokoinen jokin alue on tai kuinka pitkä jokin välimatka on. Taulukossa 1 olevista projektioista yksi on oikeapintainen (Lambert) eli pinta-ala on oikeassa mittasuhteessa. Vastaavasti yksi projektio on oikeapituinen (Eckert I), jolloin pituus on oikeassa suhteessa, ja yksi on oikeakulmainen (Mercator), jolloin leveys- ja pituussuuntaiset mittakaavat pysyvät samana. Vertailun vuoksi valitsin mukaan lisäksi vielä kaksi projektiota, joissa mikään edellä mainituista ominaisuuksista ei ole tarkka, vaan kokonaisuus on kompromissi. Toinen näistä projektioista on Robinsonin projektio ja toinen Suomessa yleisesti käytetty TM35FIN-projektio, jota hyödynsin vertailulukujen laskemisessa.
Kun tarkastellaan pinta-alaa tai välimatkaa ellipsoidissa, arvot ovat lähes samoja huolimatta siitä, mikä projektio on kyseessä. Tasossa tarkasteltuna keskeiset erot ovat Mercatorin ja Lambertin projektioissa. Oikeakulmainen projektio vääristää pohjoisessa välimatkaa ja pinta-alaa melko paljon, jolloin arvot ovat poikkeavan suuria (kuva 1). Oikeapintaista projektiota tasossa tulkitessa arvot ovat puolestaan poikkeavan pieniä. Tämä voidaan havaita taulukosta helposti tutkimalla prosenttisuhde-sarakkeita. Mitä suurempi prosentti on, sitä pienempi arvo on suhteessa Suomessa yleisesti käytettyyn TM35FIN-projektioon, ja päin vastoin.
Kuva 1. Mercatorin ja TM35FIN-projektioiden mallintamien pinta-alojen suhde Suomen karttaesityksessä. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä suuremman pinta-alavääristymän Mercatorin projektio antaa.
Visualisoimani kartta ei ole erityisen hyvin onnistunut. Silti siitä voidaan havaita, että pinta-alavääristymä on sitä suurempi, mitä kauemmaksi päiväntasaajasta liikutaan. Informatiivisemman ja paremmin visualisoidun esimerkin Mercatorin projektion pinta-alavääristymän visualisoinnista voi katsoa Eemelin blogista (Ingervo, 2023). Eemeli on mielestäni onnistunut hyvin visualisointitehtävässä. Hän on lisännyt blogiinsa myös toisen projektion visualisoinnin, jossa erot ovat päinvastaiset kuin Mercatorin kohdalla.
Taulukot ja visualisoinnit havainnollistavat hyvin sitä, miten tärkeä projektiota valitessa olisi kiinnittää huomiota siihen, mikä olisi sopivin valinta kyseiseen tarkoitukseen, jotta kartan lukija ei saisi aivan väärää käsitystä. Jos esimerkiksi Suomen Lapin kartassa käytettäisiin Mercatoria, niin lukija voisi saada käsityksen, että välimatkat ovat lyhyempiä kuin todellisuudessa ovat. Toisaalta vesillä suunnistamiseen tällainen oikeakulmainen projektio on silti parempi, sillä tällöin on keskeisintä saada pidettyä oikea kurssi.
On kuitenkin hyvä, että on olemassa eri projektioita, sillä eri alueilla toimii parhaiten erilaiset projektiot. Esimerkiksi Mercator ei päiväntasaajalla anna vääristynyttä kuvaa, kuten pohjoisessa tai etelässä.
Lähteet:
Ingervo, Eemeli (2023). Projektioiden pauloissa. Kirjoitus Eemelin blogi -blogissa 28.1.2023. (Viitattu 25.2.2023) https://jeemlei.github.io/geoinformatiikan-menetelmat/2023/01/28/Projektioiden_pauloissa.html
Lauriala, Aleksi (2023). Harjoitustehtävä 2. Kirjoitus Aleksi bloggaa -blogissa 28.1.2023. (Viitattu 25.2.2023) https://blogs.helsinki.fi/laleksi