Helsingin yliopisto
Kolmannella kurssikerralla kävin läpi monenlaisia tunteita. Alkuun tuntui, että mikään ei suju, kun aineistot eivät näkyneet QGIS-ohjelmistossa oikein, eikä ongelma ottanut millään ratketakseen. Epätoivo meinasi iskeä, kun uhkaavasti näytti siltä, että tällä kerralla tulee menemään vielä huonommin kuin edellisellä kerralla. Kahden tunnin jälkeen, kun pidimme tauon, aloitin työskentelyn alusta omalla läppärilläni. Tämän jälkeen ei tullut enää vastaavia ongelmia ja pystyin jatkamaan työskentelyä muiden mukana. Lopputunnista koin myös onnistumisen riemua, kun pääsin yli eteen tulleista ongelmista ja opin uusia asioita myös toisen, itsenäisesti suoritetun harjoituksen aikana. Kyllä oli kotiin lähtiessä keveä mieli, kun kerrankin oli saanut tehtyä jotakin, eikä kaikki tehtävät jäänyt kotiin ratkaistaviksi.
Timantti- ja öljyesiintymiä sekä konflikteja Afrikassa
Yhteisesti tehdyssä harjoituksessa käsiteltiin Afrikka-aineistoa, jonka avulla tutkittiin timanttien, öljyn ja konfliktien esiintymistä Afrikassa. Ohessa kuva aineiston pohjalta tehdystä kartasta (kuva 1). Äkkiseltään katsottuna vaikuttaisi siltä, että timanttiesiintymät olisivat etelässä, öljyesiintymät pohjoisessa ja konfliktit olisivat timantti- ja öljyesiintymien väliin jäävän alueen ongelma. Totuus kuitenkin poikkeaa kuvan perusteella ensin saadusta käsityksestä, kun laskee kyseisten muuttujien lukumäärät attribuuttitauluun omiksi sarakkeikseen siten, että näkee esiintymien määrän kunkin valtion alueella. Ero selittynee ainakin osittain sillä, että symbolit ovat kartassa paikoitellen päällekkäin, jolloin niitä ei pysty erottamaan pelkästään kuvaa katsomalla.
Kuva 1. Konfliktit sekä timantti- ja öljyesiintymät Afrikassa.
Vertaillessani attribuuttitaulun lukuja, havaitsin, että konflikteja on pääsääntöisesti enemmän alueilla, joilla on enemmän timantti- ja öljyesiintymiä. Myös Pirjo Matero ja Tyyne Turunen kirjoittavat omissa blogeissaan tehneensä saman havainnon timanttiesiintymien ja konfliktien välillä (Matero, 2023; Turunen, 2023). Tämä viittaisi siihen, että olen saanut yhdistettyä eri tietoa attribuuttitaulukkoon oikealla tavalla.
QGIS-ohjelmiston avulla voidaan siis hyvin tutkailla esimerkiksi eri muuttujien välisiä yhteyksiä. Mitä yksityiskohtaisempia tietoja attribuuttitauluun eri muuttujista kokoaa, sitä parempi käsitys saadaan siitä, onko muuttujien välillä tosiaan jonkinlainen yhteys. Voisi nimittäin olla myös niin, että muuttujien välillä ei olisikaan oikeasti yhteyttä, vaan yhtenevyydet esiintymissä olisikin sattumaa. Usein on lisäksi niin, että taustalla vaikuttaa yksi tai useampia muita muuttujia. Tyyne kirjoittikin blogissaan nähneensä yhteyden myös konfliktien ja sosiaalisen median käytön välillä, sekä mainitsi, että ei ole tiedossa, minkä laajuiset konfliktit aineistoon on kerätty (Turunen, 2023).
Aineistoa tutkiessaan täytyy siis ottaa huomioon monia eri tekijöitä, minkä takia tämän aineiston pohjalta johtopäätökset jäävät hyvin pintapuolisiksi. Jos kuitenkin kerättäisiin tietoa esimerkiksi siitä, milloin timanttikaivoksen kaivuutyöt ovat alkaneet ja minä vuosina konflikteja on ollut kuinkakin paljon, saataisiin edes vähän realistisempi käsitys siitä, ovatko konfliktit lisääntyneet kaivuutöiden alkamisen myötä.
Suomen valuma-alueiden tulvaindeksejä ja järvisyysprosentteja
Kolmannen kurssiviikon toisena harjoitustyönä oli laatia kartta Suomen valuma-alueiden tulvaindekseistä ja järvisyysprosenteista (kuva 2). Kartalla näkyvät kaikki Suomen valuma-alueet ja sinisellä palluralla merkityt järvisyysprosentit. Aineiston avulla olisi saanut sijoitettua kartalle myös joet, mutta kartta ei ollut sellaisena helppolukuinen, minkä takia päädyin lopputulokseen, jossa niitä ei ole. Tosin jälkeenpäin muiden kurssilaisten blogeja lukiessani näin sellaisiakin helppolukuisia karttoja, joihin oli merkitty myös joet. Ei auta kuin todeta, että aina ei voi voittaa.
Kuva 2. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksit ja järvisyysprosentit.
Toinen muuttuja, jota kartalla (kuva 2) havainnollistetaan, on tulvaindeksi, jonka sain jakamalla keskiylivirtaaman keskialivirtaamalla. Keskiylivirtaamalla tarkoitetaan tulva-aikaan mitattujen, korkeimpien virtaavan veden määrää kuvaavien arvojen keskiarvoa. Keskialivirtaamalla puolestaan tarkoitetaan kuivan kauden aikana mitattujen, alimpien arvojen keskiarvoa. Tulvaindeksi siis kuvaa suhdetta keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman välillä.
Kuvan 2 perusteella voidaan sanoa, että tulvia esiintyy eniten merenrannan läheisyydessä. Lisäksi vertaamalla kuvan 2 karttaa ensimmäisen blogitekstini kuvan 2 karttaan, voidaan huomata yhteys myös siinä, että tulva-alueilla on asutusta keskimääräistä enemmän. Järvisyysprosentti ei näillä rannikkoalueilla ole kovin suuri. Jäin miettimään, mikä merkitys järvillä on tulvaindeksiin ja löysinkin tiedon, että järvet tasaavat virtaamia (Suomen ympäristökeskus, 2021). Pienin tulvaindeksi näyttäisi olevan itäisessä Suomessa, jossa järviä on paljon ja asutus ei ole niin tiivistä. Lapissakaan tulvia ei ole kovin paljon, vaikka järvisyysprosentti onkin hyvin pieni. Lapissa ei kuitenkaan ole myöskään merenranta-alueita. Järvet ja joetkin voivat kuitenkin tulvia, etenkin keväällä, kun lumet sulavat. Lapin tulvaindeksi saattaisikin ainakin osittain heijastaa sitä, että alueella on talvisin hyvin suuret määrät lunta.
Lähteet:
Matero, Pirjo (2023). Kolmas kurssikerta – räpistely jatkuu. Kirjoitus Geoinformatiikan menetelmiä harjoittelemassa -blogissa 5.2.2023. (Viitattu 6.2.2023) https://blogs.helsinki.fi/matero/
Suomen ympäristökeskus SYKE (2021) sivustolla vesi.fi. Tulvariskien kehitys tulevaisuudessa. (Viitattu 6.2.2023) https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvariskien-kehitys-tulevaisuudessa/
Turunen, Tyyne (2023). 3. harjoituskerta 1.2.2023. Kirjoitus TTYYNE’S BLOG –blogissa 1.2.2023. (Viitattu 7.2.2023) https://blogs.helsinki.fi/ttyyne/2023/02/01/3-harjoituskerta-1-2-2023/