Helsingin yliopisto
Neljännen viikon kurssikerralla tutustuimme pistemuotoisiin aineistoihin ja rasterikarttoihin. Aloitimme työskentelyn pääkaupunkiseutuaineiston parissa ja päädyimme lopulta Pornaisten alueen pariin.
Ruotsinkielisten osuus pääkaupunkiseudulla
Laadin pääkaupunkiseudusta ruututeemakartan, joka kuvastaa ruotsinkielisten osuutta eri alueilla (kuva 1). Koska aineisto on jaettu ruutuihin, ruotsinkielisten osuudet voidaan ilmoittaa tarkemmin kuin vain hallinnollisten rajojen mukaan. Taustalla olevan pisteaineiston avulla voitiin laskea kunkin ruudun alueella asuvien lukumäärä ja määrittää ruotsinkielisten osuus näistä.
Kuva 1. Ruotsinkielisten osuus pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen) Suomessa.
Kuvan 1 perusteella voidaan havaita, että Kauniainen kuuluu lähes kokonaan luokkaan, jossa ruotsinkielisten osuus on suurinta luokkaa (13,2–100 %). Espoon osalta ruotsinkieliset ovat keskittyneet enemmän läntiselle puolelle, vaikkakin luoteisosassa on nähtävillä myös pienintä arvoluokkaa (0–1,8 %). Vantaalla ruotsinkielisiä on eniten kaakkois- ja luoteisosissa. Vantaalla on kuitenkin muihin kartassa (kuva 1) näkyviin kuntiin verrattuna enemmän sinisiä, pienimmän arvon ruutuja. Helsingissä puolestaan suurin osa ruuduista edustaa arvoluokkia (1,8–3,8 %) ja (3,8–6,6 %), mutta esimerkiksi Itä-Helsingissä on kuitenkin myös muutamia suurimman arvon punaisia ruutuja.
Valitsin karttaan tällä kertaa useampia värejä, enkä vain yhden värin eri sävyjä. Mielestäni kartta herättää värien kautta lukijan mielenkiinnon, mutta värit ovat kuitenkin helposti tulkittavissa. Punainen, tumma väri kuvastaa suurinta määrää ja arvot pienenevät oranssin, keltaisen ja vihreän kautta viimein pienimmäksi arvoksi, jota kuvastaa sininen väri. Kartan avulla saadaan jo nopealla katsauksella hahmotettua ruotsinkielisten osuudet eri alueilla. Punaisella värillä kuvattu luokka on kuitenkin hyvin suuri (13,2–100 %) ja karttaan olisikin voinut laittaa vielä yhden luokan, jolloin yksittäinen luokka ei kuvaisi niin suurta arvoväliä. Kiinnitin tähän huomiota vasta jälkeen päin, sillä katsoin tehdessäni karttaa, että jokaiseen arvoluokkaan kuuluisi useampia ruutuja. Esimerkki tasaisemmilla luokilla laaditusta kartasta nähdään Pirjo Materon blogissa (Matero, 2023, kuva 1), jossa suurin arvoluokka on (62,5–100 %). Pirjo on käyttänyt kartassaan samoja värejä kuin minäkin, joten karttoja on helppo verrata keskenään. Esimerkiksi Kauniaisten alue näyttää minun kartassani (kuva 1) siltä, että sillä on hyvin paljon ruotsinkielisiä, mutta Pirjon kartassa alue kuuluu alimpien arvojen luokkiin. Vaikka kartat periaatteessa välittävätkin samaa informaatiota, lukija saa näistä erilaiset käsitykset.
Oman karttani (kuva 1) selkeyttä lisää se, että jätin siitä pois joitakin alkuperäisessä aineistossa olleita elementtejä, kuten joet. Eri värien selitykset, mittakaava ja pohjoisnuoli ovat helposti nähtävissä. Lukiessani Mikko Heiskasen blogia (Heiskanen, 2023), tajusin kuitenkin, että kartassani ei ole mainittu lainkaan paikannimiä. Kuten Mikkokin mainitsee blogissaan, paikannimien puutuminen vaikeuttaa kartan alueiden tulkintaa.
Laatimassani kartassa kukin ruutu on keskenään samankokoinen, joten tällöin olisin voinut esittää ruotsinkielisten lukumäärän myös absoluuttisina lukuarvoina. Tämä siksi, että ruutujen ollessa samankokoisia, arvot ovat keskenään vertailukelpoisia, vaikka olisivatkin absoluuttisia lukuarvoja. Toisaalta vaikka ruudut ovat pinta-alaltaan samankokoisia, niiden asukasmäärät ovat kuitenkin toisistaan poikkeavia. Absoluuttisten arvojen avulla ei siis kuitenkaan saataisi yhtä totuudenmukaista kuvaa kuin suhteellisilla arvoilla. Tämän vuoksi käytin laatimassani ruututeemakartassa (kuva 1) prosenttiosuuksia.
Pornaisten rajaus
Neljännen kurssikerran toisena aineistona oli Pornaisten alueen kartta ja tähän alueeseen linkitettyjä tietoja. Tämän tehtävän tarkoituksena oli oppia piirtämään kartalle korkeuskäyrät, mutta myös merkitsemään yksittäisiä kohteita viivojen ja pisteiden avulla. Korkeuskäyrien piirtäminen oli minulle uutta mutta ei yhdessä tehtynä kuitenkaan tuntunut erityisen haastavalta.
Piirsin karttaan myös muutamia isoimpia teitä Pornaisten alueelta. Lisäksi aloitin merkitsemään asuinrakennuksia palluroilla. En kuitenkaan merkinnyt kaikkia rakennuksia, sillä tarkoituksena oli vain oppia, kuinka työkalu toimii. Koenkin, että osaan nyt hyvin merkitä kohteita eri työkaluilla ja säätää objektien kokoa sekä väriä.
Lähteet:
Heiskanen, Mikko (2023). Neljäs harjoituskerta. Kirjoitus Mcheiska’s blog -blogissa 12.2.2023. (Viitattu 14.2.2023) https://blogs.helsinki.fi/mcheiska/
Matero, Pirjo (2023). Neljäs kurssikerta – ruutu- ja pisteaineistot. Kirjoitus Geoinformatiikan menetelmiä harjoittelemassa -blogissa 12.2.2023. (Viitattu 14.2.2023) https://blogs.helsinki.fi/matero/