Ulkoilua ja maanjäristyksiä

Tällä, kurssin kuudennella viikolla, pääsimme kurssikerran aluksi ulkoilemaan ja keräämään dataa Epicollect5-sovelluksen avulla. Ulkoilun jälkeen jatkoimme jälleen työskentelyä QGIS-ohjelmiston parissa, ensin itse keräämäämme aineistoa tulkiten ja sen jälkeen maanjäristyksiin keskittyen.

 

Turvallista ulkoilua?

Kiersin parin kurssikaverin kanssa Kumpulan lähiympäristössä kirjaamassa kokemuksia eri kohteiden viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. Kun tulimme takaisin luokkaan, latasimme Epicollectista kaikkien kurssilaisten vastaukset ja visualisoimme ne kartalle. Oma tuotokseni on nähtävillä tässä alapuolella (kuva 1).Kuva 1. Turvallisiksi ja turvattomiksi koettuja paikkoja Kumpulan läheisyydessä.

 

Kuvan 1 perusteella voidaan sanoa, että monet paikat, Kumpulan kampus mukaan luettuna, on koettu turvallisiksi alueiksi. Kartalla näkyy kuitenkin myös muutamia turvattomuuden tunnetta aiheuttaneita paikkoja, kuten teiden risteyksiä ja tietyömaa-alueita.

 

Maanjäristysten visualisoiminen opetuskäyttöön

Itsenäisesti suoritettavana tehtävänä oli visualisoida maailmankartalla hasardeja. Valitsin teemaksi maanjäristykset ja tein niihin liittyen kolme erilaista karttaa (kuvat 2–4). Näitä karttoja voisi hyödyntää esimerkiksi opetuskäytössä. Opetustapoja on erilaisia, joten karttoja voidaan hyödyntää eri tavoin riippuen siitä, miten opetettavaa asiaa eli maanjäristysteemaa lähestytään.

 

Kuva 2. Maanjäristykset (yli 5 mag) vuosina 2011–2023.

 

Kuvassa 2 nähdään suuri joukko kohteita, joissa on ollut maanjäristyksiä. Maanjäristystiedot ovat melko pitkältä aikaväliltä, joten tämän kuvan avulla voidaan helposti havainnollistaa sitä, mille alueelle maanjäristykset keskittyvät.

 

Kuva 3. Maanjäristykset ( yli 7 mag) vuosina 2011–2023.

 

Kuvassa 3 on maanjäristyksiä samalta aikaväliltä kuin kuvassa 2. Havaintoja on kuitenkin vain murto-osa kuvaan 2 verrattuna. Kuvassa 3 näkyy vain sellaiset maanjäristykset, jotka ovat olleet voimakkuudeltaan yli 7 magnitudia, kun taas kuvassa 2 näkyy myös hieman alhaisemman voimakkuuden järistykset. Kun kuvan 3 näyttää oppilaille kuvan 2 jälkeen, saa oppilas käsityksen siitä, että erittäin voimakkaat järistykset eivät onneksi ole niin yleisiä.

 

Kuva 4.  Maanjäristykset viimeksi kuluneiden 30 päivän ajalta (29.1.–27.2.2023).

 

Kuva 4 sitoo maanjäristysteeman lähemmäksi oppilaita, kun kyseessä on ajankohtaiset maanjäristykset. Tämän kuvan esittäminen tuo opetukseen konkreettisemman näkökulman, kun huomataan, että maanjäristyksiä todella on ollut viimepäivinäkin useassa paikassa.

Kuvien perusteella voidaan havaita myös yhteyksiä toisiin havainnollistaviin karttoihin, esimerkiksi vuoristoista tai litosfäärilaattojen reunakohdista. Näin ollen asiaa voidaan lähestyä myös sitä kautta, että oppilaat etsivät yhteneväisyyksiä eri asioiden välillä ja saavat ehkä jopa pääteltyä, mitkä tekijät maanjäristyksiin vaikuttavat. Esimerkiksi Aleksin laatimaa karttaa maanpäällisistä ja vedenalaisista tulivuorista voisi hyvin tarkastella maanjäristysten yhteydessä (Lauriala, 2023). Tällä Aleksin kartalla sekä Aleksin laatimalla maanjäristyksiä havainnollistavalla kartalla on havaittavissa aivan samoja linjoja kuin minunkin laatimillani kartoilla.

Laatimani kartat soveltuvat tällä tasolla tarkoitukseen hyvin. Kartoissa on kuitenkin pieniä epäkohtia, jos asiaan syvennytään tarkemmin. Niissä on sen verran paljon havaintoja, että pallurat jäävät paikoitellen toistensa alle. Tällöin osa voimakkaammista maanjäristyshavainnoista voi jäädä huomaamatta, kun pallurat eivät erotu heikompia järistyksiä kuvaavien havaintojen alta. Eemeli sen sijaan on onnistunut visualisoinneissaan mielestäni erityisen ansiokkaasti. Eemeli on kuvannut kartallaan sekä maanjäristyksiä että tulivuoria (Ingervo, 2023). Lisäksi kartalle on merkitty selkeästi näkyviin valtioiden rajoja.

Netistä löytyy myös muita maanjäristysten tapahtumapaikkoja havainnollistavia karttoja. Esimerkiksi Helsingin yliopiston sivuilla on mahdollista nähdä karttakuva viimeaikaisista maanjäristyksistä. Kyseisessä kuvassa havainnot muodostavat pitkälti samoja linjoja kuin kuvan 4 havainnot. Helsingin yliopiston sivuilla on lisäksi mahdollista perehtyä myös maanjäristyksiin Suomen osalta. Tämä tuo tarkastelun vielä lähemmäksi oppilaiden omaa elämää ja tukee siksi opiskelua. Itse laatimissani kartoissa ei näy niin heikot maanjäristykset, joita Suomessa esiintyy. Helsingin yliopiston sivuilla oleviin karttoihin pääsee seuraavan linkin kautta: https://www.helsinki.fi/fi/seismologian-instituutti/maanjaristykset

 

Lähteet:

Helsingin yliopisto, Seismologian instituutti. Maanjäristykset. (Viitattu 18.3.2023) https://www.helsinki.fi/fi/seismologian-instituutti/maanjaristykset

Ingervo, Eemeli (2023). Pisteitä vain? Kirjoitus Eemelin blogi -blogissa 4.3.2023. (Viitattu 18.3.2023) https://jeemlei.github.io/geoinformatiikan-menetelmat/2023/03/04/Pisteita_vain.html

Lauriala, Aleksi (2023). Harkka6. Kirjoitus Aleksi bloggaa -blogissa 21.2.2023. (Viitattu 18.3.2023) https://blogs.helsinki.fi/laleksi/