GQIS – The Final Act

Viimeisellä viikolla tehtävänä oli etsiä itse sopivaa dataa ja tehdä sen pohjalta karttaesitys. Karttaesityksessä piti olla kaksi muuttujaa ja useampia alueita, joita vertailla keskenään.

Koska tehtävänanto oli annettu etukäteen, ajattelin, että ehtisin tehdä kartan alkuviikosta ennen tuntia. Sen tekeminen oli kuitenkin paljon vaikeampaa kuin luulin.

Data

Aloitin tekemisen etsimällä sopivaa paikkatietoaineistoa. Sopivan aineiston löytäminen oli todella vaikeaa koska en oikein tiennyt mistä, miten ja millaista dataa minun pitäisi etsiä. Osasin siirtää ja käyttää QGIS:ssä vain tietyn tyyppistä dataa, joten etsiminen oli haastavaa. Kun löysin sopivan aineiston en usein saanut sitä ollenkaan aukeamaan ohjelmassa tai sitten osa aineiston datasta puuttui.

Minulla kului sopivan datan etsimiseen yhteensä viisi tuntia kahtena eri päivänä. En halunnut mennä sieltä mistä aita on matalin ja tehdä aikaisemmilla kurssikerroilla jaetuista aineistoista esitystä tai tyytyä tilastokeskuksen kuntien avainluku -aineistoon. Halusin tarkastella jotain mielenkiintoista ilmiötä. Etsin dataa muun muassa NASA:n ja WHO:n sivuilta mutta en osannut etsiä oikeantyyppistä dataa. Neljän tunnin jälkeen alkoi usko loppumaan ja olin jo luovuttamassa, kunnes löysin aineistoa, jonka osasin sekä ladata että tuoda QGIS-ohjelmaan.

Visualisointi

Lopulta itse kartan visualisointiin meni vain vajaa tunti. Olin käyttänyt datan etsimiseen niin paljon aikaa, että halusin tehdä yksinkertaisemman kartan. Kartta (kuva 1) kuvaa suojelualueiden osuutta valtion kokonaispinta-alasta (merialueet mukaan luettuna) sekä uhanalaisten lajien määrää. Tein suojelualueiden osuudesta koropleettikartan ja uhanalaisten lajien määrää merkitsin eri kokoisilla pisteillä. En ollut aikaisemmin tehnyt pistediagrammeja, mutta se onnistui hyvin. Kartasta tuli mielestäni selkeä ja järkevä. Myös löytämäni muuttujat ovat mielestäni kiinnostavia ja järkeviä, sekä hyvin vertailtavissa.

Suojelualueet

Kartta (kuva 1) kuvaa suojelualueiden osuutta valtion kokonaispinta-alasta (merialueet mukaan luettuna) sekä uhanalaisten lajien määrää. Eniten suojeltua pinta-alaasuhteessa on jollain Karibianmeren saarivaltioista (atribuuttitaulukko kadoksissa) ja vähiten Väli-Amerikassa, Uruguayssa ja Surinamessa. Vähiten uhanalaisia lajeja on Karibianmeren saarilla ja eniten Meksikossa. Uhanalaisten lajien määrä ja suojelualueiden osuus eivät korreloi kartan mukaan.

Uhanalaisten lajien määrä on suuri trooppisilla alueilla, koska siellä lajirunsaus on hyvin suuri. Uhanlaisten lajien määrään vaikuttavat ihmisen toiminta, kuten saasteet, liikenne, maatalous, rakentaminen, metsäkato ja metsästys. Myös esimerkiksi luonnonsuojelu, väestön koulutus, elintaso, valtion poliittinen ilmapiiri ja erilaisten järjestöjen aktiivisuus ja toimintamahdollisuudet. Myös ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat ilmiöt vaikuttavat lajien runsauteen ja pärjäämiseen.

Lopuksi

Viimeisen viikon tehtävänanto oli yksinkertainen mutta tehtävä itsessään oli haastava. sain sen kuitenkin lopulta tehtyä. Tämän tekstin kirjoittaminen tosin viivästyi valitettavasti.

Itse kurssi oli mielestäni kiva, toisaalta haastava. Pilvi Toijonen kuvaa bloginsa ”Pilvin GIS-blogi” julkaisussa ”7. Kurssikerta: Karttoja Suomen tärkeistä lintualueista” QGIS-ohjelman pyörittelyä ”hermoja raastavaksi”, mutta lopulta kivaksi ja kiinnostavaksi. Olen tästä samaa mieltä ja odotan seuraavia geoinformatiikan kursseja.

Kuva 1: Suojelualueiden osuus kokonaispinta-alasta ja uhanalaisten lajien määrä valtioittain Latinalaisessa Amerikassa

Lähteet:

Pilvi Toijonen, 2022, 7. Kurssikerta: Karttoja Suomen tärkeistä lintualueista, Pilvin GIS-blogi, Haettu 13.4.2022 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/pilvitoi/