University of Helsinki
Kolmannella harjoituskerralla teemoina olivat puuston biomassa ja latvuspeittävyys. Aineistot ovat GEOTIFF-muodossa ja koordinaatistona on ETRS-TM35FIN. Kuva-alkion koko karttaprojektiossa on 16 metriä x 16 metriä. Aineisto on tuotettu laserkeilausaineiston ja satelliittikuvan perusteella. Aineiston teossa on myös käytetty maastomittausta.
Biomassa
Harjoituksen ensimmäisessä osassa visualisoitiin kartat kuusen männyn ja lehtipuiden biomassasta (kuvat 1–3). Puuston biomassa esitetään yksikössä 10 kg/ha. Karttojen perusteella (kuva 1) kuusen biomassa on selvästi pienin alueella, mikä voisi johtua esimerkiksi siitä, että ale on hyvin kuiva ja karu. Kuusi kasvaa voimakkaasti pohjoisen suuntaan avautuville rinteille maaston alaville kohdille. Tämä johtuu siitä, että kuusi pitää kosteasta kasvualustasta ja joenuomassa kosteutta on enemmän sekä pohjoiseen avautuvilla rinteillä haihdunta on vähäisempää. Kuusi on myös herkempi kylmyydelle kuin tunturikoivu, jolloin se ei kasva yhtä korkealla.
Kuva 1: Kuusen biomassa Kevon kanjonin alueella.
Lehtipuut ovat puulajeista laajimmalle levinneitä (kuva 2), mutta niiden biomassa ei ole suurin. Lehtipuut ovat alueella suurimmaksi osaksi koivua ja tunturikoivua. Tunturikoivu selviää karuimmissakin olosuhteissa ja muodostaa puurajan tuntureiden rinteillä. Karttojen perusteella se suosii etelään aukeavia rinteitä.
Kuva 2: Lehtipuiden biomassa Kevon kanjonin alueella.
Männyllä on puulajeista eniten biomassaa alueella eli mäntyjä kasvaa alueella eniten (kuva 3). Kuusen tavoin mänty suosii joenuomaa, koska siellä on suojaisampaa. Mänty kasvaa kuitenkin hieman korkeammalla kuin kuusi ja se suosii lehtipuiden tapaan etelään aukeavia rinteitä.
Kuva 3: Männyn biomassa Kevon kanjonin alueella.
Biomassakarttoja tehdessäni en tajunnut, että legendassa arvojen vaihtelu näkyy huonosti ja että sen saisi helposti vaihdettua väriskaalan sijaan luokkiin. Karttoihin olisi myös voinut lisätä korkeuskäyrät, jolloin maaston topografia olisi tullut esiin. Tällöin olisi voinut pohtia tarkemmin esimerkiksi korkeuserojen, rinteen jyrkkyyden ja suunnan vaikutusta biomassaan.
Seuraavaksi teimme etäisyysvyöhykkeet joenuoman ympärille ja laskimme puiden biomassat, sekä biomassa-aineiston tilastolliset tunnusluvut kullekin etäisyysvyöhykkeelle. Kaikilla puulajeilla oli eniten biomassaa lähellä joenuomaa korkeintaan 200 metrin päässä uomasta. Kuusella oli vähiten biomassaa 400–600 metrin (taulukko 1), lehtipuilla 1000–1300 metrin (taulukko 2) ja männyllä 600-800 metrin (taulukko 3) päässä joenuomasta.
Taulukko 1: Kuusen biomassa x metriä joenuomasta
| etäisyys joenuomasta (m) |
pinta-ala m^2 |
keskiarvo 1000 kg/ha |
biomassa yhteensä 1000 kg/ha |
| 200 | 11790592 | 0,524667 | 24164,61 |
| 400 | 9743872 | 0,022735 | 865,34 |
| 600 | 6970624 | 0,014772 | 402,24 |
| 800 | 4225024 | 0,018407 | 303,79 |
| 1000 | 2048256 | 0,03682 | 294,6 |
| 1300 | 848128 | 0,040857 | 135,36 |
Taulukko 2: Lehtipuiden biomassa x metriä joenuomasta
| etäisyys joenuomasta (m) |
pinta-ala (m^2) | keskiarvo 1000 kg/ha |
biomassa yhteensä 1000 kg/ha |
| 200 | 11790592 | 4,138736 | 190617,8 |
| 400 | 9743872 | 1,22399 | 46587,51 |
| 600 | 6970624 | 0,807521 | 21988 |
| 800 | 4225024 | 0,864474 | 14267,28 |
| 1000 | 2048256 | 0,562622 | 4501,54 |
| 1300 | 848128 | 0,312976 | 1036,89 |
Taulukko 3: Männyn biomassa x metriä joenuomasta
| etäisyys joenuomasta |
pinta-ala (m^2) | keskiarvo 1000 kg/ha |
biomassa yhteensä 1000 kg/ha |
| 200 | 11790592 | 4,884449 | 224963,1 |
| 400 | 9743872 | 0,598651 | 22785,87 |
| 600 | 6970624 | 0,327242 | 8910,47 |
| 800 | 4225024 | 0,324163 | 5349,98 |
| 1000 | 2048256 | 0,575089 | 4601,29 |
| 1300 | 848128 | 0,395518 | 1310,35 |
Latvuspeittävyys
Latvuspeittävyys tarkoittaa puuston latvuksen peittämää osuutta tarkasteltavasta alueesta. Latvuspeittävyys on esitetty aineistossa prosentteina. Visualisoin aineiston kartoiksi (kuvat 4 ja 5) ja laskin tilastolliset tunnusluvut aineistosta korkeusvyöhykkeille (taulukot 4 ja 5). Sekä havu- että lehtipuilla on suurin latvuspeitto vähintään 200 metriä joenuomasta.
Kuva 4: Havupuiden latvuspeittävyys (%)
Kuva 5: Lehtipuiden latvuspeittävyys (%)
Taulukko 4: Havupuiden latvuspeitto x metrin korkeudella merenpinnasta.
| korkeus merenpinnasta (m) | pinta-ala (m^2) | keskiarvo (%) |
| 200 | 1045504 | 8,023996 |
| 300 | 8386560 | 4,748901 |
| 400 | 25018624 | 5,402798 |
| 500 | 1175808 | 7,143044 |
Taulukko 5: Lehtipuiden latvuspeitto x metrin korkeudella merenpinnasta.
| korkeus merenpinnasta (m) | pinta-ala (m^2) | keskiarvo (%) |
| 200 | 1045504 | 8,023996 |
| 300 | 8386560 | 4,748901 |
| 400 | 25018624 | 5,402798 |
| 500 | 1175808 | 7,143044 |