University of Helsinki
Geoinformatiikan menetelmät -kurssin ensimmäisellä viikolla kerrattiin paikkatiedon perusrakennetta, vektoreita ja rastereita sekä QGIS:n peruskäyttöä. Olen käyttänyt ohjelmaa myös aikaisemmalla kurssilla, joten sen käyttö ei ollut täysin uutta.
Karttatyöskentelyä
Teimme teemakartan Itämeren ympäristön suojelukomitean HELCOM:in aineiston pohjalta. Valmis kartta (kuva 1) kuvaa typpipäästöjen prosenttiosuutta valtioittain Itämeren alueella.
Kartan tekemiseen kuului aineiston lataaminen ja tuominen QGIS-ohjelmaan ja sen visualisoiminen. Kartan tekeminen ei tuntunut vaikealta, koska olen tehnyt ohjelman avulla karttoja ja analyysejä ennenkin. Tunti oli kuitenkin hyvää kertausta ja nyt pystyn itsenäisesti tuomaan aineistoa ohjelmaan ja visualisoimaan sitä.
QGIS on tuntunut aiemmilla kursseilla todella monimutkaiselta käyttää. Ohjelmassa on paljon toimintoja, ja kun en vielä tiedä paikkatiedon analysoinnista paljoa, en tiedä mitä etsin tai miten saan sellaisen lopputuloksen kuin haluan. Toivon että tällä kurssilla opin käyttämän ohjelmaa paremmin.
Mielestäni onnistuin tekemään visualisesti onnistuneen kartan, josta näkee selkeästi mistä on kyse. Kuitenkin minulle ei ollut ihan selvää mistä alkuperäinen aineisto on tai minä vuonna se on julkaistu. Tekemästäni kartasta puuttuu siis lähde ja aineiston julkaisuvuosi.
Kuva 1: Typpipäästöjen osuus valtioittain Itämeren alueella
Tulokset
Valmis kartta näyttää HELCOM merialueen, syvyyskäyrät, muut vesistöt sekä typpipäästöjen osuuden valtioittain. Kartasta voi päätellä, että typpipäästöihin lasketaan juuri Itämereen päätyvät typpipäästöt esimerkiksi sen perusteella, että Ruotsin ja Venäjän päästöt ovat samanlaiset. Mielestäni kiinnostavaa on se, että Saksan päästöt ovat pienemmät kuin osasin odottaa. Latvian päästöt puolestaan ovat yllättävän isot, vaikka valtio on niin pieni. Puolan ja Venäjän suuret päästöt eivät yllättäneet minua. Tiedän että molemmissa maissa päästöjä syntyy paljon ja ympäristölainsäädäntö on puutteellista.
Typen päästöt ovat yksi merkittävimmistä Itämerta saastuttavista päästöistä. Päästöt syntyvät erityisesti maataloudesta, mutta myös liikenne ja muu teollisuus aiheuttaa päästöjä. Typpi rehevöittää Itämerta, mikä aiheuttaa merkittäviä muutoksia biodiversiteettiin. Rehevöitymisestä seuraava veden sameutuminen vähentää esimerkiksi levien yhteyttämistä, kun valon määrä vähenee. Tämä vähentää veden happipitoisuutta. Petra Pohjola Metsähallituksesta kirjoittaa Itämeri.fi sivustolla (luettu 25.1.2022) artikkelissaan ”Rehevöityminen on Itämeren pahin ongelma”, että rehevöityminen lisää orgaanisen aineksen hajoamista. Tämä kuluttaa happea runsaasti, mikä myös aiheuttaa happivajetta. Hapen väheneminen vedessä vaikeuttaa monen lajin selviytymistä alueella. Erityisesti syvällä elävät lajit, kuten simpukat ja levät kärsivät happivajeesta. Itämeren rehevöityminen vaikuttaa koko ekosysteemiin ja monista lajeista on tullut uhanlaisia.
Biodiversiteetin muuttumisen lisäksi typpipäästöt vaikuttavat Itämeren virkistyskäyttöön. Rehevöityminen näkyy veden sameutumisena sekä kesä-heinäkuussa erityisesti sinilevien lisääntymisenä. Tämä vähentää Itämeren virkistyskäyttöä, mikä on valitettavaa esimerkiksi rannikolla asuvien tai matkailijoiden kannalta. Typpipäästöt syntyvät erityisesti maataloudesta, mutta myös liikenne aiheuttaa päästöjä.
Itsenäiset harjoitukset
Itsenäisesti tehtäväksi harjoitukseksi ensimmäiseltä tunnilta tuli kartan visualisoiminen. Aineistona oli kunta-aineisto vuodelta 2015, jossa oli kuntien tunnuslukuja muuttujina. Tehtävänä oli visualisoida yksi muuttujista teemakartaksi. Valitsin itse työttömyyden (kuva 2).
Harjoituksen tavoite oli kerrata QGIS-ohjelman käyttöä. Tehtävä oli mielestäni helppo ja onnistuin tekemään sellaisen kartan kuin halusin.
Kartalla näkyvät tulokset eivät yllättäneet minua, koska olen nähnyt paljon karttoja työllisyydestä ja työttömyydestä. Kartan mukaan työttömyyttä on eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa ja vähiten Etelä- ja Länsi-Suomessa. Tämä johtuu esimerkiksi työpaikkojen vähäisyydestä ja vähenemisestä maaseudulla.
Kuva 2: Työttömyys kunnittain (2015)
Lopuksi
Ensimmäinen tunti, sekä siihen liittyvät harjoitukset olivat suhteellisen helppoja ja niiden tekeminen sekä tämän blogikirjoituksen kirjoittaminen ei lopulta tuntunut ylivoimaiselta. Kuten Victoria Rumbin on kirjoittaa blogijulkaisussaan ”Kurssikerta 1 – Ehkä tuleva QGIS-guru?” (luettu 25.1.2022), aion myös huolehtia siitä, että kirjoitan tätä blogia heti tunnin jälkeen, jotta oppimiseni analysointi olisi mahdollisimman tehokasta.
Lähteet:
Petra Pohjola, Rehevöityminen on Itämeren pahin ongelma, Metsähallitus, Itämeri.fi (luettu 25.1.2022), https://itameri.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos/Itameren_tila/Rehevoityminen
Victoria Rumbin, Kurssikerta 1 – Ehkä tuleva QGIS-guru?, Victoria Rumbin’s blog, luettu 25.1.2022, https://blogs.helsinki.fi/vrumbin/