Kehittämispäällikkö Sinikka Karjalainen jäi eläkkeelle keväällä 2024. Jäähyväistekstissän hän summaa yli kolmenkymmenen vuoden uraansa Kielikeskuksessa.
Tulin Kielikeskukseen itseopiskelun ohjaajan virkaan elokuussa 1991. Kielistudiot olivat tuolloin tärkeä osa opetusta, ja Kielikeskuksen itseopiskelustudio oli juuri uusittu ja odotti avajaisia. Studio oli Fabianinkatu 26:n kolmannessa kerroksessa ja teknisesti nykyaikainen: C-kasetteja, videonkatselulaitteita ja kaksi tietokonetta. Kattotasanteella pyörivät satelliitti-tv-antennit. Lisäksi oli oma äänitearkisto ja äänitysstudio opetusäänitteiden valmistamiseen. Itseopiskelun ohjaajana päätehtäväni oli opastaa kävijöitä itseopiskelustudion laitteiden käytössä ja oppimateriaalien valinnassa. Suurin osa studion käyttäjistä teki siellä kurssiin liittyviä audio- tai videotehtäviä.
Uusi avaus itseopiskelustudion toimintaan oli vuonna 1997 alkanut opettajatuutorointi. Sen tavoitteena oli ajan opetusajattelun mukaisesti tukea opiskelijoiden itseohjautuvuutta, vaikka alku olikin proosallinen – opiskelijat toivoivat jonkun tarkistavan itseopiskelutehtävänsä. Ensimmäisinä aloittivat englannin, ruotsin, saksan ja ranskan opettajatuutorit, joita alun mainostuksessa myös ”kielitohtoreiksi” kutsuttiin. Myöhemmin tuutoreita tuli muihinkin kieliin, ja tuutoroinnin koordinointi oli usean vuoden ajan osa itseopiskelun ohjaajan työtehtävää.
Uuden vuosituhannen alussa oppimiskeskukset olivat uutta. Virtuaalisuus ja verkko-opetus tekivät tuloaan vauhdilla. Itseopiskeluhenkilökunnan työhuoneista seurasimme lähietäisyydeltä ensin vanhan piharakennuksen purkua ja sen jälkeen oppimiskeskus Aleksandrian rakentumista Kielikeskuksen naapuriin. Aleksandria avattiin loppuvuodesta 2003, ja Kielikeskuksesta sinne siirtyivät itseopiskelustudio, opettajatuutorointi ja osa englannin ALMS-opetusta. Itseopiskeluun saatiin uusia tietokoneita ja myös viimeisimpiä oppimateriaaleja, CD-ROM -kieltenopiskeluohjelmia. 2004–2006 kehitimme kielten itseopiskeluportaalia ja -sivustoa osana virtuaaliyliopistohanketta.
Itseopiskelun henkilökunta, virallisesti Itseopiskelu- ja AV-yksikkö, otti tavoitteekseen osaltaan edistää opintopisteitä tuottavaa itseopiskelua ja luokkahuoneen ulkopuolista opiskelua. Tällöin mietittiin mm. kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuutta toimia oman kielensä itseopiskelun ”apuohjaajina”. Tässä voidaan nähdä siemen Kielikeskuksen myöhemmälle kurssiassistenttitoiminnalle.
OOTU – U-TOO
2010-luvulle tultaessa Itseopiskelu- ja AV- yksiköstä tuli Opetuksen ja oppimisen tuki -yksikkö, OOTU, jonka työ laajeni verkko-opetuksen tukemiseen, viestintään ja kansainvälisiin opiskelijatoimintoihin. Tehtävänimikkeeni olivat vuosien varrella muuttuneet itseopiskelun ohjaajasta amanuenssin kautta kehittämispäälliköksi. Vuonna 2010 sain OOTU:n ja muiden kielten yksikön esihenkilötehtävän. Muiden kielten opettajat ovat kielensä ainoita opettajia Kielikeskuksessa. Vuonna 2010 näitä kieliä oli arabia, hollanti, japani, kiina, portugali, tanska, unkari ja viro. Opettajien kanssa toimiminen avasi uuden maailman, kun pääsin tutustumaan niin opettajiin ja heidän opettamiinsa kieliin, kuin opetuksen suunnitteluun, opintohallintoon ja moninaisiin opiskelija-asioihin. Opetussuunnitelmatyöstä myös kielikeskustasolla tuli useaksi vuodeksi iso tehtäväalueeni.
Kielikeskuksen itseopiskelutoiminta täytti 40 vuotta vuonna 2012. Tuona samana vuonna Aleksandrian itseopiskelutiloja uudistettiin paremmin ryhmäkäyttöön sopiviksi. Syksyllä 2013 alkoi kurssiassistenttitoiminta, josta varovaisen alun jälkeen on kasvanut tarina, johon kirjoitetaan jatkuvasti uusia lukuja, viimeisimpänä Suomi-assistentit vuonna 2023. Monimuoto- ja verkkopedagogiikka ja niiden tuki opettajille näkyivät OOTU:n toiminnassa vahvasti. Kevään 2013 uutiskirjeessa totesimme: ”OOTU on vastuussa opetuksen ja oppimisen sekä tutkimustoiminnan kehittämisestä, tukitoimista ja koordinoinnista. Olemme täällä koko Kielikeskusta varten, ja mukaan yhteistyöhön tarvitsemme myös Sinut – U-TOO!” OOTU:n toiminta oli siirtymässä Kielikeskuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
Monien alkujen lisäksi koettiin myös yksi loppu. Perinteisen kielistudio-opiskelun merkitys oli 2010-luvulla jatkuvasti vähentynyt, aika ja tekninen kehitys olivat ajaneet sen ohi. Kielikeskus luopui Aleksandrian itseopiskelutiloista ja lopetti itseopiskelutoiminnan vuonna 2016. Valitettavasti tuolloin jouduttiin luopumaan myös osasta itseopiskeluhenkilöstöä. OOTU pieneni kooltaan mutta suureni merkitykseltään, sillä ootulaiset tarttuivat uudella vaihteella Kielikeskuksen strategis-pedagogiseen kehittämiseen verkko-opetuksen, viestinnän, kansainvälisten opiskelijatoimintojen ja laadunvarmistuksen saralla.
Ympyrä sulkeutuu
Yli 30 vuoden työperspektiivissä 2020-luvun alkuvuodet Kielikeskuksessa ovat olleet kiihkeän kehittämisen ja pedagogisten muutosten aikaa. Yksi suuri muutos tapahtui vuoden 2022 lopussa, kun Avoin yliopisto erillislaitoksena lakkasi olemasta ja avoin yliopisto-opetus siirtyi koulutusohjelmien ja Kielikeskuksen järjestettäväksi. Kielikeskus aloitti rivakasti ja tarjosi jo syksyllä 2022 avoimeen yhteisopetukseen useita kursseja. Avoimen ja jatkuvan oppimisen alkuvaiheiden koordinoinnista Kielikeskuksessa tuli työni viimeisiä laajoja asiakokonaisuuksia.
Kotipesäni kielikeskuksessa on ollut ensin itseopiskelu, sitten OOTU. OOTU on ollut pieni, mutta pippurinen. Rohkenisin sanoa, että OOTU on Kielikeskukselle välttämätön yksikkö: näkijä, tekijä ja monen kehityskulun katalysaattori. Vuoden 2023 lopussa OOTU organisaatioyksikkönä lakkasi olemasta, ja sen tilalle muodostettiin Toiminnan tuki -tiimi, eräänlainen Kielikeskuksen johtajan esikunta, johon kuuluvat aiemman OOTU:n kaksi asiantuntijaa uusituin tehtävänkuvin sekä kaksi henkilöä Kielipalvelut-yksiköstä. Tiimin tehtävät painottuvat pedagogiseen ja strategiseen kehittämiseen sekä jokapäiväisen kielikeskustyön tukemiseen – juuri siihen, mitä nyt tarvitaan.
Jäädessäni Kielikeskuksesta eläkkeelle keväällä 2024 koen ympyrän sulkeutuneen: itseopiskelusta, aikansa innovatiivisesta opiskelumuodosta, alkanut työmatka päättyy jatkuvaan ja avoimeen oppimiseen, tämän ajan kehittyvään oppimiseen. Kiitän lämpimästi kielikeskusyhteisöä matkaseurasta!
Sinikka Karjalainen
Kehittämispäällikkö